tiistai 17. lokakuuta 2017

Halloween-pohdintaa

Sieltä se Halloween taas tulla jolkottaa. Päätin etten tänä vuonna järkkää isoja Halloween-juhlia, niin kuin olen aiempina vuosina tehnyt, mutta onneksi paras ystäväni järjestää, niin pääsen siinä sivussa vähän auttamaan itsekin.

Juhlien järjestäminen on todella mukavaa, mutta myös kuluttavaa puuhaa. Miksikö?
Alla muutamia plussia ja miinuksia:

+ Rakastan suunnitella ja toteuttaa
+ On kiva, kun on jotain mitä odottaa
+ Asun ja meikin suunnittelu on hauskaa
+ Jännittävää nähdä mitä muut ovat laittaneet päälle
+ Koristelu ja somistaminen on kivaa
+ On kiva nähdä kavereita isolla porukalla


- Porukka ei vastaa tarpeeksi ajoissa kutsuun, ja saa sydän sykkyrällä odotella tuleeko kukaan kun on tilat ja   kaikki varattu ja tehty (onneksi aina saatu isot porukat kasaan)
- Monikaan ei osaa arvostaa suurta vaivaa, tai ainakaan näytä sitä
- Jos on kiire, suunnittelu vie aikaa ja muuttuu mukavasta painajaiseksi
- Joskus on vain kiva mennä ns. valmiisiin juhliin, ilman stressiä järjestelyitä

Siispä päätin muutaman vuoden järkkäilyn jälkeen "astua sivuun" ja olla vain apuna toisaalla. Tänä syksynä on ja on ollut todellakin kiire, ja huomaan että en ehdi edes päivittää blogia, kuin kerran viikkoon. En meinannut uskoa silmiä, kun huomasin että edellinen postaus on tullut viime viikon keskiviikkona. *Läpsii naamalle*

Aiempina vuosina olen ollut mm. water nymph ja joku pääkallon puolikas. Tänä vuonna ajattelin olla aave-nainen. Jokin aavemainen meikki olisi nyt sitten hakusessa, saa vinkata jos tietää jonkun hienon! Asua en vielä paljasta, mutta sanotaanko näin, että siinä on vain yksi ns. näyttävä osa, muuten varmaan mennään aika yksinkertaisella linjalla.

Juhlitaanko teillä Halloweenia tänä vuonna? Jos, niin mikä olento tai hahmo aiot olla? 👻

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Myöhästyin





Pahus, myöhästyin kauneimman ruskan kuvaamisesta. Niin monena päivänä on pitänyt mennä, mutta koskaan ei ehdi valoisan aikaan. Kun vihdoin ennätin kuvaamaan, olivat melkein kaikki lehdet jo pudonneet maahan. Tässä meidän kodin lähellä on ollut niin kaunis ruska, ja mielestäni tänä vuonna on ollut enemmän aivan tumman punaisena hehkuvia puita, kuin aiempina vuosina.

Viime viikko oli raskas, mutta eipä tästäkään viikosta ole puuttunut hengästymistä ja jänniä tilanteita. Työjutut ovat vieneet suurimman osan vuorokaudesta, mutta nyt alkaa vihdoin hellittää. Mahtava fiilis, kun näkee työnsä tuloksen.

Tällä viikolla olen myös katsonut OmaKannasta labrojeni tuloksia päivittäin, sillä ne on heitetty sinne ilkikurisesti pikku hiljaa.. Mikä olisikaan jännittävämpää, kuin saada joka päivä parin kokeen tulokset? Just niin.. Mutta joo, nyt olen saanut kaikkien verikokeiden, sekä röntgenien tulokset, ja pakko sanoa, että petyin kyllä jonkin verran.

Tutkimuksissa haluttiin etsiä siis mahdollista vuosia kestäneen yskäni ja nyt uusien oireiden aiheuttajaa ja sehän sieltä todennäköisesti sitten löydettiinkin. Erilaisia infektioita ja bakteereja testattiin, ja juuri se kinkkisin, jota en olisi toivonut kantavani veressäni, löytyi. Jos jotain positiivista, niin keuhkokuvissa ei näkynyt mitään huolestuttavaa - luonnollisesti olin jo maalaillut piruja seinille niidenkin suhteen.

