maanantai 31. elokuuta 2015

Sekalaista löpinää maanantaiaamuun

... Otsikosta huomaa, että aloitin tämän kirjoittamisen aamulla. Nythän on jo aamupäivä. Istun pöydän ääressä ja katson, kun Pilvi yrittää hypätä about 374929 kertaa sohvalle iso Bambi-lelu suussaan. Höppänä ei tajua, että Bambi on niin paljon isompi, että normaali hyppyvauhti ei riitä. Tämä on se viikko, kun työt vanhassa paikassa loppuvat ja pääsen lomailemaan palmujen alle. Tällä viikolla tiedossa on muutama asia, ennen reissuun lähtöä.

Muutaman, viimeisen työhomman lisäksi tällä viikolla suunnitelmissa on kahdet syntymäpäiväjuhlat ja menen ihanalle Iitulle laitattamaan rakennekynet - lomakynnet kuosiin siis! :) Toisaalta ihanaa, että kalenteri on niin tyhjä, mutta samalla en suostu siihen, että se näyttäisi siltä jatkossakin. Kaipaan työrutiineja ja normaalia arkea!

Hypähdin äsken innosta tuolillani, kun muistin että mulla on jääkaapissa Starbucksin Cappuccino odottamassa. Elämän pieniä iloja? Tai sitten olen vain herkkuperse. Töissäkin aina jos mulla on joku hyvä ruoka tai juoma odottamassa, jaksan intoilla siitä koko päivän. Iltapäivän herkku on paras, niitä vaan ei joka päivä voi vedellä. Ja ruoka on muutenkin loistava tapa rytmittää työpäivä. Mulla on ollut yleensä tapana tehdä aamupalaleivät kotona, syödä ne toimistolla rauhassa ja puuhailla samalla aamuhommia. Sen jälkeen onkin lounaan vuoro, ja lounaan jälkeen ollaankin jo päivän puolivälissä. Kahden aikaan yleensä nappaan jotain iltapäiväjuttua: jogurtti, Red Bull light, kahvi tai sitten se herkku. Ja sen jälkeen onkin enää alle pari tuntia töitä jäljellä. Samalla lailla rytmitän yleensä työtehtävät: aamujutut, lounaan jälkeen hoidettavat hommat ja iltapäivälle jätän yleensä ne vähiten aivoja kaipaavat jutut tai sitten esim. kuvien tai bannerien muokkauksen, jossa saa suunnitella ja ottaa rennosti. Nähtäväksi jää, millainen rytmi mulla tulee olemaan tulevaisuudessa.



Lähdetään tosiaan Kreikkaan tyttöjen kanssa loppuviikosta ja oon alkanut pikkuhiljaa miettiä pakkailuja. Tällä kerralla aion oikeasti pakata mahdollisimman kevyesti ja fiksusti. Ennen otin aina mm. normaalikokoiset shampoot ja muut pesuaineet mukaan, nyt pumppasin pikkupulloihin aineet, sillä ne isot pakkaukset vie ihan älyttömästi tilaa. Lisäksi päätin, että saan ottaa mukaan tasan 5 mekkoa (joista silti ei tule käytettyä kaikkia), 2 hametta, 1 shortsit, leggarit, 5 toppia ja pari muuta yläosaa, lisäksi yksi pitkähihainen ja 2 bikinit. Muistan, kun ennen saatoin pakata jopa 7 bikinit (!!??!!) reissuun. Siis mitä ihmettä?! :D Muistan kyllä sen intoilun, mutta nyt on ajatukset kyllä muissa asioissa.

Läppärin ajattelin myös ottaa, mutta olen lukenut Tripadvisorista, että hotellissa on aika huono netti, vaikka kohdekuvauksessa kerrotaan että se löytyy myös huoneista. Voi siis olla, että teen pari postausta paikan päältä, mutta en aio ottaa siitä stressiä, enkä tiedä ehdinkö ajastaakaan juttuja viikon varrelle. Toivon, että ehdin ainakin pari! :) Instagramia tulee varmasti päiviteltyä sitäkin useammin, eli kannattaa ottaa jo nyt seurantaan @cavagram2 < jos et ole sitä vielä tehnyt :)

Meitä lähtee niin loistava tyttöporukka matkalle, että en meinaa pysyä sukissani, kun mietin sitä loputonta naurua ja hervotonta menoa. Ja kyllä mun aivot nyt selkeästi tarvitsee tätä, sitten jaksaa aloittaa uuden aikakauden rentoutuneena ja valmiina tekemään hommia täysillä - edes sitä työnhakua sitten, jos ei ole vielä tärpännyt muuten. 

Mun piti muuten julkaista videopostaus viikonloppuna, mutta kertakaikkiaan kävi niin, että huomaisin eilen illalla olevan jo sunnuntai ja olin unohtanut koko homman. Mulla on siis valmiina lyhyt, kehno ja väärinpäin kuvattu video, mitä harkitsen että lisäänkö vai teenkö vaan suosiolla uuden ja suunnitellun. Katsotaan! :)

Tämän postauksen teko on kestänyt laittoman kauan, huomasin äsken että olin unohtunut laulamaan täysillä Stellan Aamun Kuiskaus -biisiä ja aloin siivoamaan keittiötä. Joskus voisin laittaa kellonajat näihin tekstikappaleisiin, niin näkisin itsekin kauan tämä editori on auki ennen, kun saan valmisteltua ja julkaistua tekstin. Mutta sepä tässä sekalaisen blogin pitämisessä onkin hauskinta, voi lörpötellä mitä mieleen tulee, eikä pääkopassa kiristä jonkun tietyn muotin tai tyylin ylläpito. Mulle sopii ehdottomasti parhaiten tällainen rento ja huoleton tyyli myös kirjoituksen suhteen. Toki töissä saa kirjoittaa asiatekstiä paljonkin, mutta se onkin eri asia - tämä blogi on mun vapaata temmellysaluetta.



Eilen muuten huomasin ensimmäistä kertaa, että parvekkeen tai pihan oven aukipitäminen on liikaa ja sieltä tulee kylmää ilmaa sisään. Kyllä se syksy ja viima tekee tuloaan. Lakkasin eilen olohuoneen lattialla varpaankynsiä ja oli pakko sulkea ovi, kun pelkäsin että saan flunssan. Eilen oli muutenkin ukkosen jälkeen todella viileä keli ja enää ei voi hyppiä paljain varpain terassillakaan. Mulla siintää jo silmissä se järkyttävän suuri lehtikasa, joka meidän terassille tippuu ihan kohta meidän suuresta vaahterapuusta. Siinä tulee sitten treenattua ihan urheilusuorituksen edestä. Eikä riitä yksi tai kaksi kertaa, kun niitä lehtiä pitää siivota. Voisinkin pitää syystalkoot ja houkutella kaverit viinin voimalla auttamaan ;)

Mulle tuli äsken Jäätelöautolta tarjoustekstari. Mistä asti jätskiautossa on myyty pizzaa?!! Enkä kyllä ole tilannut heiltä mitään tekstaritarjouksia. Ostin kerran viime kodin pihalta jätskiautosta jäätelöä ja se oli aivan järkyttävän kamalaa - onko muilla samoja kokemuksia? Miksi lapsena ne oli niin hyviä?

Mutta nyt on aika lopettaa, muuten tästä tulee yksi iso kasa soopaa. Toivottavasti teillä on alkanut uusi viikko mukavissa merkeissä! :) Ja woop woop, tänään alkaa Salkkarit! :'D Tätä on odotettu!

PS. blogikirppiksen kohteet sulkeutuu tänään klo 21:00! :) Blogikirppikselle pääset tästä.

sunnuntai 30. elokuuta 2015

My Moments part 3.

My Moments -sarjan ensimmäisen & toisen osan pääset kurkkaamaan täältä. Postaussarja on saanut todella kivan vastaanoton, joten jatketaanpas sitä taas yhdellä osalla. Tällä kertaa kameraan oli tarttunut tällaisia otoksia ja tarinoita.



Mun yksi lempikasveista, mihin olen törmännyt. Meritähti nimeltään. Ostin tämän Kauniaisissa sijaitsevasta Ihana Kukkanen kukka- ja sisustusliikkeestä. En ole koskaan aiemmin törmännyt tällaiseen kasviin, oletko sinä? :) Kuulisin miellellään tästä enemmänkin. Hoito-ohjeeksi sain, että puolivaloisa paikka on hyvä ja kastelua ei kannata harrastaa turhan usein, eikä haittaa jos joskus hoito unohtuu kokonaankin hetkeksi. Voisiko parempaa olla tällaiselle kasvitunarille? ;)



Tämä on ehkä yksi lempiasioitani meidän kodissa. Hieman normaalista poikkeavat rappuset alakertaan näyttävät tosi hienolta alhaalta katsottuna. Ehdottomasti yksi lempielementeistäni täällä meidän kotona! :) Rappuset itsessään ovat puunväriset, ja niille on tarkoitus tehdä jotain lähiaikoina. Olen miettinyt kiiltovalkoista tai jotain vaaleampaa, puun tai harmaan sävyä. Teen tästä erikseen postauksen, kun saadaan aikaiseksi aloittaa projekti!



