sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Volyymia ripsiin ja viikonlopun höpinöitä

Yksi ihanimmista, pinnallisista asioista on se fiilis, kun ei tarvitse meikata arkiaamuisin silmiä lähes lainkaan. Ja sen tunteen mahdollistaa yksi parhaimmista keksinnöistä: volyymiripset. Moni on varmasti kokeillutkin näitä ihania räpsyttimiä jo, osalle ne sopii ja osa ei tykkää pitää lainkaan. Omat aamut ne ovat kyllä eittämättä pelastaneet jo kuukausien ajan.

Ensimmäiset ripsienpidennykset otin lähes tasan viisi vuotta sitten, kun täytin 23 vuotta. Silmät tuntui ihan lehmän silmiltä, niin suurilta ja ensiripseni olivat hurjat, 15 milliset. Nykyään käytän pisimillään 13 mm kuituja ja ovat osoittautuneet itselle parhaimmiksi. Olisi jännä nähdä, miltä silmät näyttäisi volyymien jälkeen, jos laittaisi klassiset pidennykset takaisin - en taida uskaltaa ;) Jos käytät myös pidennyksiä, käytätkö volyymeja vai klassisia?

Ripseni tekee Hius ja Kauneus Lähteen Krista.
Uusien volyymiripsien hinta on 105€.
Huoltohinnat, ajanvaraus ja yhteystiedot: hiusjakauneuslahde.fi

Yhteistyössä Hius ja Kauneus Lähde



Käytiin tänään pyörähtämässä vähän kaupoilla ja Tuukan äidin luona syömässä sekä synttärikahveilla. Tuukan siskolla on nimittäin keskiviikkona synttärit, niin kahviteltiin hänen kunniaksi jo näin etukäteen. Meillä on 8 päivää eroa syntymäpäivässä, tosin vuosi on eri, mutta molemmat ollaan helmikuun lapsia. Tuukan äiti on taitava maalari ja oli maalannut Tuukan siskosta ihanan taulun lahjaksi.

On se vaan käsittämätöntä, kun jotkut osaa ja taitaa vaikka mitä käden taitoja.. Itse en ole ollut koskaan kovin kätevä käsistäni, käsiala on aina ollut keskinkertainen, piirtääkään en kummemmin osaa ja maalata vielä vähemmän. Koruja tein kyllä monta vuotta, eli näpräys luonnistuu, mutta tuollainen suoranainen käsityö kuten vaikka virkkaus tai maalaus ei ole lainakan minun juttuni.

Eilen olin ystäväni tupareissa, hän oli muuttanut nättiin yksiöön ja oli laittanut vaikka ja mitä ihanaa tarjottavaa esille. Tupareista lähdin kymmenen pintaan Tuukan ja muiden poikien luo toiselle kaverille hetkeksi. Ensin oli aikomus lähteä siitä vielä jatkamaan iltaa johonkin, mutta molemmat haukoteltiin siihen malliin, että päätettiin siirtyä kotiin ja nukuttiin hyvät yöunet.

Tämä viikonloppu meni taas jotenkin niin hässäkässä, että ei ollut lainkaan aikaa miettiä kotijuttuja, ehkä ensi viikonloppuna voisin ottaa aikaa ja lähteä tekemään viimeiset hankinnat tuon alakerran sekahuoneen laittoa varten, jos vihdoin saataisiin sekin kuntoon.

Hässäkästä huolimatta on kivan levännyt olo ja voi hyvillä mielin suunnata taas uuteen työviikkoon. Miten teidän viikonloppu on sujunut? :)

lauantai 30. tammikuuta 2016

Talven kaunein vaatelöytö




Tulipa ihan hassu fiilis, kun asettelin liiviä rekille ja henkariin ottaakseni siitä kuvan. Ennen tätä tuli tehtyä päivittäin - nostalgista.

Tämän ihanuuden löysin joulukuussa Tukholman Gallerian ostoskeskuksen River Island -myymälästä. Mielestäni juuri kyseinen myymälä on aivan ihana, teen sieltä aina löytöjä. Oletteko käyneet?