Onko kukaan teistä sairastanut kroonistunutta Mykoplasmaa? Se elelee todennäköisesti tällä hetkellä minussa ja kunhan olen tehnyt pef-seurannan ja spirometrian liittyen astman tutkimiseen, tapaan lääkärin, ja katsomme miten tätä lähdetään hoitamaan.

Mykoplasma on siitä hassu kaveri, että sitä ei oikein osata hoitaa, sillä se ei käyttäydy yleisimpien bakteerien kaltaisesti. Ensiavuksi kävin tankkaamassa vitamiineja, katsotaan kuinka pitkälle ab-kuurille joudun, kun lekurin pääsen treffaamaan. Ahdistaa jo valmiiksi viikkojen - jopa kuukausien mittainen antibiootti, mutta pakkohan se on yrittää saada tämä hoidettua. Olisi ihan mukava elää yskätöntä elämää, ensimmäistä kertaa vuosiin.

Mykoplasma todetaan IgG ja IgM -vasta-aineiden arvoja tutkimalla. Minulla IgG arvo oli koholla, mutta IgM arvo ei. Tämä kertonee siitä, että olen joko hetki sitten sairastanut tuon taudin perkeleen, tai sitten olen sairastanut sen kauan aikaa sitten, ja on jäänyt krooniseen muotoon. Veikkaan jälkimmäistä, sillä yskä on tosiaan kestänyt vuosia. Ei auta kun odotella vielä pari viikkoa, saada loputkin testit päätökseen ja sitten mietitään lekurin kanssa, kuinka edetään.

Inhottavaa, kun ei ole mitään kivaa kerrottavaa, mutta tällaista tämä nyt on, ja tämä aihe on vienyt töiden lisäksi suurimman osan ajatuksistani tällä ja viime viikolla. Ehkä ensi viikolla on taas jotain mukavaakin kerrottavaa.

Jos sieltä löytyy tosiaan joku Mykoplasman sairastanut, niin olisi mielenkiintoista kuulla miten on mennyt. Toki nämä ovat niin yksilöllisiä asioita, että mikään ei mene juuri kuten toisella, mutta aina on "mukava" kuulla samassa tilanteessa olleiden ajatuksia.

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Tähän astisen syksyn raskain viikko



Kokoonnuttiin eilen neljän tytön kesken ystävämme luo istumaan iltaa. Illan emäntä oli laittanut pöydän koreaksi kaikenmaailman herkuilla ja istuimmekin monta tuntia pöydän ääressä keskustellen milloin mistäkin. Kulunut viikko oli itselleni suhteellisen rankka henkisesti, ja tämä rentouttava ilta tuli enemmän kuin tarpeeseen.

Kuluneeseen viikkoon on mahtunut vaikka ja mitä. Alkuviikon stressasin torstain lääkärikoitosta, näin painajaisia ja heräsin keskellä yötä siihen, että itken aivan hirmuisesti. Sitten vielä tuolle samalle päivälle osui kinkkinen ja aikaa vievä työjuttu, jolla on deadline hyvin pian. Kävin torstaina keuhko- ja poskionteloröntgeneissä ja lisäksi labrassa otettiin ainakin tsiljoona pulloa verta ja niistä tutkitaan kaikenmaailman asioita. Mulla on ollut noin neljän vuoden ajan enemmän tai vähemmän vaivaava pahankuuloinen yskä, ja nyt alkusyksystä se lähti pahenemaan ja mukaan astui myös mm. rintalastan kipu, polttava tunne keuhkoissa sekä hengenahdistukset.





Kun olin lapsi, sain infektio-astman diagnoosin ja siitä lähtien olen käyttänyt hengitystä avaavaa sekä keuhkoja hoitavaa piippua aina kun olen ollut flunssassa. Mutta koskaan aiemmin en ole kärsinyt kivuista tai hengenahdistuksista. Kuutisen viikkoa sitten tosiaan tilanne lähti pahenemaan ja marssin lääkäriin. Onneksi lääkäri otti homman vakavasti ja määräsi tutkimuksiin. Ensi viikolla saan tulokset, jotka kieltämättä jännittävät todella paljon.