Tästä mussukasta (ja tietenkin Kaaposta) on kamerassa aina enemmänkin kuvia, mutta tämän valitsin, koska tuo asetelma oli niin höppänä. Ivana Helsingin suunnittelema Bambi siinä patsastelee ja Pilvi istui vieressä pohtien, uskaltaako koskea vai ei. Tietenkin uskaltaa, oma leluhan se on :) Nämä Bambit oli kesällä 50% alennuksessa Mustissa ja Mirrissä ja ostin koirille tämän ison lisäksi pienemmän, ruskean ja ovat olleet ihan lemppareita. Kaapo on oppinut Pilvin tulon myötä leikkimään pehmeillä leluilla rikkomatta niitä heti, josta olen tosi yllättynyt!



Pöydällä maleksii aina milloin mitäkin, tällä kertaa marmorilaudalla hengasi tällainen kasa erilaisia kavereita. Mielestäni ne sopi niin kivasti värimaailmaltaan yhteen, että asettelin ne fiksummin ja nappasin kuvan. Eivät liity toisiinsa millään tavoin, mutta siinä ne sattuivat möllöttämään. Acca Kappan hiusharja on matkannut mukana jo useamman vuoden, sain sen vuonna 2012 blogiyhteistyön merkeissä yhdestä kauneushoitolasta. Lolaandgracen rannekoru on yksi lempparini, tykkään sen muotoilusta ja se istuu ranteeseen tosi kivasti. Hound -rasia on nykyään kaikille pikkukoruille säilytysrasiana, se tuli Pilville tilaamani koristelaatan mukana. Ja viimeisenä, muttei vähäisempänä kamerani peruslinssi, olen hävittänyt sen suojan, joten se hengaa aina paikassa, missä ei voi ottaa osumaa. Täytyykin tilailla jostain uusi suoja sille ja pian.



Ja tässä vielä yksi tyylinäyte hallitusta kaaoksesta, joka pöydällä leppoisasti löhöilee lähes päivittäin. Edellisen blogin aikana työskentelin iMacilla ja tänä keväänä, sen seistyä lähes kaksi vuotta käyttämättömänä työhuoneessa myin sen uuteen kotiin. Enpä silloin arvannut, että saatan tarvita sitä piankin - nyt nimittäin isompi näyttö ja parempi kone olisi enemmän kuin tervetulleita, ettei aina tarvitsisi muokata kuvia ja kirjoittaa tällä pienellä MacBookilla. Harmittaa, mutta minkäs teet, kun en vielä sitä kuuluisaa kristallipalloakaan omista. :)

Cava 2.0 blogille muuten pyörähti juuri tällä viikolla kuukausi elinikää täyteen ja fiilis on ihan loistava! :) Haluan kiittää teitä kaikkia, jotka olette kannustaneet, kommentoineet, lukeneet ja seuranneet tätä uutta alkua kanssani. Olen todella iloinen ja otettu siitä, että blogi on saanut näin hyvän vastaanoton ja suuri määrä vanhojakin lukijoita on löytänyt takaisin tänne. Luen jokaisen kommentin ajatuksella niin täällä blogissa, kuin Instagramissakin ja olen pyrkinyt vastaamaan kaikille nopeasti. Katson myös kaikki tykkääjät Instagram-kuvista ja arvostan todella paljon kaikkia teitä, jotka olette kanssani tekemässä tätä ihanaa puuhaa päivittäin. Paras asia blogipaluussa on ollut kontakti teidän kanssanne! Ilolla luen jatkossakin teidän kommentteja ja muistan myös teitä, jotka ette kommentoi - itsekin kuulun tähän ryhmään, joka harvoin muiden blogeja kommentoi, mutta yhtälailla tykkään ja seuraan kuin kommentoijatkin. Meitä/teitä ei pidä unohtaa! Kiitos kaikille ja mukavaa sunnuntai-iltaa meidän poppoolta! :)

Blogikirppiksellä on huomiseen iltaan asti vielä huudossa Guess korvikset, pari mekkoa ja yksi trendikäs pitsipaita - kurkatkaa kohteet täältä.

KIVAtrimmi

Käytiin Pilvin kanssa viime viikon lauantaina tutustumassa ystäväni Iitun uuteen koiratrimmaamoon. Pilvi on leikkinyt maasikaa takapihalla monta päivää ja oli sen verran likaisessa kunnossa, että Pilvi sai hemmottelupesun Iitulta :) Trimmaamon nimi on KIVAtrimmi ja se sijaitsee Espoon Lähderannassa. Jos tätä lukee Espoossa tai lähialueilla asuvia koiraihmisiä, suosittelen lämpimästi tutustumaan lisää tähän paikkaan. Iitu tarjoaa yksilöllistä palvelua kaikenlaisille koirille, eniten palveluissa käy ihan tavalliset kotikoirat. Iitu on tehnyt tajuttoman homman laittaessaan tämän paikan pystyyn, trimmaamo on niin kaunis ja tyylikäs - ihan kuin olisi mennyt itse kauneushoitolaan! Olen niin ylpeä hänestä ja kovasta työstä. Onnea Iitu! :) Alla kuvia meidän vierailusta!

Diva toivottaa kaikki tervetulleiksi! :)


Trimmaamo on tosiaan juuri avattu ja KIVAtrimmi tarjoaa kaikenlaisille koirille erilaisia palveluita, kuten pesua, trimmausta, kynsienleikkausta jne. Trimmaamo koostuu kahdesta tilasta: odotustilasta ja itse hoitolan puolesta. Odotustila on todella kaunis ja omistaja voi halutessaan vaikka odotella täällä koiran valmistumista. Odotusaulan ikkunoista näkee kokoajan mitä koiralle tehdään.


Alla sitten ne hupaisimmat kuvat! :D Pilvi oli niin reipas tyttö ja antoi Iitun pestä ja kuivata niin nätisti. Nauroin taas katketakseni ja Pilvi raukka varmasti ihmetteli, että mikä mammaa oikein vaivaa.. No katsokaa vaikka itse!

Pilvi ihmettelee, minne oikein pian joutuu..
"Hui, mitä tuo täti oikein mulle tekee?!"
"Minä Yoda olen"

"Tämähän olikin ihan hauska juttu!"

"Ja just kun mä luulin, että oltiin jo valmiita!"
Puhdas tyttö :)

Tällaiset doggyspat, kuten tykkään sanoa, ovat Suomessa yhä suostitumpia ja asiakaskuntaa riittää. Parasta on mielestäni se, että trimmaamosta saa asiantuntevaa palvelua liittyen turkin hoitoon, oli kyseessä sitten ihan kotikoira tai vaikka Suomen valioyksilö! :) Iitu tarjoaa mielellään ohjeita ja vinkkejä muutenkin koira-asioissa ja hänellä on pitkä kasvattajan ura taustalla. Täällä koirat ovat siis varmasti hyvissä käsissä ja mukaan saa halutessaan vinkkejä koiran turkin kotihoitoon.

Manikyyri on tuon tuosta valmis! :)
Iitun oma koira, Diva saattaa olla myös paikalla :)

Iitu on tottunut erilaisten rotujen käsittelyyn.

KIVAtrimmissä saattaa tavata koirakavereitakin :)
Olen aivan innoissani KIVAtrimmistä ja uskon, että tällaiselle palvelulle on kysyntää! Meidän vierailun aikanakin moni kävi kurkkaamassa ja kysymässä lisätietoja palveluista. Iitu muuten tekee myös rakennekynsiä ja geelilakkauksia KIVAtrimmin naapurissa olevassa Hius ja Kauneus Lähteessä :)

Alta lisätietoja ja suuntaa-antavaa hinnastoa:

kynsienleikkaus 10€
siistimiset (esim. tassut) alk. 20€
pesut alk. 35€
pesu + trimmaus koneella alk. 60€
pesu + trimmaus saksilla alk. 70€
(hinnoittelu alkaen, kaikki palvelut sovitaan koirakohtaisesti)


LUKIJATARJOUS:
Varaa aika syyskuulle ja saat kaikki palvelut 15% alennuksella! :)


KIVAtrimmin löydät siis Espoon Lähderannasta, Lähderannantie 22, 02720 Espoo.
Trimmaamo sijaitsee ostoskeskus Lähdekeskuksen tiloissa.
Puh. 0400 284 944
kivatrimmi(at)gmail.com
www.kivatrimmi.fi
Facebooksivut: https://www.facebook.com/KIVAtrimmi

Oletko sinä, tai onko joku tuttusi käyttänyt koiraansa "koirien kauneushoitolassa"? :)

Postaus on toteutettu yhteistyössä KIVAtrimmin kanssa.

lauantai 29. elokuuta 2015

Inhottava, ahdistava syksy

Olin eilen onnellisena koirien kanssa lenkillä, kunnes huomasin joutuvani kiertämään jonkun suuren alueen tien toiselta puolelta. Se joku suuri alue oli kasa keltaisia lehtiä yllä olevasta puusta. Siinä samassa muhun iski joku ihan tajuton ahdistus. Syksy? Nyt jo? Eihän kesä alkanut kuin vasta 3 viikkoa sitten?! Rintaa puristi ja mietin, että parin päivän päästä on jo syyskuu.