Ajattelin pukea tämän kaunottaren tänään päälleni, kun lähden illaksi ystäväni tupareihin.




Ellokselta tilatut rekit odottavat vielä yläkerrassa omaan huoneeseensa menoa, mutta meidän täytyy vähän tehdä muutoksia huoneeseen, ennen kuin voidaan viedä rekit paikoilleen.

Katselen tässä ikkunasta ulos, ja siellä näyttää olevan pienoinen myrsky käynnissä. Heräsin toissa yönä kamalaan paukkeeseen ja rytinään, kun terassillamme olevan kalustekasan päällä oleva pressu lenteli tuulen mukana ja ikkunaa vasten seissyt harja kaatui. Tuollaiseen kovaan mekkalaan on hirveää herätä ja pulssi lyö sataa, ennen kuin käsittää tilanteen ja tajuaa, että tuuli se vaan tekee tuhojaan.

Mun pitäisi pikku hiljaa alkaa siistiytymään ja valmistautumaan ripsihuoltoon. Sen jälkeen onkin enää pari tuntia lähtöön. Tosi kiva nähdä kavereita "pitkästä aikaa", kun olen nyt viihtynyt kotona normaalia enemmän viikonloppuisin.

Onko teillä tälle päivälle tai illalle suunnitelmia? :) Mukavaa päivää ja viikonlopun jatkoa kaikille!

Postaus sisältää mainoslinkin.

perjantai 29. tammikuuta 2016

Meikkisuosikkeja



Minulta on toivottu postaussarjana kuukauden kosmetiikkasuosikkeja, mutta koska suosikit ei oikeastaan vaihdu ihan kuukausittain, ajattelin tehdä jutun tämän hetkisistä meikkisuosikeistani. 

Tässä kuussa olen kylläkin tehnyt uuden löydön, joka tulee jäämään takuuvarmasti meikkipussin vakioasukkaaksi. Kyseessä on mikäpä muu, kuin Anastasian Contour Cream Kit, sävyssä Fair. Loppuvuonna kokeilin ensimmäistä kertaa Anastasian Brow Wiz kulmakynää sävyssä soft brown ja se on osoittautunut kullan arvoiseksi. Nyt jo toinen kynä menossa ja kolmas odottaa käyttöönottoa kaapissa. Kynällä on helppo luoda erimallisia kulmia eri tarkoituksiin; esim. juhla- tai arkitarpeisiin.

Anastasian lisäksi pohjustuksessa käytän lähes päivittäin The Body Shopin Wonderblur pohjustusvoidetta, joka on eittämättä paras, jota olen koskaan kokeillut. Sain ensimmäisen putiloni testiin blogin kautta ja sen jälkeen olen jatkanut sen käyttöä. Viimeksi ostin uuden purnukan joulukuussa laivan tax freesta.



Yläripsissä käytän vain harvoin ripsiväriä, sillä mulla on melkein aina ripsienpidennykset, mutta alaripsiin olen alkanut käyttää Lumenen uutta, True Mystic Volume ripsiväriä. Sain ripsarin testiin jonkin aikaa sitten, ja se on syrjäyttänyt ainakin toistaiseksi IsaDoran ripsarin. Alaripsistä tulee ihanan tuuheat. Rajauskynänä käytän Makiash Perfection Lineria, sävyssä jet black. Se on todella kestävä ja pysyy jopa silmän sisänurkissa hyvin koko päivän, vaikka omat silmäni ovat hieman vuotavaa tyyppiä.