Aiemminkin olen tästä asiasta maininnut lääkärille, tuolloin epäiltiin refluksin aiheuttamaa yskää, mutta olen alkanut epäillä, että kyse on jostain muusta näiden uusien oireiden myötä. Torstaisten kokeiden lisäksi sain ajan spirometriaan ja tietenkin myös otetaan taas uudet pef-puhallukset. Pefit ovat aina olleet itselläni hyvät, ja eilen lainasin ystäväni mittaria ja puhalsin taas terveen ihmisen lukemat ilman avaavaa lääkettä. Epäilen, että pefeistä ei ole tälläkään kertaa "apua" diagnoosin tekemisessä, siksi odottelenkin jännityksellä keuhkokuvia sekä verikokeiden tuloksia. Kaikenlaista tässä on arvailtu, nähtäväksi jää, mitä testeistä selviää.



En edes tajunnut, kuinka paljon stressasin tätä terveysasiaa, mutta kulunut viikko on näyttänyt moneen kertaan eri tavoin sen, että stressi on aika kova, ja huoli terveydestä myöskin. Toivon todella, että saan pian tietooni sen, mikä vaivaa - pahinta olisi se, että oireiden aiheuttajaa ei löytyisi. Nyt vaan odotellaan, ja yritetään mennä uuteen viikkoon hyvillä mielin.



Näin ihanat tarjoilut oli ystävämme meille laittanut ja nähnyt vaivaa. Menuulla oli mm. melonisalaattia vuohenjuustolla, ruissipsejä ja herne- sekä punajuuri-hummuslevitettä, omatekoisia lihapullia ja valkosipulimajoneesia sekä rocky roadia. Ah, tulipas nälkä tätä kirjoittaessa.

Tämä syksy on ollut kyllä tähän asti hyvä ja ajatuksia herättävä. Tuosta keuhkojutusta huolimatta olen nauttinut syksystä, viihtynyt töissä ja kotona, saanut nauraa ystävien kanssa ja levätäkin hyvin. Muutama viikko sitten aloin käydä mukavilla kävelylenkeillä ystäväni kanssa - miten terapeuttista se voikaan olla! Samalla saa liikuntaa ja jutteluseuraa, tästä tavasta ei saa päästää irti. Aika menee kuin siivillä, kun on hyvä lenkkikaveri.

Ensi viikosta on tulossa jännittävä, saan tosiaan nuo tutkimustulokset,  töissä on kiinnostava, mutta haastava projekti meneillään ja viikonloppuna päästään paremman puoliskon kanssa pitkästä aikaa treffeille. Siinä onkin jo vaikka mitä, mitä odottaa.

Nyt hyvällä fiiliksellä kohti uutta, alkavaa viikkoa! Oikein kivaa viikonvaihdetta teillekin. 💋

torstai 5. lokakuuta 2017

Jostain syystä ruusut miellyttää..



Ruusukuoret täältä
Käytä koodia Kristiina ja saat 20% alennuksen tilauksestasi

Kaipasin syksyksi tummanpuhuvaa asustetta kännykälleni. Siispä heitin kesäkuoret laatikkoon piiloon, ja vaihdoin tilalle nämä kauniit ruusukuoret. Sain kuoret iDeal of Swedenilta ja sen lisäksi teille on tarjolla alennuskoodi, jolla voitte tilailla kuoria syksyksi edullisemmin. 🍂🍃


Katso kaikki syysmalliston kuoret täältä

Sain muutenkin ihan hassun syksykohtauksen tällä viikolla. Lakkasin kynnet viininpunaiseksi, puin päälle pehmoisen jättineuleen ja kaivoin kynttilät kaapeista. Mitä näihin kuoriin tulee, olin yllättynyt siitä, miten ihastuin niihin, sillä en yleensä tykkää tummista tai mustapohjaisista kuorista lainkaan.



POWER BANKS!

iDeal of Swedenilta saa nykyään myös power bankeja, tämä on nykyaikaisen somettajan must have -juttu! En malta odottaa, että omani saapuu. Olen nimittäin miettinyt pitkään vastaavan hankintaa. Power bank on tosi kätsy esim. matkoilla tai silloin, kun tietää että on aamusta iltaan menossa, eikä käy välillä kotona.

Alennuskoodi:

Käytä koodia Kristiina ja saat 20% alennuksen tilauksestasi. Koodi on voimassa 12.10.2017 asti.