En tiedä miksi, mutta tänä vuonna kesän lyhyys ja syksyn nopeasti tulo ahdistaa paljon. Olin suunnitellut, että vietämme monet illanistujaiset terassillamme nauttien ilta-auringosta, joka meidän pihalle ihanasti paistaa. Olin kuvitellut monet uintireissut läheiselle lammelle tai rannalle, mutta niiden lukumäärä on tällä hetkellä pyöreä nolla. Miten niin kesä on ohi, miten niin? Ja kenelle voin reklamoida tästä?

Tunnistan kyllä myös samalla, että ahdistusta syksyyn tuo myös tämä epävarma työtilanteeni ja sitä mietin kyllä päivittäin ja pohdin, mistä satun itseni löytämään seuraavaksi. Yleensä syksy on itsessään masentavaa aikaa, mutta tänä vuonna se on minulle kyllä extra-masentava tietyiltä osin. Tai ehkä masentava on liian vahva sana, ja pitäisi käyttää sanaa epämukava.

Tällaiselle ihmiselle, joka inhoaa elää epätietoisuudessa, odottaminen on todella epämiellyttävää puuhaa. Olen "kaikki heti mulle nyt" -tyyppiä ja pyrin aina toimimaan siten, että saan kaiken tehtyä ja aikaiseksi ajoissa. Kun asiat eivät enää ole omissa käsissäni täysin, iskee muhun epävarmuus ja ahdistus. Miten sitä oppisi elämään rennosti, tilanteessa kuin tilanteessa? Tai ehkä silloin ne hyvät asiat ei tuntuisi niin hyviltä, jos taustalla ei ole pientä turhautuneisuutta?

Toki tässä syksyssä on paljon hyvääkin: ensi viikolla lähdetään tyttöjen kanssa valloittamaan Rodosta ja siellä saa 100% varmuudella nauttia vielä kesästä, auringosta ja kuumuudesta. Siitä onkin mahtava lähteä reissuun, kun olen vanhan ja uuden elämänvaiheen välissä. Matkan jälkeen keskitän kaiken energiani työn etsimiseen ja päätökseen siihen, mitä jatkolta haluaisin.

Tarkistin vielä 10 päivän sääennusteen, ja tänne pk-seudulle on luvattu seuraavaksi kymmeneksi päiväksi lähes jokaiselle päivälle pilviä tai sadepisaroita ja loppuviikolle huikeaa 14 asteen lämpötilaa. Kysyn vaan, miksi? Miksi tänä vuonna meille ei suotu kesää kuin parin viikon verran ja syksykin alkaa niin nopeasti, vaikka toivoin että aurinko lämmittäisi meitä pitkälle syyskuulle...

Minä en ole syksy- enkä varsinkaan talvi-ihminen ja siksi erityisesti kesän lyhyys ottaa aivoon ja pahasti. Juuri nyt tekisi mieli pakata kimpsut ja kampsut, napata koirat syliin ja suunnata koko perheen kanssa lentokentälle vain menolippu kädessä. Haluan kokea vuoden ympäri kestävän kesän, tai mielellään edes lähes sellaisen.

Luulisi, että lauantaina olisi jotain positiivistakin sanottavaa, mutta kyllähän te tiedätte, että vaikka tämä postaus oli suurelta osin harmituksen purkamista, löytyy niitä ilon aiheitakin - ja paljon. Hehkutukset jätän kuitenkin toiseen kertaan.

Onko muita, joita syksyn alku ahdistaa syystä tai toisesta? Kuka tulee messiin tekemään jättireklamaatiota kesän lyhyydestä sään jumalalle? Ja nyt kaikesta tästä avautumisesta huolimatta toivotan teille kaikille mukavaa lauantaipäivää! :)

PS. blogikirppiksellä kohteet auki ma iltaan asti! Kurkkaa kohteet täältä.

perjantai 28. elokuuta 2015

Suomalainen vahva vatsa

..not. Tässä postauksessa en aio analysoida vatsani päällyspuolta, sitä nyt ei ainakaan tuo otsikko kuvaisi millään asteikolla. Tässä postauksessa aion analysoida vatsantoiminnan ihmeellistä maailmaa. Tai lähinnä ruokia, en halua aiheuttaa kenellekään traumoja puhuessani erilaisista vatsantoiminnon kiemuroista.

Mulla on ollut koko aikuisikäni todella herkkä vatsa, ja se näkyy mm. siinä, että kärsin myös stressin aikana vatsakivuista. Jotkut reagoi päällään, jotkut vatsallaan. Lisäksi, että se on ollut aina herkkä, tutustuin viime keväänä uuteen ilmiöön: poltteluun. Iltaisin kun menin sänkyyn, ylävatsassa poltteli ja usein kun söin, sain kärsiä todella kipeästä vatsasta.

Ei auttanut, lampsin lääkärille ja kyllähän sieltä se tuomio tuli, mitä olin arvellutkin. Refluksiperäinen vatsakipu. Sain pitkän listan ruoka-aineista, joita välttämällä vatsan voisi saada paremmaksi ja aloin käymään listaa läpi. Alla oleva kuva ei liity listan kiellettyihin ruoka-aineisiin ;)



Tämä on oikeastaan sellainen asia, että omalle vatsalle sopivat tuotteet löytää vain kokeilemalla. Yksi ruoka-aine kerrallaan jätin ruokavaliostani pois ja tunnustelin sen vaikutusta olotilaani. Löysin tämän testauksen avulla kaksi pahinta ainetta ja ne olivat raaka sipuli / punasipuli sekä Coca Cola Zero. Ja siitäkös Zero-"addikti" tykkäsi kyttyrää.

Pahimillaan saatoin juoda päivän aikana Zeroa 1,5 litraa, sillä töissä join lähes aina lounaalla 0,5l ja sitten kotona vielä vähintään toisen sellaisen. Tämän lisäksi join  paljon vettä, noin 2 litraa päivässä, joka arkipäivä. Koska en millään pystyisi elämään täysin ilman tätä kamalaa juomaa, päätin vähentää ja onnistuinkin. Lopetin Zeron juomisen kokonaan töissä ja kotonakin koitin juoda vain vähän. Olen saanut Zeron kulutuksen noin puoleen entisestä ja se tuntuu vatsassa hyvältä. Hiilihapot ja makeutusaineet ovat juuri näitä pahoja aineita, jotka vaikuttavat refluksivatsaan.

Syön paljon salaatteja ja tykkään laittaa salaattiin kuin salaattiin punasipulia. Enpäs laita enää. Lopetin punasipulin käytön täysin keväällä ja enää salaatinsyönnin jälkeen ei tule ilmapallovatsaa ja kovaa ylämahan kipua. Paprika saattaa tehdä joillekin pahaa, mutta itse en huomaa paprikan syönnistä tulevan sen kummempia vaikutuksia. Joka on pelastus, sillä en syö tomaattia lievän allergian takia lähes ollenkaan ja jos paprikakin kiellettäisiin, en tiedä mitä laittaisin enää salaattiin - tykkään eniten siis syödä aivan perussalaatteja, joissa on kurkkua, paprikaa, jääsalaattia, jotain lihaa tai kalaa ja esim. fetaa. Joskus laitan salaatteihin myös siemeniä, kesäkurpitsaa tai vaikka pastaa jotta siitä tulisi ruokaisampi, mutta muuten peruslinjalla mennään.