Huulille sipaisen lähes päivittäin ihanaa, Lumenen True Passion Lip Coloria, sävyssä 1, valon leikki. Huulipunan lisäksi tulee käytettyä päivittäin huulirasvaa, varsinkin nyt talvella. Alla vielä listattuna suosikkini, jos et jaksanut lukea koko postausta ja löpinöitä :)

  • Anastasia Contour Cream Kit pohjustuspaletti
  • Anastasia Brow Wiz kulmakynä
  • The Body Shop Wonderblur meikinpohjustusvoide
  • Lumene True Mystic Volume ripsiväri
  • Makiash Perfection Liner silmänrajauskynä
  • Lumenen True Passion Lip Color huulipuna

Löytyikö listalta joitain sinun suosikkejasi? :)

torstai 28. tammikuuta 2016

Täällä tulvii

Hyvää iltaa :) Täällä odotellaan jo illan Voice-jaksoa innolla. On ollut jotenkin vaikea muistaa että se tulee nykyään torstaisin ja perjantaisin, mutta tänään muistin jo heti aamulla että pitää laittaa telkkari päälle kasilta.

Vesisateesta ja tulvasta huolimatta mulla on ollut sään suhteen jotenkin tosi hyvä mieli, kuulostaa aika kamalalta, mutta totta se on. Se kertonee ehkä siitä, kuinka paljon inhoan kylmää ja pakkasta. +3 asteen lämpötila näyttää mittarissa helteeltä tällä hetkellä. Mulla on luottokengät, Guessilta pari vuotta sitten ostamani saappaat, jotka ei näytä kumppareilta, mutta todellisuudessa ovat sellaiset. Ne ovatkin olleet näillä keleillä ihan voittamattomat ja hymyssä suin voin tepastella lätäköissä, kun muut pomppii gasellin lailla ja kastelee sukkansa. Käykää ihmeessä kurkkaamassa Instagramistani, miltä eräs kävelypätkä näyttää matkallani toimistolle. @cavagram2 nimellä löydät Instagramini :)

Lauantaina olisi tiedossa ystäväni tuparit, ja eivät muuten ole ainoat tuparit tässä porukassa tänä keväänä. Nimittäin neljä läheistä ystävääni muuttaa / on muuttanut tässä kuukauden sisällä ja se tarkoittaa paljon juhlia keväälle. Tuntuu, että vuodenvaihde on aheuttanut paljon muutosta monien elämässä, eikä mitenkään kevyitä muutoksia, vaan juurikin esim. uuteen kotiin muuttoja tai pariskuntien suuntien erkanemisia.

Sellaisia kuulumisia tänne, nyt vähän eri aiheeseen..

MYYNNISSÄ GC DIVER CHIC RAINBOW PYTHON RANNEKELLO




Haikein mielin olen päättänyt myydä tämän kaunottaren uudelle omistajalle. Jotenkin kuluneen vuoden aikana olen käyttänyt yhä vähemmän ja vähemmän kelloja, eikä tätäkään siis tule käytettyä, vaikka kuinka kaunis onkin. Alla infot:

Gc Diver Chic Rainbow Python rannekello nahkarannekkeella. Ranneke mukautuu ihanasti oman ranteen mukaan ja pehmenee käytössä paljon. Kello on priimakuntoinen ja toimii moitteettomasti. Kellotaulun leveys on ilman nuppia 3,8 cm ja nupin kanssa 4,3 cm. Kellossa on laadukas, sveitsiläinen koneisto. Kellon lasi on safiiri kristallia, sekin kestävä. Water resistant 100 m.

Aivan ihana kello kevään ja kesän lähestyessä piristämään asuja. :)

Kellon ovh. 550€, itse olen ostanut -50% alella tämän, ja olen kellon ensimmäinen omistaja. Myyn kellon tarjousten perusteella, tee rohkeasti tarjous, sillä pääasia on että kello pääsee uuteen, hyvään kotiin.

Kaikki kyselyt ja tarjoukset sähköpostilla: kristiinamu (at) gmail.com

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Mood board / interior

Pitkästä aikaa rehellistä kollaasia kehiin; aloin kokoamaan itselleni mood board -tyylistä kollaasia kevään sisustushaaveita silmällä pitäen ja huomasin yllätyksekseni, että yhä useampi sininen sävy tai tuote pistää silmääni positiivisesti. En oikein tiedä mistä nyt tuulee, mutta sininen on alkanut näyttää todella hyvältä sisustuksessa. Tällä hetkellä eniten miellyttää sinisen ja marokkolaistyylin yhdistäminen. Ne kaksi elementtiä ovat kuin täydellisesti luodut toisilleen.