Sisältää mainoslinkkejä

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Minkä nimisiin WhatsApp -ryhmiin kuulun?



Saan joskus jotain ihan ihmeellistä viihdettä erilaisten WhatsApp -ryhmien nimistä, ja ne ovat monella usein tosi hauskoja! Päätinkin, että nyt voitaisiin vähän jakaa keskenämme, minkä nimisiin ryhmiin sitä oikein kuulutaan 🙊

Itselle WhatsApp on ehdottomasti se kanava, jonka kautta pidän yhteyttä ihmisiin. Tykkään myös ihan perinteisesti soittaa, mutta WhatsApp on silti yleisempi, ja myöskin hyvin kätevä. Kuulun muutamaan ryhmään, ja lisäksi tulee tietenkin oltua yhteydessä ihan suoraan yksittäisiin ihmisiin näiden ryhmien ohella.

Minun WhatsApp -ryhmät:

1. No Boys Club: 15 tytön ryhmä, ei poikia! 😉

2. Nou 💩 doudou: 4 tytön ryhmä, jossa aktiivisesti höpötellään milloin mistäkin, perus tyttöjen höpöttelyryhmä tiiviissä porukassa.

3. ***** markkinointimuikut: Minun ja tämän hetkisten markkinoinnin harjoittelijoideni ryhmä, jossa voidaan viestiä työjuttuja ja vähän muutakin.

4. Idiootit: Tähän ryhmään kuuluu minun lisäksi minut nykyiseen työpaikkaani palkannut esimieheni, joka jää juuri mamilomalle ja nykyinen esimieheni ja samalla läheisin työkaverini.

5. Family: Minun lisäksi ryhmään kuuluu Tuukka, hänen äiti, sisko ja siskon mies. Täällä sovitaan yleensä milloin mennään anopille syömään ja muita sellaisia juttuja.

6. Parkour: Tähän ryhmään kuuluu meidän Suomen toimiston tiimi.

7. Salzburg: Löytyi näköjään vielä listalta, mutta on jo hiljentynyt reissumme jälkeen. Täällä jaettiin kuvia yms. reissupoppoon kanssa.

Naurattaa kun miettii, miten joidenkin näiden ryhmien nimet on syntyneet. Esimerkiksi Parkour -nimi työporukallemme juontaa tästä videosta, jonka jaoin heille yhtenä päivänä.

Käytättekö te WhatsAppia viestimiseen kavereille, perheelle jne.?
Minkä nimisiin ryhmiin te kuulutte? 😊


PS. Näihin ihaniin kännykän kuoriin jaan pian aika hyvän alekoodin täällä blogissa.

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Viikonlopun tumma silmämeikki




Tyttöjen ilta

Johan tuli taas viikonloppuna tälläydyttyä. Rakas ystäväni oli käymässä pk-seudulla ensimmäistä kertaa sitten viime kevään, ja järkkäsin meillä kotona pienen tyttöjen illan. Istuttiin muutaman tytön porukalla pöydän ääressä, juteltiin paljon ja mussuteltiin tortilloja. Pienten ähkyjen jälkeen lähdettiin vielä porukalla ulkoilemaan, eli humpalle. Viideltä nukkumaan ja tänään onkin sitten saanut viettää löhöpäivää syöden eilisen illan jämäruokia ja katsellen telkkarista uusintoja.

Ystävyys on jännä juttu. Se on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista. Parasta on se, että vaikka toinen asuu kaukana, jatkuu juttu aina siitä, mihin se viimenäkemällä jäi. Eilen olin valtavan onnellinen. Pöytäni äärellä istui ystäviäni läheltä ja kaukaa, osa tunsi toisensa hyvin ja osa huonommin. Silti puheensorinaa riitti läpi illan ja kaikilla oli hymy kasvoilla. Tulin niin iloiseksi. Sellaisia ystäviä arvostaa niin suuresti, joiden kanssa on helppo ja hyvä olla omana itsenään.