Jo näiden kahden aineen vähentäminen / lopettaminen on tuonut helpotusta moniin lounashetkiin ja onneksi kivut ovat vähentyneet. Olin todella yllättynyt siitä, miten paljon tuo punasipulin jättäminen voi helpottaa oloa. En kaipaa sitä enää ja nyt on paljon parempi olla! :)

Kyllä se taitaa olla kuulkaa niin, että moni meistä suomalaisista kärsii erilaisista ongelmista liittyen vatsaan. Oletko sinä yksi meistä vai oletko säilynyt ongelmitta tällä saralla? Ja sitten vielä, jos sinulla on joku hyvä salaattiresepti mielessä, olisitko ihana ja jakaisit sen? Täällä kaivataan uusia salaatti-ideoita! :)

PS. blogikirppiksellä on nyt kakkosrundi menossa, kurkkaa kohteet täältä: cavakirppis.blogspot.fi

torstai 27. elokuuta 2015

Q&A vastaukset osa 2.

Q&A kysymykset ja muut kommentit löydät täältä. Ensimmäisen vastauspostauksen osan voit lukea täältä. Tässä osassa ovat kotiin, matkailuun ja muuhun liittyvät kysymykset ja vastaukset.

KOTI & ASUMINEN

Minkä kokoisessa asunnossa asutte?
- Kotimme on hieman päälle 70 m2 kolmio, kahdessa tasossa.

Oletko aina asunut pääkaupunkiseudulla?
- En. Olen syntynyt Oulussa ja muuttanut pk-seudulle ollessani 5 -vuotias.

Onko teillä oma piha? Jos on niin kuinka iso?
- Kyllä, meillä on sekä etu- että takapiha ja takapiha on hyvän kokoinen, ehkä tämän isompaa en haluaisi edes hoitaa :D

Oletko tehnyt jotain pihallenne (istuttanut kukkia tms.)?
- En, me ollaan vain karsittu, koska meillä on kaksi maasikaa jotka tykkää tuhota kaiken. Karviaispensaasta haaveilen.

Haluaisitko muuttaa pihassanne jotain?
- Itseasiassa en, se on nyt karsimisen jälkeen ihan loistava meille: puolet terassia ja puolet nurmikkoa.

Miten ootte Tuukan kanssa viihtyneet uudessa kodissanne? (Tai ootte te varmaan siellä jo jonkun aikaa asuneet, en muista)
- Meillä tulee lokakuussa tässä vuosi täyteen. Ja kiitos, oikein hyvin. Tämä tuntui heti alussa jo juuri oikealta ja olemme kotiutuneet loistavasti :)

Miten sisustussilmäsi on mielestäsi kehittynyt? Onko jotain suurempia hankintoja sisustuksen suhteen tiedossa?
- Ennen olin todella kovasti yksinkertaisuuden perään, nykyään siedän hieman enemmän tavaraa ja pieniä sisustuselementtejä. En osaa sanoa, onko silmä kehittynyt paremmaksi, mutta ehkä muuttunut hieman. Tehtiin juuri alle vuosi sitten paljon uusia hankintoja, joten nyt ei ole vielä aika tehdä niitä uudelleen :) Seuraava projekti on pikkueteisen lattian laatoitus.




PARISUHDE

Paras asia avioliitossa?
- Se, että rakkain ihminen on siinä kokoajan, jakamassa elämän hyvät ja huonot hetket. Se, että aina on joku, jolle avautua ja uskoutua ja se, joka tukee ja kannustaa kaikessa. Nämä tietenkin voivat päteä ihan avioliitottomaankin parisuhteeseen, mutta jos nyt aletaan pilkun tarkkoja olemaan, niin avioliitossa se on parasta, että se itselle rakkain ihminen on halunnut osoittaa niin suuren kunnian ja halunnut valita minut loppuelämäkseen omaksi kumppanikseen.

Onko Tuukalla (joskus vai ei koskaan) sanavaltaa vaatetukseesi? :)
- Ei hän kyllä koskaan sano mitään ns. kriittistä ja jos sanoo niin kehuu esim. paitaa tms., oletan että on ihan tyytyväinen. :)

Kaikki aina hehkuttavat häitään, mitä sinä tekisit toisin jos nyt järkkäisit häitäsi?
- Meikkaisin itse itseni. Muuten kyllä hehkutan kaikkea muuta minäkin! :D


MATKAILU

Missä kaikkialla olet matkustanut ja onko sinulla vielä jokin unelmalomakohde kokematta?
- Olen matkustanut seuraavissa maissa ja kohteissa: Ruotsi (Visby & Tukholma), Norja, Viro, Saksa (Berliini), Ranska (Pariisi), Espanja (Barcelona, Mallorca, Teneriffa, Gran Canaria), Italia (Napoli, Livorno, Civitavecchia), Kreikka (Kreeta, Rodos), Turkki (Bodrum, Alanya, Kemer, Marmaris), Egypti (Sharm el Sheikh), Arabiemiraatit (Dubai) ja Thaimaa (Khao Lak). Haluaisin päästä käymään USA:ssa, Länsi-Afrikassa ja Kroatiassa.

Lempi paikat Suomessa, miksi? Entä lempparipaikat ulkomailla?
- Suomessa tykkään kovasti mm. Tampereen ja Oulun kaupungeista, järvialueista ja lisäksi pienempien kaupunkien keskusta-alueista. Ulkomailla suosikkipaikkoja ovat Alcudian rannan päädyssä oleva ravintola, jossa on maailman ihanimmat auringonlaskut, Dubain Palmusaari ja sen upea ranta + vesipuisto, Khao Lakin luonnollinen ranta rapuineen päivineen ja Gümbetin keskusta-alue, siellä on saanut nauraa mahansa kipeäksi moneen otteeseen!

Jos saisit matkustaa muutaman kuukauden ajan minne vain, minne menisit ja miksi(raha yms ei olisi ongelma)?
- USA:n kiertomatka, Karibian saaret, Länsi-Afrikka, Dubai, Etelä-Eurooppa. Kaksi ensimmäistä sellaisia, joissa haluan vielä käydä ja kaksi jälkimmäistä siksi, että kuuluvat lempipaikkoihini.

Oletko harkinnut koskaan työskentelyä matkailualalla (matkailu tuntuu olevan rakas harrastus)? Missä matkailuun liittyvässä työssä voisit työskennellä?
- Minulla on matkailualan koulutus ja joskus olin varma, että tulen päätymään sille alalle. Tällä hetkellä kuitenkin eri ala on vienyt minua eteenpäin. Haluaisin työskennellä matkailumarkkinoinnissa ja näin yhdistää kaksi kiinnostuksen ja osaamisen aluetta.

Matkustelet paljon, joten missä maassa olet saanut parhaat ja huonoimmat ruuat?
- Thaimassa ja Turkissa ehkä parhaat, huonoimmat Pariisissa (jep, meille sattui huono tuuri) Ja söin siellä loppupeleissä pelkkiä etanoita ja patonkia :D

Minkälaisia matkailuhaaveita sulla on? Mikä matkakohdetta suosittelisit pariskunnalle? Mitä mieltä oot Kroatiasta matkakohteena?
- Niitä tulikin mainittua jo aiemmissa kysymyksissä. Suosittelen esimerkiksi Mallorcan Alcudiaa tai Dubaita (vaikkakin siellä ei hellyyden osoituksia ehkä katsotakaan julkisesti yhtä hyvällä kuin vaikka Euroopassa, mutta silti aivan mahtava kohde!) Kroatiassa en ole käynyt, mutta haluaisin.

Muistelen että oot käynyt useammankin kerran tyttökavereiden kanssa jossakin ulkomaanreissulla ja niistä on ollut kivaa lukea postauksia. Käykö Tuukka omien kavereidensa kanssa reissuissa? Onko teillä mitään yhteistä matkaa suunnitteilla tällä hetkellä? :)
- Tuukka käy vähemmän omien kavereiden kanssa reissussa. Tällä hetkellä ei ole varattuna mitään, mutta kovasti haikaillaan jo taas yhdessä reissuun ja eiköhän me jotain kivaa keksitä viimeistään ensi keväälle :)

Tää nyt vähän poikkee näistä normikysymyksistä, mutta mua kiinnostaisi tietää, että oletko käynyt Rodoksella? Oon sinne menossa lokakuussa ystäväni kanssa ja olisi kiva tietää millainen paikka se on, jos oot siellä käynyt :) 
- Kyllä, vuonna 2011 Tuukan kanssa oltiin Ixiassa, muutama kilometri Rodoksen kaupungista länteen. Ixia itsessään oli pieni kylä, mutta ajeltiin taksilla joka ilta Rodoksen kaupunkiin syömään ja ostoksille. Mukava kaupunki, helppo kulkea ja hyvä tarjonta. Nyt ensi viikolla lähdetään tyttöjen reissulle Rodoksen Falirakiin, sinne ensimmäistä kertaa!

Mihin päin Kreikkaa ootte menossa? :)
- Menemme Rodoksen saarelle, Falirakiin.

Upein paikka mihin olet matkustanut elämäsi aikana?
- Ikimuistoisin on varmastikin Dubai. Pilvenpiirtäjiä ja valkoisia hiekkarantoja. Todella upea ja kokemisen arvoinen paikka!