Huom! Postauksen alaosassa 30% alennuskoodi Ellokselle.


Eniten tästä kollaasista himottelee tuo marmorivalaisin, olisi ihana yöpöydälle. Meidän pitäisi oikeastaan löytää uudet yöpöydätkin lähiaikoina, ehkä sitten uuden pöydän päälle voisin tuollaisen tilata. Marmorisissa sisustuselementeissä sen kuosin lisäksi miellyttää sen paino ja kivisyys. Tanger matto olisi ihana makuuhuoneeseen tai jopa meidän sekahuoneeseen, josta on "kovaa" vauhtia tulossa työ- ja pukeutumishuone. Ja tuossa kaapissa / hyllyssä kiehtoo puun ja valkoisen yhdistelmä, se on sellainen juttu joka on alkanut miellyttää silmää ja paljon, ennen kun en sietänyt perus puunsävyjä lainkaan.

Tämä siniseen hurahtaminen on alkanut näköjään jo jonkin aikaa sitten, sillä kuin salakavalasti, spottasin meiltä kotoa jo pelkästään tästä yläkerrasta kolme sinistä sisustuselementtiä: AAVA Helsingiltä useampi vuosi sitten saatu suuri taulu, ruokapöydän Pentik tabletit sekä Ellokselta tilattu pikkujakkara, jossa nimenomaan tuota marokkolaistyyliä ja sinistä sävyä yhdistettynä = RAKKAUTTA.

Miltä tuo sinisen sävyn käyttö sisustuksessa teistä kuulostaa? Tai oletteko ehkä jo myös "joutuneet" sen pauloihin?

ALENNUSKOODI ELLOKSELLE30% alennusta tilauksesi kalleimmasta tuotteesta koodilla: 335403 - Ellokselle -- >

Ehdot: Alennus koskee uutta tilausta Elloksen valikoimasta. Alennus koskee normaalihintaisia vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, sisävalaisimia, tapetteja ja mattoja. Alennusta ei voi yhdistää muihin alennuksiin tai tilaajaetuihin, ale-/kampanjahintaisiin tuotteisiin, huonekaluihin, elektroniikkatuotteisiin ja -tarvikkeisiin, Guest Designer -tuotteisiin eikä Ei alennusta -tuotteisiin.

Postaus sisältää kaupallisia linkkejä.

tiistai 26. tammikuuta 2016

Mietteitä trendeistä

Tiedättekö, kun aina aika ajoin jokin trendi pompsahtaa tietoisuuteemme, mutta emme useinkaan tiedä miksi ja mistä se on peräisin? Tämä trendi voi olla vaikkapa jokin some-hullutus, kuten tällä hetkellä se taitaa olla tuo "This is Kristiina, ..." -hööpötys, jossa oman nimen ja sukupuolen laittamalla generaattoriin saa itseään kuvaavan tarinan, jonka voi sitten jakaa kavereiden pällisteltäväksi Facebookiin. Tuo tyhjästä pomppaama trendi voi olla myös vaikka jokin muoti-ilmiö, kuten Timberlandien takaisin muotiin tuleminen tai paidat, joissa on syvä kaula-aukko ja nyöritys edessä.

Mikä saa meidät lähtemään näihin trendeihin mukaan? Huomaan yhtäkkiä himoitsevani Timberlandin kellertäviä nilkkureita, vaikka ne olivat mielestäni aivan kamalan ällöttävät vielä muutama vuosi sitten ja niistä muistui mieleen lähinnä teinivuodet. Nyöripaitojakin olisi ihan pakko saada vaatekaappiin ainakin kolmessa eri värissä. Miksi?

Lisää kuvia: @cavagram2 Instagramissa! :)


Muodostuuko tuo himotus siitä, että kyseinen tuote on kokoajan verkkokalvoillasi, minne ikinä menetkään tai minkä nettisivun avaatkaan. Vai johtuuko se siitä, että "kun kaikilla muillakin on, niin minullakin"? Miten aivot toimivat tämän asian suhteen, tiedostammeko itsekään miksi tykästyimme taas uuteen trendijuttuun?