Illan meikki oli tumma - ihan kuin tämä syksyinen ilta. Kävin äsken kävelemässä hetken ulkona koirien kanssa ja muistin erään jännän asian, jonka koen aina syksyisin. Pelkään pimeää. Näen kokoajan metsässä liikettä ja kuulen "outoa" rapinaa, en uskalla seistä selkä metsään päin pimeällä. Pelko on jännä asia, sitä ei voi aina hallita vaikka kuinka järkeilee asian omassa päässään. Tuleeko teille koskaan iltaisin pelottava fiilis ulkona?

So this also happened this week...

Aiemmin tällä viikolla sain myös ensimmäisen paniikkikohtauksen, joka aiheutui hämähäkistä. Kuulostaa aivan naurettavalta, mutta kanssasiskot tietää mistä puhun. Meidän kylppäri on hämppien lemppari paikka varsinkin aina silloin, kun ulkona alkaa viilentyä. Näitä ällöttäviä kavereita on pieniä, ja sitten on niitä niin isoja, etten edes tiennyt Suomesta sellaisia löytyvän. Yleensä ne luimuilevat lattian rajassa, ja luikkivat äkkiä karkuun, kun valot menee päälle kylppärissä. Eräänä aamuna yhteen hämppyyn oli ilmeisesti iskenyt taistelutahto, sillä seistessäni kylppärissä ja alkaessani meikkaamaan, näin peilistä kun jättimäinen hämähäkki tepasteli olkapäälläni.

Sain aivan käsittämättömän slaagin, aloin huitoa hämähäkkiä ja se juoksenteli kohti keskiselkääni, repäisin paniikin vallassa paidan pois päältäni ja juoksin työhuoneeseen huutaen. Itkin aivan hysteerisesti ja tärisin, hengitys meni aivan omia menojaan.. Tuijotin itseäni peilistä ja tajusin, että en pysty hallitsemaan tätä kohtausta ja on vain pakko antaa sen tulla ja loppua aikanaan. Hikoilin kuin pieni possu ja itkin. Tuukka oli vielä sängyssä ja sai houkuteltua mut peiton alle "turvaan". Yritti rauhoitella, mutta paniikki oli päällä edelleen ja jouduin makoilemaan sängyssä varmaan vartin verran, ennen kuin sain edes kunnolla puhuttua.

Tiesin, että jonkinlainen hämähäkkikammo minulla on, mutta ensi kosketus suureen kotihämppyyn laukaisi minussa niin kovan reaktion, että ymmärsin kyseessä olevan ihan oikea kammo. Sellainen, mitä ei voi itse hallita vaikka tiedostaa, että hämähäkit ovat todellakin aivan vaarattomia kavereita. On kieltämättä aika pelottavaa, kun tajuaa, ettei voi hallita itseään ja koko kroppa reagoi pelkoon hikoillen, itkien, täristen ja sätkien. Nyt ehkä ymmärrän ensi kertaa heitä, joilla on jotakin asiaa kohtaan kammo.

Tarvitseeko edes mainita, että hiivin nykyään kylppäriin todella varovaisesti, tutkien joka paikan ennen kuin uskallan rentoutua..kauanhan tätäkin kestää, voi luoja.

Onko teillä jotain yhtä "naurettavia" oikeita kammoja? Entä onko teidänkin koti myös hämähäkkien koti?

PS. hämppy löytyi myöhemmin kylppärin lattialta elossa, Tuukka nappasi sen paperiin ja totesi, että oli kyllä suurin mitä on nähnyt. Aloin jo miettiä että suurentelin kokoa päässäni, mutta kun näin sen siinä paperilla niin kyllä se vaan hemmetin kokoinen oli. Toivon etten hetkeen tapaa vastaavaa, ainakaan olkapäälläni.

tiistai 26. syyskuuta 2017

Syksy, jokseenkin vaikea sesonki



Meidän vaahteran lehdet on kellastuneet jo aikapäivää sitten, osa on kauniin punaisia. Muutama perkele on jo tippunut maahankin - kohta pitää taas tarttua haravan varteen. Tuo puu se on sellainen, että jos ei muuten tajua mikä vuoden aika on, se kyllä kertoo. Hassu juttu tässä vaan on se, että tämä syksy jää meidän jättisuuren, lahon vaahteran viimeiseksi. Metsuri kävi antamassa tuomionsa meidän kodin varjostajalle ja pihan sotkijalle, ja tällä viikolla koittaa tuomion päivä.