SEKALAISET

Millaisia suunnitelmia sulla on tulevaisuudelle?
- Tällä hetkellä odotan kovasti, että saisin uuden työn ja mitä se tuo mukanaan. Haluaisin kehittyä työssäni ja viihtyä siinä. En ole asettanut suurempia tavoitteita tulevaisuudelle, halua nauttia elämästä ja olla onnellinen. Viettää aikaa Tuukan, meidän koirien ja perheen kanssa ja tietenkin nähdä ihan mahtavia ystäviäni. Haluan matkustella aina kun siihen on mahdollisuus ja keskittyä olemaan minä, onnellinen minä.

Mikä on lempikarkkisi?
- Lauantaipussin autokarkit, ne leppakonamit, joissa keskusta on musta ja siivet hedelmäiset, punssinapit (ne suklaanapit joissa valkoisia palleroita päällä)

Mikä olisi unelmiesi työpaikka?
- Sellainen, jossa saan tehdä monipuolisia työtehtäviä osaamisalueiltani, käyttää luovuutta ja jossa on mahtavat työkaverit, rento mutta tehokas meininki ja jossa minuun ja osaamiseeni luotetaan.

Onko sua joskus luultu jonkin muun kuin Suomen kansalaiseksi? Minkä?
- Kyllä. Todella usein. Useimmiten luullaan eteläeurooppalaiseksi. Joudun selittelemään ulkomailla monille, että myös meillä täällä Suomessa on tummasilmäisiä ja -hiuksisia ihmisiä.

Minkälaisista koruista tykkäät? Materiaali? Väri? Tykkäätkö enemmän sirommasta vai isommasta? Jos pitäisi valita rannekorun, kaulakorun ja korvisten välillä niin minkä valitsisit? :)
- Tällä hetkellä kolahtaa ehkä eniten hopeakorut, joissa on kirkkaat kivet. Mutta myös näin kesällä tykkään koruista, joissa on esim. persikan sävyiset tai turkoosit kivet. Oikeastaan tykkään todella monenlaisista koruista, niissä ehkä enemmän yksilö ratkaisee, kuin pelkkä sävy tai materiaali :) Olen tänä kesänä myös ihastunut Hipaneman koruihin! :) Ja tuohon vikaan kysymykseesi, valitsisin ehkä rannekorun!

Missä näet itsesi 10 vuoden kuluttua?
- Omassa kodissa Tuukan ja toivottavasti molempien koiriemme kanssa, hyvässä ja mielenkiintoisessa työpaikassa, matkustelua ja mukavaa, tervettä elämää.

Uskotko kohtaloon?
- Uskon kyllä sillä tavoin, että kaikella on tarkoituksensa ja uskon, että hyvä palkitaan aikanaan ja paha saa palkkansa. Uskon myös siihen, että tietyt asiat tuodaan eteesi tietyistä syistä.

Haaveiletko omasta perheestä? 
- En ainakaan tällä hetkellä.

Lempiruoka?
- Suomalainen kesäruoka, lohisalaatti, thaimaalainen, mutta oikeastaan pidän monista eri ruoista ja olen lähes kaikkiruokainen.

Horoskooppimerkki?
- Vesimies

Tykkäätkö kokata?
- Itseasiassa nyt kun keittiö on parempi, olen innostunut kokkailustakin enemmän :)

Mikä on sun bravuuri keittiössä?
- Ennen tein paljon kookos-kanaa, ehkäpä siis se! Myös perusruoat kuten makaronilaatikko ja mausteinen jauhelihakeitto onnistuvat lähes aina hyvin.

Minkä ruuan haluaisit oppia valmistamaan?
- Jonkin ihanan eksoottisen liha-sienipadan tms.

Jos teillä on illanistujaiset (sun järkkäämät) niin teetkö itse ruuat vai onko teillä nyyttärimeininki?
- Sekaisin, joskus teen itse ja joskus kaikki tuo jotain pientä mistä kootaan sitten pöytä täyteen herkkuja.

Mikä ja missä on paras ruoka mitä olet ikinä tähän mennessä syönyt?
- Todella vaikea sanoa, ehkä thaimaalainen Thaimaassa.


Mitä meinaat nyt töiden loppumisen jälkeen alkaa tekemään?
- Voi kun saisi päättää, mutta toivon, että minut valitaan johonkin mielenkiintoiseen työhön jossa saan toteuttaa itseäni.

Oletko miettinyt vielä opiskelijaksi ryhtymistä? Jos, niin mikä ala kiinnostaa? 
- En ole, en ole lainkaan kouluihminen, mutta työn ohella voin ottaa kursseja jne jotta kehityn työssäni.

Millainen auto teillä on?
- Tuollainen kivan tilava citymaasturi.

Mikä sun koulutus on? Millä alalla työskentelet?
- Olen sekä markkinoinnin kv merkonomi, että matkailuvirkailija. Olen opiskellut myös myynnin tradenomiksi, mutta jätin koulu kesken ja siirryin matkailualalle. Olen työskennellyt kaupan alalla, markkinoinnin ja viestinnän tehtävissä. Toimenkuvaani on kuulunut myös paljon muuta, kuten asiakaspalvelua, ostotehtäviä ja budjettisuunnittelua.

Mitä teet yleensä töiden jälkeen vapaa-ajalla? Entä viikonloppuisin? Mitä haluaisit tehdä enemmän? Mitä olisi kiva harrastaa, et vain vielä ole saanut aikaiseksi?
- Useimmiten arkena menen töistä kaupan kautta kotiin, vien koirat ulos ja olen niiden kanssa, valmistan ruoan, kirjoittelen blogia, teen muita normaaleja kodin askareita, olen yhteydessä ystäviin ja rentoudun esim. jonkun hyvän sarjan parissa. Viikonloppuisin yleensä siivotaan Tuukan kanssa yhdessä, käydään kaupassa, tapaan kavereita, ollaan koirien kanssa ja saatetaan käydä esim. leffassa, syömässä ulkona tms. Tällä hetkellä en ”ehdi” harrastaa, koirat ja blogi ovat minulle hyvä harrastus ja ajanviete tällä saralla.

Millä perusteilla valitsitte koiranne rodun? Millaista on arki koiran kanssa? Onko koiran kouluttaminen vaikeaa?
- Molemmat rodut valitsimme siksi, että ne sopivat perusluonteeltaan meille ja toisilleen, ovat sopivan kokoisia (eli ei liian pieniä tai suuria), ulkonäöllisesti ovat meitä miellyttäviä ja siksi, että ko. roduista oli hyviä kokemuksia. Koiran kouluttaminen ei mielestäni ole vaikeaa, mutta se vaatii toistoja ja kärsivällisyyttä. Tykkään opettaa koirille kaikkea käytännöllistä ja hauskaa.

Lempiherkut?
- Irtonamit, mansikkarahka, Mäkkärin El Maco -hamppari, mutta harmi että sitä saa niin harvoin!

Lempisarjat?
- The Black List, Haven, Switched at Birth, The Fosters, Modern Family, The Originals.

Lempiraflat?
- Mulla ei oikeastaan ole mitään super lempparipaikkoja Suomessa.. Outoa?

Puhutko/kirjoitatko sujuvaa englantia?
- Kyllä uskallan sanoa, että puhun ja kirjoitan. Tietyt ammattitermistöt tuottavat tietenkin haasteita.

Mitä muita kieliä osaat?
- Valitettavan heikosti.. Ruotsia auttavasti, Ranskaa hieman, Espanjaa hieman. Olen kyllä paljon opiskellut ja yksi mielenkiintoinen kieli, jota opiskelin on mandariinikiina, jota osaan puhua muutaman lauseen verran.

Käytätkö vieraita kieliä paljonkin esim.työelämässä? 
- Englantia vain tällä hetkellä.

Mikä on kantasi ns. kertakäyttömuotiin ja eettiseen kuluttamiseen?
- En ole maailman eettisin tyyppi, mutta toki kannatan sitä ja henkilöt, jotka käyttävät siihen paljon ajatusta ovat mielestäni loistotyyppejä. Myönnän, että tietynlainen laiskuus ja turhamaisuus ovat syitä siihen, miksi en ole parempi ihminen tässä asiassa.

Mikä on parasta yhteistä tekemistä koirien kanssa?
- Ihan sellainen yleinen riehuminen ja leikkiminen ja höpöttely. Nukkuminen. Tykkään myös kouluttaa koiria.

Minkäikäiset teidän hauvavauvat ovat?
- Kaapo täytti kesäkuussa 4 vuotta ja Pilvi on syntynyt Maaliskuussa, eli on pian 6 kk vanha.