Esimerkkinä; minä en itse osaa vastata kysymykseen siitä, miksi himoitsen Timberlandeja. En osaa eritellä sitä, johtuuko ilmiö siitä, että olen tykästynyt niihin tarpeeksi monen toiston jälkeen, vai haluanko ne siksi, että ne ovat muotia juuri nyt, tällä hetkellä. Tuo tarinageneraattori on siitä helpompi ilmiö, että jokainen haluaa tietenkin mielenkiinnosta nähdä, mikä tarina itselleen tulee ja onko se kuinka osuva ja tietenkin se, onko se niin hauska, että sitä pääsee jakamaan myös muille omalla seinällään. Mutta nämä pukeutumisen tai sisustuksen trendit, ne vasta mysteereitä ovatkin.

Mulla on joku hassu tapa ajatella tällaisia erilaisia asioita aina kävellessäni autopaikalta toimistolle, ja tänään se oli tämä. Se jäi mietityttämään niin kovin, että oli pakko rustailla se ylös tänne blogiin. Mitä mieltä itse olet ja oletko kokenut tällaista em. ilmiötä? Osaatko itse eritellä, mistä se johtuu?

Tähän loppuun haluaisin kiittää saamistani meileistä ja kommenteista niin täällä blogin, kuin Instagraminkin puolella. Niitä on ollut todella ilo lukea ja arvostan todella teidän yhteydenottojanne ja jokaista kommenttia. Cava-blogin lukijakunnassa on ihan huipputyyppejä! Kiitos kun seuraatte blogiani :)

maanantai 25. tammikuuta 2016

Lumikoirat


Ai että sitä riemua, jonka säät ilan lauhtuminen on tuonut tullessaan! Kaapo on ihan hullu lumessa, rakastaa lumipalloja, sukeltaa hangessa, syöksyilee ympäri ämpäri ja nauttii silmin nähden. Pilvikin kyllä innostuu, mutta pian alkaa neidin naama näyttää kärsimyksen merkkejä, Pilvi on selvä prinsessa ja nauttii enemmän patterin vieressä, leopardiviltin päällä makaamisesta. Alin kuva kuvastaa täydellisesti näiden kahden suhtautumista lumeen!

Onko teidän muiden koiraihmisten karvalapset innoissaan lumesta, vai enemmänkin kuten tämä meidän prinsessa-Pilvi, joka ei niinkään välitä tuosta valkoisesta ja kylmästä ällötyksestä?

Meillä vietettiin sunnuntaina leppoisasti, nukuttiin 11 tunnin yöunet, tein lumitöitä, käytiin Tuukan äidillä syömässä, kasattiin huonekaluja, katseltiin loppukesälle matkavaihtoehtoja netistä ja vain relattiin. On ollut ihanan rentouttavaa olla kotona ja nauttia rauhasta. Ensi viikonloppuna on ystäväni tuparit, joihin menen, toisaalta on myös kiva nähdä kavereita "pitkästä aikaa".

Toivottavasti teidän viikko on alkanut kivoissa merkeissä, mukavaa päivää kaikille ja kiitos kun pistäydyit blogissani! :)

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Pysähdy

Aika kuluu äkkiä. Elämä on lyhyt. Olet eläkkeellä ennen kuin huomaatkaan. Älä tuhlaa elämääsi.

Sanontoja, joita kuulee elämän varrella aina aika ajoin ja hyvinkin useasti. Nämä faktat eivät ole mitään vitsejä, vaan oikeasti vakavasti otettavia lausahduksia. Minun 2:lla alkanut elämäni meni sujahduksessa, kunnes pari vuotta sitten tajusin alkaa miettimään aikaa. Ihan toden teolla, miettimään ajankulua ja erityisesti tätä hetkeä. Tänä vuonna täytän 28 -vuotta ja harmittelen kovasti sitä, että vuodet 20-25 menivät jokseenkin nuoruuden huumassa, sellaisessa, jossa ikäänkuin luulee sen jatkuvan ikuisuuden.