Syksy on toden totta täällä, ja muutaman päivän kuluttua alkaa lokakuu. En tiedä miksi, mutta joka vuosi löydän itseni ihmettelemästä syksyä ja sen tuomia fiiliksiä. Se aiheuttaa eniten tunteita kaikista sesongeista. Voisi luulla, että tammikuun ensimmäinen on sellainen käänteen tekevä päivä, mutta minulle se taitaa olla lokakuun ensimmäinen. Kesän viimeisetkin rippeet ovat kadonneet, illat ovat pimeitä ja ulkona viilenee - kaikki sellainen saapuu, mistä en juurikaan välitä. Kylmyys ja pimeys ovat ahdistavia, varsinkin aamuisin. Pimeät illat toisaalta tuovat tunnelmaa, täytyykin kaivella kynttilät kaapeista.



On tässä syksyssä silti varmasti jotain, mitä odotan myös positiivisesti. Kokosin alle muutamia sellaisia asioita.

1. Tunnelma, kynttilät, viltit ja telkkariohjelmat. Sohvalle käpertyminen.

2. Uusi sesonki töissä - ensi kesään asti kaikki kaudet tulevat olemaan minulle uusia. Töissä on mukavaa ja odotan innolla mitä syksy ja talvi tuovat tullessaan.

3. Pukeutuminen. Syksyllä saa kaivaa saappaat ja villapaidat kaapista esiin, syksy on ehkä mukavinta pukeutumisen aikaa. Voi hemmetti, tämä tarkoittaa myös sitä, että täytyy lähteä kaupoille.

4. Tänä syksynä tulee 13 vuotta siitä, kun aloimme Tuukan kanssa tapailemaan. Tai no, voiko niin nuorena sitä hengailua tapailuksi kutsua, mutta kuitenkin. 13 vuotta tuon tyypin kanssa. Tuntuu ihan uskomattomalta, mitä kaikkea ollaan rakennettu yhdessä. Meille, meitä varten <3

5. Ja kyllähän se niin on, että syksyn tulo tuo mieleen myös joulun lähestymisen. Sitä odotan ja siitä pidän. Joulun aika on ehdottomasti suosikkini kesän rinnalla.

Siinäpä nyt muutamia asioita, myönnän että näitä oli vaikea keksiä. Keväisin on aina paljon helpompaa luetella, mitä odottaa kesässä. Kesä on ehdottomasti suosikkikauteni, on haikeaa sanoa sille heipat. Nyt täytyy vain löytää sitä iloa myös tähän syksyyn, vaikka kylmä tai märkä eivät olekaan niitä lempielementtejäni..

Miten siellä otetaan syksy vastaan, innolla vai hampaita kiristellen?

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Kukapa ei hemmottelusta tykkäisi? (Lahjakortti arvonta!)

Jos rehellisiä ollaan, voisin maata hemmotteluhoidoissa, hieronnoissa ja kasvohoidoissa vaikka joka päivä - kyllä se vaan on niin ihanaa, kun joku taikoo ihosta kauniimman ja osaa rentouttaa olon. Joskus sitä joutuu kuitenkin vaikkapa kasvohoidon aikana muistuttamaan itseäni, että nyt vaan makaat ja relaat, älä mieti mitään vaan keskity rentoutumaan.

Vaikka hemmottelu on ihanaa, joskus on vaikea antautua täysin ja rentoutua kokonaisvaltaisesti. Arjen asiat pyörii päässä, ja yleensä kun makaa vain hiljaa, alkaa erilaisia ajatuksia pulpahdella mieleen. Siksi myös mielen hallinta ja meditaatio ovat tärkeitä; näiden avulla sitä osaa sitten relata myös niissä hemmottelutilanteissa. Tällaiset rentoutushoidot ovat yksi parhaista tavoista päästä hetkeksi ulos arjen stressaavista hetkistä.


Kampissa sijaitsevan Glory for you -kauneushoitolan aula

Tästä päästäänkin hyppäämään postauksen pääaiheeseen, ja se on hemmotteluelämykset lahjana. Olen itse harrastanut hemmotteluhoitojen antamista lahjaksi jo useamman vuoden ajan; jalkahoidot, kasvohoidot, hieronnat.. Näitä hoitoja on ihana antaa lahjaksi, sillä kaikki me niitä tarvitsemme, mutta niitä tulee hankittua itselle aivan liian harvoin. Senpä takia onkin ihana antaa lahjaksi jotain, mistä tietää lahjan saajan ilahtuvan.