Oletko aina ollut tyytyväinen omaan nimeesi?
- En ole koskaan kokenut suurempia ahdistuksia liittyen nimeeni.

Oletteko vielä kavereita P.S. I love fashionin Lindan kanssa? :)
- Aina silloin tällöin, liian harvoin tulee juteltua kuulumisia ja pidettyä yhteyttä. Olisi kyllä mukava nähdä pitkästä aikaa! :)

Millaisia hauskoja/noloja tapoja sulla on?
- Äh, onpa vaikea kysymys! Ei tule mitään ihmeellistä mieleen, ystävät varmaan osaisi tähän kertoa enemmänkin kaikkea noloa! :D Ehkä sellainen, että puhun usein Kaapon ”äänellä” ja kerron hänenä mitä hän ajattelee tai sanoo.. Pilvillä ei ole vielä omaa ääntä, sitä odotellessa :’D

Kauan sulla menee ''perus'' meikin tekemisessä? Ps. sun meikkaustaidot on huikeet, jaksan aina ihailla :)
- Noin 15 minuuttia. Kiitos paljon! :)

Mitä kaikkia tatuointeja sulta nykyisellään löytyy? Oliskohan niistä ehkä esittelyä tulossa joskus..? :)
- Tatuoinnit löytyy solisluun alta (teksti), ranteesta (teksti, jonka ympärille tehty myöhemmin ruusu), molemmista nilkoista (C-kirjain, perhonen ja sydän). Katsotaan, kyllä ne aina välillä vilahteleekin kuvissa :)

Mitä sinulle kuuluu juuri nyt?
- Kiitos kysymästä, tällä hetkellä on hieman stressaava tilanne elämässä, kun työkuviot muuttuu ja odotan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Muuten oikein hyvää, olen hyvässä tasapainossa blogin suhteen, kotona menee mukavasti, näen ystäviä paljon ja elän oikeastaan juuri sellaista elämää, mitä haluan ja olen siitä onnellinen.

Mitä olet harrastanut lapsuudessa/teininä?
- Tanssia, kitaransoittoa, ratsastusta ja partiota.

Mikä on suosikkilaukkusi?

- Ehdottomasti Louis Vuitton Siracusa.

Onko sinuun helppo tutustua/tutustutko itse helposti muihin?

- Mun on aika vaikea luottaa uusiin ihmisiin, mutta olen kyllä sosiaalinen ja tykkään olla ihmisten kanssa.

Mitä kouluja olet käynyt? 

- Peruskoulun jälkeen kauppaoppilaitoksen, sieltä menin ammattikorkeaan, jonka lopetin kesken ja siirryin matkailukouluun.

Mitä kaipaat lapsuudessasi eniten? 
- Huolettomuutta, 2,5 kk kesälomaa, sitä että ei pelännyt esim. hämäkäkkejä tai sammakoita :D

Kerro jokin ihana unelmasi :)

- Tällä hetkellä unelmoin vain "tylsästi" onnellisesta elämästä ja matkailusta.

Miten bloggaaminen on vaikuttanut itsetuntoosi?
- Tämä oli unohtunut ekasta vastauspostauksesta, joten laitan sen tähän. Tämä on todella vaikea aihe, en oikeastaan osaa eritellä, mutta huomaan että kärsin jonkinlaisesta uusien ihmisien tapaamisen pelosta ja jännityksestä. Mutta yleensä en anna sen näkyä ja olen normaali sosiaalinen itseni.

Miten reagoit pettymyksiin? Jäätkö vellomaan harmistukseen vai pyritkö nopeasti tsemppaamaan kohti parempaa?

- Innostun helposti, joten myös pettymyksiä tulee, mutta yleensä en jää vellomaan niihin vaan nostan pään pystyyn ja otan suunnan kohti uusia pettymyksiä ;) Eli tsemppaan!

Teetkö koskaan nopeita ja äkkinäisiä päätöksiä sen kummempia miettimättä? Oletko joutunut katumaan niitä?

- Teen kyllä, esimerkiksi sisustusblogin aloittaminen kun siihen ei oikeasti ollutkaan aikaa eikä inspiraatiota. Nykyään onneksi osaan tehdä päätöksiä harkitummin.

Harrastatteko koirien kanssa jotakin tai onko suunnitelmissa kokeilla? Näyttelyt, agility tms.?
- Ei käydä harrastuksissa, mutta puuhataan omalla pihalla paljon ja näkevät koirakamuja aika usein :) Harrastan päivittäin koirien kanssa tottelevaisuusjuttuja.

Miten Kaapo suhtautui alkuun Pilvin tuloon? Oliko mustasukkaisuutta tai mököttämistä ilmassa? 
- Kaapo ei koskenutkaan Pilviin viikkoon, kunnes pikku hiljaa alkoi tottua ja sen jälkeen ovatkin olleet kuin paita ja peppu.

Potiko Pilvi ikävää saapuessaan?

- En usko, että ainakaan äiti-ikävää, sillä Pilvin äiti oli palannut omistajalleen kasvattajalta jo viikkoa ennen pennun hakua. Jonkinlaista ikävää taisi kyllä potea, tai ainakin kesti hetken tottua meihin, kun itki pari ensimmäistä viikko kovasti.

Huh! Hatunnosto sinulle, jos luit loppuun! ;) Kiitos vielä kaikille näihin postauksiin osallistuneille ja mukavaa iltaa! :)

Aivojen tyhjennys

Päivän ajatus numero 1.

Sattuipas eilen junassa: istuin rauhassa paikallani ja odotin junan lähtöä. Olin saapunut junaan 10 min ennen lähtöaikaa ja naputtelin kännykkääni, taisin selailla instagramia. Hetken kuluttua viereiseen loossiin istui äänestä päätellen kaksi naista, ja he tekivät samaa kuin minä, eli naputtelivat kännykkäänsä. Juna oli liikehdinnästä päätellen lähtenyt liikkeelle ja jossain vaiheessa, Pasilan holleilla kuulin kumean miesäänen: "lipuntarkastus". Kaivoin tekstarilipun puhelimestani ja näytin tarkastajalle. Tarkastaja siirtyi viereiseen loossiin ja havahduin, kun naisääni sanoi jotain tyyliin: "niin epäreilua ja epäinhimillistä". Nostin katseeni, ja ilmeisesti tilanne oli mennyt niin, että sillä välin kun naiset (kuten minäkin) katsoivat puhelimiaan, oli lipunmyyjä kävellyt ohitse ja naiset eivät olleet huomanneet konnaria.

Toinen naisista yritti selittää, että tuli nimenomaan lipunmyyntivaunuun, sillä oli aikeissa ostaa lippu, mutta ei vain ollut huomannut konduktööriä. Tarkastaja oli todella tiukka ja mielestäni jopa hieman asiaton, mutta toisaalta pystyin kuvittelemaan hänen uransa aikana kuulemansa kootut selitykset, ja ehkä hänen työssään paistoi hieman kyynisyys läpi. Nainen sai sakkolapun ja tarkastaja jatkoi kierrostaan. Tästä tapahtumasta minulle nousi kaksi asiaa mieleeni: tokihan se on matkustajan velvollisuus odottaa ja seurata lipunmyyjää. Mutta toisaalta, nykypäivänä me olemme kaikki nenät kiinni kännyköissämme jopa ravintolan pöydässä - olisiko mahdotonta ajatella, että lipunmyyjä sanoisi vaikka lipunmyyntivaunun alussa "lipunmyynti". Täten ihmiset havahtuisivat kännyköiden ihmeellisestä maailmasta ja tällaiset vahingot jäisivät tapahtumatta. Itse aion jatkossakin pitää silmällä konnaria, mutta mielestäni tämä pieni lisä heidän työhön ei olisi ehkä liikaa vaadittu.

Ajatuksia tästä? :)



Päivän ajatus numero 2.

Vanheneminen. Olen tullut siihen ikään, että alan huomata vanhenemisen merkkejä kasvoissani. Tämä tunne ei ole mukava, ja olen saanut itseni kiinni pari kertaa kamalista ajatuksista. Ensinnäkin, huomaan että ennen hyvä meikkipohja ei enää sovikaan yhtä hyvin, vaan kasvoni ovat läikikkäät.  Tästä en tosin tidä, johtuuko iästä vai esim. hormooneista. Toiseksi, kulmakarvojeni väliin alkaa muodostua ei-toivottu pystyjuonne, joka tulee ilmeisesti helposti esiin kun kurtistaa kulmia. Se saa näyttämään mut vihaiselta, vaikken ole. Lisäksi, suun pieliin on muodostunut juonteita ja silmäpussit ilmaantuneet myös. Mikä mua vaivaa?! Miksi näin monta oiretta yhdellä kertaa? Toisaalta mietin myös, onko tämä rilluttelukesä voinut vaikuttaa myös asiaan, ja kyllähän se varmasti on. Valvomista ja juhlia, niistä kyllä kroppa kärsii ennemmin tai myöhemmin. Jotain hyvää siis siinä, että syksy tulee.