Vuosi vuodelta sitä tajuaa, kuinka ei itse lukeudu enää "nuoriin", vaan nykyajan nuoret ovat syntyneet 2000 -luvulla. Itse olen kasarin lapsi ja se tuntuu vanhalta. Luonnollisesti kaikki on suhteellista, kuten tämä ikäkin. Kyllä minua töissä kutsutaan nuoreksi, kun lähimmät työkaverini ovat  lähes vanhempieni ikäisiä. Mutta asiaa tulisikin katsoa omasta näkökulmasta, silloin tajuaa tosiasiat, eikä tuudittaudu siihen, että olen nuori, koska näin sanotaan.

Oli ikä mikä tahansa, minusta tärkeää on pysähtyä ja löytää ajantaju, sekä tässä hetkessä eläminen. Minä löysin sen suhteellisen nuorena, noin 26 -vuotiaana, mutta entäpä, jos olisin löytänyt sen vasta lähempänä kuutta kymppiä, ja tajunnut eläneeni vauhtiputkessa lähes koko elämäni? Monelle uraihmiselle tämä voi hyvinkin tapahtua, että vasta eläkkeellä on aikaa miettiä tätä hetkeä, mutta itse olen sitä mieltä, että vaikka oli kuinka kiireinen elämä, tästä hetkestä nauttiminen ja sen erityisesti tiedostaminen on mahdollista, ja auttaa elämään parhaansa mukaan.



Monelle ihmiselle varsinkin aikuisiän alku on yhtä hulinaa, ensimmäinen poikakaveri, lapsuudenkodista poismuutto, koulut ja ekat työpaikat, toinen poikaystävä, kaveripiirin muuttuminen ja uudet ihmiset elämässä, vakiintuminen, oman kodin hankinta, lapsensaanti, ehkä naimisiinmeno ja PAM. Siinä ollaan, viimeiset 10 vuotta meni yhdessä hujauksessa ja nyt minulla on lapsi sylissä, olen äitiyslomalla ja on ensimmäistä kertaa aikaa pysähtyä miettimään.

Tuohan oli vain yhden ihmisen esimerkki, eikä se ollut minun tai välttämättä sinunkaan. Mutta se kuvastaa hyvin sitä määrää tapahtumia, joita nuoren ihmisen elämässä tapahtuu. Vanhempana sitä usein vaihtaa parisuhdetta harvemmin, lapsia ei tehdä tai ne on jo tehty, työpaikka on vakituinen ja kotiakin tulee vaihdettua enää harvemmin. Suuret muutokset elämässä vähenevät ja on aikaa miettiä sitä ihan ikiomaa, minä-elämää, ja mitä sillä haluaisikaan tehdä. Nämä kaikki suuret muutokset voidaan käydä läpi myös siten, että sen kaiken tiedostaa kokoajan ja asioihin voi vaikuttaa muutoinkin, kuin tekemällä äkkipikaisia päätöksiä tilanteen niin vaatiessa.

Oli elämäntilanne mikä tahansa, suosittelen pysähtymään, ihan kunnolla. Ota aikaa ajatuksille. Aika on nimittäin kaikki, mitä meillä on. Ja se ei ole ikuista. Olen sitä mieltä, että jossain kohti elämää (mielellään jo nuorena) on hyvä pysähtyä ja miettiä, miten haluan tätä elämää elää. Mikä on se kantava ääni ja motto, jolla edetään. Minkälainen ihminen haluan olla itseni silmissä.

Itse toivon, että olisin tajunnut pysähtyä jo parikymppisenä, mutta samalla olen onnellinen siitä, että tein sen kuitenkin suht. nuorena, kun on vielä aikaa ja mahdollisuuksia oivalluksille ja elämään juuri sellaista elämää, kuin itse haluaa. Sillä niin moni asia on meistä itsestä kiinni ja me olemme se henkilö, joka on vastuussa siitä, millaisen elämän elämme ja millaista esimerkkiä näytämme muille. Elämäntyylillä en tarkoita mitään fyysisiä asioita, vaan sitä elämänasennetta ja ajatusta, jolla mennään eteenpäin. Nämä kaksi asiaa voi olla vaikeaa erottaa, mutta lupaan, että jokainen pystyy siihen, kun tosissaan haluaa yrittää.