Jos saisin valita, ottaisin itsekin mielelläni kaikki lahjat hemmotteluhoitoina; usein lahjakortti on pitkään voimassa, joten useammankin ehtisi käyttää hyvin.. Allekirjoittaako joku saman?

En halua paljastaa liikaa, mutta koska joulu (kyllä, joulu mainittu!) on jo kolmen kuukauden kuluttua, olen alkanut jo hieman suunnitella mitä kenellekin rakkaalle haluan antaa joululahjaksi. Tämä on aikaista, mutta olen monena vuonna todennut, että kun olen suunnitellut etukäteen lahjat, pääsen paljon helpommalla joulu-marraskuussa, kun lahjojen hankinta tulee ajankohtaiseksi.

Sen lisäksi, että joulu alkaa olla pian ajankohtainen ajatuksen aihe, on tässä syksyn ja alkutalven mittaan tulossa vielä muitakin merkkipäiviä, johon täytynee miettiä lahja valmiiksi. Miksipä ei miettiä hemmotteluja myös syksyn päivänsankareille - arki on alkanut ja moni kaipaa rentoutusta työkiireiden keskelle.

Kävin itse kasvohoidossa tuolla Glory for you -kauneushoitolassa ensimmäistä kertaa tänä syksynä ja paikka oli tosi siisti, ja hoitokin oli sellainen, kuin toivoin. Otin Kauneusuni -kasvohoidon ja se yllätti kyllä täysin. Minulle ei ole koskaan aiemmin tehty kuumakivihierontaa, ja tähän kasvohoitoon kuului dekolteen ja kasvojen alueen hieronnan ja hoidon lisäksi kuumakivihierontaa pienillä, sileillä kivillä. Kuumakivihieronta tuntui paljon mukavammalta kuin olin ajatellut ja tuon kokemuksen jälkeen haluaisinkin mennä kokeilemaan ihan koko vartalon kuumakivihierontaa.

Onko joku teistä testannut kuumakivihierontaa, ja mitä mieltä olitte?

ARVONTA 💝

Olisi kiva kuulla, mikä on teidän mielestä paras lahja saada tai antaa? Tykkäättekö antaa materiaa, vai elämyksiä tai kokemuksia?

Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Elämyslahjojen 50€ avoin lahjakortti, jolla saa ostaa itselleen esimerkiksi hemmottelua tai sen voi antaa vaikkapa lahjaksi läheiselle.

Arvonta suoritetaan 29.9. klo 21:00, osallistuthan ennen sitä. Jätä kommenttiisi sähköpostiosoite tai tunnistettava nimimerkki.


Yhteistyössä Elämyslahjat

tiistai 19. syyskuuta 2017

Nämä kännykän aplikaatiot on parhautta; 15 suosikkiappia!




Rrrrakastan kuulla mitä appeja muut käyttävät, sillä niistä saa usein super hyviä vinkkejä omaankin käyttöön. Siispä päätin jakaa myös omat suosikkiaplikaationi teidän kanssa! Käytän varmasti hyvin perinteisiä appeja, mutta ehkä niistä joku saattaa olla sellainen, mitä joku ei ole vielä löytänyt.

Aloitetaan "aloitusnäytön" aplikaatioista.

1. Facebook - tämä aplikaatio löytyy varmasti monen puhelimesta, niin myös minun. Käytän Facebookin apeista lisäksi Messengeria sekä Facebook-sivu page manageria mm. blogin sekä firman sivujen hallinnointiin.
2. WhatsApp - tätä käytän eniten viestimiseen perinteisen soittamisen lisäksi.
3. Instagram - koukussa. Tulee selattua monta kertaa päivässä. Instassa päivitän yhteensä neljää eri tiliä, ja nykyään on mahtavaa, että Instassa voi hyppiä eri tilien välillä kirjautumatta välillä toisesta ulos.
4. Gmail - tätä kautta hallinnoin sekä henkilökohtaista, että työsähköpostia.
5. Snapchat - uskokaa tai älkää, tulin Snappimaailmaan todella myöhässä, reilu vuosi sitten. Päivitän Snappia säännöllisen epäsäännöllisesti, voi kun olisi enemmän aikaa. Usein tuleekin snappailtua vain silloin, kun lojun vaikka sohvalla tai sängyllä tekemättä mitään. En ole oppinut snappailemaan julkisesti, ainakaan vielä.