Palatakseni niihin kiellettyihin ajatuksiin.. Olen aina ollut ns. turhia plastiikkakirurgisia toimenpiteitä vastaan ja pitänyt mm. piikillä tehtyjä ryppyhoitoja turhina. Ja olen edelleen. MUTTA sain itseni kiinni muutama päivä sitten ajatusleikistä, jossa joku täti ruiskuttaisi mun otsaryppyyn täyteainetta, enkä näkisi sitä enää koskaan. Voi kun homma menisikin näin, mutta eihän se yksi hoitokerta mitään tee ja mitäs sitten, kun niitä ryppyjä tulee lisää vuosi vuodelta? Ei taida tädin neulat, minun rahat tai kipukynnys riittää sellaiseen ja sitten näyttäisin 20 vuoden päästä Joan Riversilta. Jääköön ajatusleikki sellaiseksi,  mutta pointtina oli kertoa, miten paljon tällaiset vanhenemisen tms. merkit voivat säikäyttää. Seuraavia oireita odotellessa, ehkä nyt osaan ottaa ne vastaan rauhallisemmin.

Löytyykö muita, jotka panikoivat saman aiheen ympärillä? Ja jos kyllä, minkä ikäisenä ensimmäiset ajatukset tulivat mieleesi?

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Volyymiripset

Volyymiripset, nyt ne on minullakin! Ihanaa olla massaa ;) No ei vaan, pitkän tauon jälkeen päätin palata ripsienpidennyksiin, mutta tällä kertaa halusin kokeilla paljon kehuttuja volyymiripsiä. Ripsienpidennykset helpottavat arkiaamujani todella paljon, ja saan vartin enemmän nukkuma-aikaa niin halutessani.

Volyymiripset ovat siitä ihanat, että niitä ei tunne lainkaan silmissä. Klassiset ripset tunsin kokoajan ja ne myös painoivat jos nukuin siten, että silmän kulma osui tyynyyn. Näissä volyymeissa on todella kevyt olo ja ne taipuvat tyynyn mukaan, kuin luonnolliset ripset.



Volyymiripset ovat todella ohuita, ja niitä kuuluu laittaa yhteen omaan ripseen useita. Niitä voi laittaa yhteen ripseen 2-9, riippuen halutusta tuuheudesta. Omat ripseni tehtiin neljällä, eli ensin kaksi volyymiripseä liimataan toisiinsa, sitten tämä haara liimataan omaan ripseen ja sitten koko pakettiin lisätään vielä haluttu määrä lisäripsiä.

Omat ripseni olivat hyvässä kunnossa, mutta silti ne näyttävät ihan naurettavan lyhyiltä tässä alla olevassa kuvassa. Käytimme minulle 13 mm pituisia, C-kaarevuudella olevia kuituja. Tämän kuvan alla siis kuva myös lopputuloksesta.






Tässä kuvassa oikean silmän ulkonurkan ripset ovat vielä hieman kiinnittyneet yhteen, kun tuo silmä on sellainen vuotaja-tyyppi ja ripset ovat olleet vielä kuvanottohetkellä hieman märät. Mielestäni tämä neljän kuidun yhdistelmä on juuri hyvä ja silti vielä luonnollinen. Lisäksi tykkään siitä, että volyymiripsissä sellaisia selkeitä aukkoja ei tule yhtä helposti, kuin klassisissa. Ja vielä yksi hyvä puoli volyymeista: usein huoltoaika pitenee ja joku teistä lukijoistakin kertoi, että ennen huoltoväli oli klassisissa ripsissä 3 viikkoa ja nyt volyymeihin siirryttyä huoltoväli on pidentynyt 5:een viikkoon. Tämän kertoo siis nopeasti laskettuna siitäkin, että vaikka volyymeiden hinta on alunperin korkeampi, ei se siinä loppusummassa ehkä kuitenkaan näy niin paljoa, sillä huollossa ei tarvitse rampata yhtä usein.

Ripset otin siis Espoossa, Lähderannassa sijaitsevassa Hius ja Kauneus Lähteessä, jonka omistavat ystäväni Noora ja Krista. Noora tekee kampaamohommia ja Krista hoitaa kauneushoitolan puolta. Kampaamokäynnistäni ja Olaplex-hoidosta (+ Olaplex -tajouksesta) voit lukea enemmän tästä postauksesta.

Krista tarjoaa kaikille Cava -blogin lukijoille sekä klassiset, että volyymiripset erikoishintaan.
Tarjoushinnat on voimassa, kun varaat aikasi elo- tai syyskuulle.
Jos olet suunnitellut kokeilevasi volyymeita, kannattaa kokeilla nyt, kun hinta on näin edullinen! :)

Klassiset ripsienpidennykset:
Uudet 80€ (norm. 95€)
Huoltoajat:
2 vko 35€ (norm. 45€)
3 vko 49€ (norm. 59€)
4 vko 59€ (norm. 69€)

Volyymiripset:
Uudet 90€ (norm. 105€)
Huoltoajat:
2 vko 55€ (norm. 65€)
3 vko 65€ (norm. 75€)
4 vko 75€ (norm. 85€)

Soita ja varaa aikasi: 0400 585 272
Tai varaa aika kätevästi netistä: hiusjakauneuslahde.fi

Saat alennuksen, kun kerrot saapuessasi Hius ja Kauneus Lähteeseen nähneesi tarjouksen Cava -blogissa.

Postaus on toteutettu yhteistyössä Hius ja Kauneus Lähteen kanssa.

Q&A vastaukset osa 1.

Heippa! Ensinnäkin suuri kiitos kaikille kysymyksiä esittäneille, niitä kertyikin niin paljon että kesti hetken vastailla! :) Osassa kysymyskommenteissa oli myös ihania viestejä mukana, mutta karsin tähän postaukseen tekstinpaljouden välttämiseksi vain kysymykset. Kaikki kommentit kokonaisuudessaan voit lukea Q&A postauksen kommenttiosiosta. Tässä ensimmäisessä osassa on eniten kysymyksiä herättänyt aihe, eli blogi & bloggaaminen.

BLOGI & BLOGGAAMINEN

Miltä blogittomuus tuntui lopettamisen jälkeen, helpottavalta tai paineettomalta vai alkoiko tuntumaan jossain vaiheessa ahdistavalta tai haikealta?
- Olin pohtinut blogin lopettamista jo jonkin aikaa ja loppujen lopuksi blogi alkoi ahdistaa niin paljon, että en nähnyt sillä enää tulevaisuutta. Inspiraation puute, kolme postausta päivässä vuosien ajan, yksityisyyden osittainen menettäminen ja ”aina töissä” -fiilis summattuna yhteen löivät naulan arkkuun ja päätin, että haluan normaalin päivätyön ja selkeät työ- ja vapaa-ajat. Ensimmäisen vuoden ajan inhosin blogeja, mutta jouduin jonkin verran niitä lukemaan työn takia, voin pahoin pelkästä ajatuksesta, että olisin taas bloggaaja. Toisen vuoden aikana aloin taas nauttia blogien lukemisesta, mutta olin tullut todella nirsoksi ja vaativaksi niiden suhteen, halu kirjoittaa heräsi pikku hiljaa ja loppujen loppuksi viikkojen pohdinnan jälkeen päätin taas aloittaa - inspiraation tulva oli mahtava, ilo tähän mukavaan harrastukseen oli palannut ja muistin taas kaiken hyvän, mitä tämä minulle tuo: saan kirjoittaa ja valokuvata, saan olla yhteydessä mahtavien lukijoiden kanssa ja pieni osa minusta on taas löytänyt takaisin paikoilleen. Mutta vastauksena kysymykseesi, kyllä elämä on huomattavasti helpottavampaa, kun ei ole ns. pakko kirjoittaa koko ajan ja on ne selkeät työ- ja vapaa-ajat. Nyt se on todistettu, että kaikki asiat voivat alkaa tuntua puuduttavalta työltä jossain vaiheessa.

Pelottiko tai jännittikö sua silloin lopettaa bloggaaminen?
- Ei oikeastaan pelottanut. Olin niin täynnä blogimaailmaa, että koin vain todella helpottavana sen tunteen, että en olisi enää liimautuneena läppäriin - olin säästänyt rahaa ja senkään vuoksi ei ollut paniikkia, jos en olisikaan saanut niin nopeasti uutta työtä.