Seuraavaksi mennään muihin aplikaatioihin, joita käytän.

6. Nordea mobiilipankki - harvoin tulee enää kirjauduttua koneella verkkopankkiin.
7. OI. Share - Olympuksen appi, jolla saan ladattua kuvat kamerasta wifin avulla suoraan kännykkään. Aivan helmi esim. matkoilla, mutta käytän muutenkin viikottain.
8. Facetune - kätevä kuvanmuokkausohjelma, jolla saa kivasti muokattua esim. valoa, sävyä ja kontrastia. Myös isommat muutokset onnistuu, mutta näitä em. ominaisuuksia lähinnä tulee käytettyä.
9. VSCO - toinen kuvanmuokkausappi, jolla saa muutettua kuvan tunnelmaa erilaisilla väri- ja valoteemoilla.
10. Tiny Scanner - aivan loistava vehje, jos kaipaat skanneria eikä sitä ole! Skannaa aidon näköisesti ja skannaukset voi muuttaa pdf:ksi.







11. Google kalenteri - tämän avulla pysyn kartalla työmenoista ja näen kollegoiden menot myös.
12. maps.me - super matkakaveri; offline kartat pitää huolen siitä, että ei eksy uudessakaan maassa tai kaupungissa.
13. MobilePay - no mitä muuta tästä voi sanoa, kätevä rahansiirtovekotin.
14. HSL mobiililippu - silloin harvoin, kun liikun julkisilla, käytän tätä appia lipun ostoon. Ei tarvitse muistaa kantaa mukana matkakorttia saatika ladata sitä.
15. Hius ja Kauneus Lähde - tätä kautta varaan tukka-ajat ystäväni Nooran osaaviin käsiin.

Näiden lisäksi on muutamia appeja, joita tulee käytettyä joskus, mutta harvemmin. Niitä ovat mm. Wolt, Boomerang, Valopilkku, Skype, Subcard, Google Maps, Layout, ja Shazam (tämä on se, joka tunnistaa biisit!)

Mitkä aplikaatiot ovat sinun lemppareitasi? 😎

perjantai 15. syyskuuta 2017

Näillä 5:llä tuotteella luon meikkipohjani





Puhuin edellisessä postauksessa meikkaamisesta, ja nyt onkin vuorossa arkimeikkini läpikäynti. Arkena heitän kasvoille meikkipohjan ja teen kulmista vahvemmat. Näiden lisäksi saatan laittaa alaripsiin ripsiväriä, ja siinä se sitten onkin, arkimeikki on valmis. Arkimeikkiini kuuluu 5 pohjustustuotetta ja 1-2 muuta tuotetta. Nämä kaikki tuotteet ovat sellaisia, joita olen tottunut käyttämään ja ostan yhä uudelleen. Tässäpä ne tulevat

MEIKKIPOHJA:

1. Smashbox Photo Finish pohjustustuote (super tuote!)
2. Lumene CC voide, sävy tan
3. Maybelline Fit Me puuteri, sävy 220
4. NYX Matte Bronzer aurinkopuuteri, sävy medium
5. Anastasia Beverly Hills puuterimainen contourpaletti

KULMAT JA RIPSET:

1. Anastasia Beverly Hills Brow Wiz, sävy soft brown (super tuote!)
2. The Balm The Body Builder ripsiväri, sävy musta

Tällaiseen perus arkiehostukseen käytän aikaa vajaat 10 minuuttia, riippuen miten unenpöpperössä olen.

Kun on kyse vahvemmasta meikistä, käytän puuterimaisen contourin lisäksi voidemaista contouria ja silmiin lisään luomivärin, kajalin sekä eyelinerin. Jos ripsienpidennys on kärsinyt, saatan vahvistaa ripsien tuuheutta ripsivärillä.

Löytyykö samoja suosikkituotteita? 💋