Onko joku auttanut sua palaamaan blogimaailmaan? Kuka kannusti tai ohjeisti blogimaailmaan palamisessa?
- Kyllä. Moni ystäväni ja Tuukka on auttanut minua henkisesti palaamaan blogin pariin. Lisäksi suuri kiitos kuuluu työkaverilleni, joka on ollut minulle kuin mentori, häneltä olen saanut paljon kannustusta ja temppiä. Lopetin blogin niin huonoilla fiiliksillä ja niin väsyneenä koko touhuun, että tämä kannustus on ollut todella suuri potku persuksilleni, sillä minua jännitti todella paljon palata. Mielessä pyöri paljon kysymyksiä, kuten: onko se enää mun juttu? Osaanko enää kirjoittaa? Kiinnostaako ylipäätään ketään? Mitä minä itse blogilta haluan? Jne. Suuri KIITOS siis kaikille, jotka olette mua tässä kannustaneet - myös teille lukijoille! :)

Aiemmin bloggasit paljon painonhallinnasta ja hyvistä elämäntavoista. Millainen suhde sinulla on juuri nyt näihin teemoihin? Onko esim. painonpudotus tällä hetkellä sinulla tavoitteena tms?
- Olen hyväksynyt sen, että laihuus ei tee minusta parempaa ihmistä ja sen, että elämästä pitää nauttia, eikä kituuttaa dieeteillä. Tietenkin haluan olla terve ja pysyä niissä rajoissa myös painon suhteen. Suhtautumiseni on rennompi kuin ennen.

Tuntuiko blogin uudelleen aloitus vaikeammalta kuin lopettaminen?
- Kyllä, aloittaminen tuntui todella vaikealta ja oli paljon kysymyksiä ilmassa. Niistä enemmän jo toisessa vastauksessani :)

Mikä oli suurin syy siihen, että palasit blogimaailmaan tauon jälkeen?
- Suuri kaipuu kirjoittamista kohtaan, halusin jotain mukavaa puuhaa vapaa-ajalle ja tuli kova ikävä tätä mahtavaa vuorovaikutusta, jota täällä blogissa syntyy :) Ehkä nämä yhdessä työnsivät mua takaisin blogin pariin.

Pelkäätkö että samat lopettamiseen johtaneet asiat toistuu taas?
- En enää, olen päässyt hyvään flowhun tämän blogiasian kanssa ja uskon ja toivon, että osaan pitää bloggauksen itselleni mielenkiintoisena ja stressittömänä jatkossa.

Selvisitkö ilman tietoa typerien keskustelupalstojen spekuloinneista koskien aiemman blogisi lopettamista? Jos et, niin olisiko tehnyt mieli mennä oikomaan vääriä oletuksia? Tai teitkö niin anonyyminä?
- En selvinnyt kokonaan, mutta en usko että olen myöskään kaikkia tarinoita kuullut. Spekulointi on aina harmillista ja hieman turhaa, mutta monella näyttää olevan tarve kehittää draamaa jos sitä oikeassa totuudessa ei ole. Tätä tulee varmasti olemaan monella elämän osa-alueella aina, sille ei mahda mitään. En käynyt oikomassa tarinoita, sillä ei siitä olisi ollut mitään hyötyä - pääasia että itse tietää missä mennään, ja ne läheiset.


Tuntuiko lopettamisen jälkeen olo tyhjältä vai olitko vain onnellinen saatuasi tehtyä varmasti vaikean, mutta helpottavan päätöksen?
- Lopettamisen jälkeinen olo oli aivan mahtava.. helpottunut, tyhjä, rauhallinen ja oli ihanaa saada ajatella ja keskittyä omaan elämään täysillä ja saada rutiinit takaisin.

Tunnistetaanko/tunnistettiinko Tuukkaa kaduilla sun edellisen blogin vuoksi?
- Enpäs tiedä, täytyykin kysyä :)

Miltä tuntuut taas kirjoittaa blogia pitkästä aikaa? 
- Todella hyvältä, kiitos. Nyt on hieman erilainen lähestymistapa tähän hommaan.

Tuleeko yhtään sellaisia kommentteja joita et halua julkaista?
- Ei ole tullut vielä yhtään.

Sullahan oli se yksi blogi tässä välissä ihan vähä aikaa, miten päädyit lopettamaan sen? 
- Avasin blogin, jossa oli tarkoitus kirjoittaa sisustusjuttuja, mutta mulla ei ollutkaan siihen aikaa eikä intohimoa, aiheen tarkka rajaus ei ollut hyvä idea ja töissä alkoi todella hektinen kausi, jolloin unohdin koko blogin olemassaolon.

Entä miten sait näin nopeasti yhteistyökumppaneita blogillesi? 
- Moni vanha yhteistyökumppani on ollut yhteydessä ja affiliatejulkaisijaksihan voi hakea kuka vaan :)

Tuleeko paljon sellaisia ehdotuksia yhteistöistä, joihin et halua lähteä mukaan? Ja jos et lähde, niin miksi et?
- Vielä ei ole tullut yhtään sellaista, mutta vanhassa blogissa tuli todella paljon. Yleensä syyt, miksi en halua lähteä mukaan on brändi tai palvelu, jota en koe omakseni tai jota en haluaisi suositella lukijoilleni, huonot yhteistyöehdot (esimerkiksi hinnoittelu) tai muuten epäkorrekti tapa ottaa yhteyttä.

Onko sulla vielä se sama toiminimi käytössä kuin silloin kun kirjoitit blogia työksesi?
- En ole tehnyt toiminimellä hommia blogin lopettamisen jälkeen.

Minkä verran käytät aikaa bloggailuun?
- Vaikea sanoa, joskus 4 tuntia päivässä, joskus en lainkaan.

Haluaisitko taas tehdä blogia ihan työksesi?
- Tämäkin on hieman kaksipiippuinen juttu, mutta sanotaanko näin, että jos joskus tämä olisi mahdollista, tekisin itselleni selvät rajat siitä, milloin teen töitä ja milloin en. 24/7 töissä oleminen on hullun hommaa ja näinkin ihanasta asiasta, kuin blogista voi tulla turruttava työ, jos ei tiedä omia rajojaan.

Tiesitkö jo lopettaessasi edellistä blogiasi, että palaisit jonakin päivänä bloggaamaan, tai missä vaiheessa aloit ajatella uutta blogia?
- Itseasiassa olin silloin siinä uskossa, että todennäköisesti en palaa bloggaamaan enää koskaan. Tästä olikin jo aiemmissa kysymyksissä lisäinfoa :)

Seurasitko blogitaukosi aikana muita blogeja? Miten mielestäsi alati muuttuva blogimaailma on kehittynyt siitä kun lopetit? 
- Seurasin, mutta hyvin rajoitetusti. Ja tämän vuoksi en osaa tähän ehkä vastata kovin kattavasti, mutta ainakin mainonnan puolella bloggaajille on saatu asetettua hyviä ohjeistuksia ja kyllä tietenkin myös bloggaaminen on muuttunut yhä enemmän ammattimaisempaan suuntaan ja kaupallisuus on jo normaalia arkipäivää suosituimmissa blogeissa.

Miten saat ajan riittämään blogille ja työlle?
- Kun on inspiraatiota, voi ottaa muutaman tunnin yöunista pois ;)

Meinaatko alkaa taas bloggaamaan täysipäiväisesti? Onko se tavoitteesi?
- Täysipäiväisesti, eli työkseni? Voi kun kaikki tapahtuisikin vain sormia napsauttamalla, mutta sanotaanko näin, että se ei ole  tämänhetkinen tavoitteeni ja tällä hetkellä haluan panostaa rentoon meininkiin ja siihen, että kirjoittelen vain kun on inspiraatiota.

Oletko ajatellut, mitä meinaat tehdä nyt eri tavalla kuin silloin aiemman blogin kanssa, kerrotko enemmän asioistasi vai jätätkö enemmän kertomatta?
- Teen tätä täysin fiilispohjalta, enkä halua asettaa itselleni tai blogilleni tiukkoja raameja. Mutta luonnollisestikin elämää on myös blogin ulkopuolella ja paljon asioita jää täältä pois :)

Minkä verran sulla suunnilleen oli päivittäisiä lukijoita silloin siinä aiemmassa blogissa? 
- Kuukausitasolla hieman reilut 100 000 uniikkia lukijaa ja viikkotasolla noin 30 000, päivätasolla en valitettavasti muista tarkkaa lukua. Blogi oli suuri ja sellaisiin svääreihin on vielä pitkä matka.

Kiitos kaikille kysymyksiä esittäneille ja terveisiä + palautetta jättäneille! Olen arponut pienen yllätyslahjan yhdelle teistä ja arpaonni suosi tällä kertaa nimimerkkiä: Kaisu - otan sinuun tänään yhteyttä! Mukavaa päivän jatkoa ja palaillaan taas pian! :)