Näillä ajatuksilla kohti uutta, tietoisempaa viikkoa. Ihanaa ja lumista sunnuntaipäivää muruset :)

lauantai 23. tammikuuta 2016

Paussi



Istun ruokapöydän ääressä aamupalalla ja katselen ulos. Meidän vaahteran oksilta tippuu lunta tasaiseen tahtiin, lauhtuminen tekee tehtävänsä. Olen suunnattoman iloinen tästä säätilan muutoksesta, jonka huomasin alkaneen tänään aamulla. Kylmyys on tehnyt pahaa mielelle ja keholle. Huomaan ihoni kutisevan kokoajan, rasvaamisesta huolimatta. Ja mikä ihaninta, nyt kelpaa mennä taas koirienkin kanssa syvemmälle metsään, niiden jäätymättä heti jääkalikoiksi.

Kulunut viikko on mennyt syödessä kevyemmin ja terveellisemmin. Aloitin myös tipattoman tammikuun hieman myöhässä pari viikkoa sitten, mutta jatkan sitä helmikuun puoleen väliin asti. Voi siis olla, että haluan omilla synttäreilläni kilistellä kuohuvalla ja tuolloin tipaton pitää rikkoa. On ollut huomattavasti parempi olo kevyemmällä ravinnolla. Kuluneena viikkona olen syönyt paljon salaatteja ja keittoja, mutta niidenkin kanssa pitää olla varovainen, sillä moni keitto tai salaattikin voi olla oikea kaloripommi. Töissä on helppo käydä ostamassa kaupasta eineskeittoja, vaikka normaalisti en syö eineksiä juurikaan. Mutta kaksi eineskeittoa on päässyt siitä huolimatta seulani läpi ja ne ovat perinteinen pinaattikeitto sekä Kokkikartanon tomaatti-vuohenjuustokeitto - jota olen muuten suunnitellut tekeväni itse kotona joku päivä. Kotona töiden jälkeen olen tehnyt pihvejä, kalaa ja kasviksia. Tällainen oman hyvän olon hakeminen on itselleni paljon antoisampaa, kuin tarkkojen tavoitteiden ja liian tiukkojen sääntöjen latominen.

Olen muuten päivitellyt Instagramia paljon tiheämmin kuin blogia, ja siellä näkyy myös ihan kuulumisia kuvien ohella, eli kannattaa seurailla sielläkin :) Nimimerkki on @cavagram2. Sieltä löytyy mm. Beauty Bay tilaus Anastasian tuotteista ja synttärimekkopohdintaa.

Tänään mennään Tuukan isälle syömään, siellä on kuulemma lohikeittoa tarjolla, nams! Illalla, jos mulla on energiaa, taidan mennä lapioimaan terassilta lunta pois ja siivoilla kotia vähän. Huomenna voisi koittaa kasailla meidän uusia vaaterekkejä, haluaisin saada tuon yhden sekahuoneen pian kuntoon.

Siivosin eilen vaatekaapin, ja sieltä lensi kaksi kassillista tavaraa roskiin (käyttökelvottomia, rikkinäisiä tai todella kuluneita vaatteita) ja varmaan kolme kassillista vaatteita kierrätykseen. Samalla huomasin, että vaatekaappini kaipaisi toden teolla päivitystä, tarvitsisin uusia yläosia ja paljon. Tämä kylmin aika on mennyt pääasiassa kolmen tai neljän neuleen voimin, mutta kun ilma lauhtuu ja kevät lähestyy, tarvitsen ehdottomasti uusia, kevyempiä paitoja ja puseroita. Harmi vaan, että juuri nyt olen sijoittanut ja tulen sijoittamaan kaikki ylimääräiset rahat kesän matkailulle. Ehkä sieltä muutama pennonen irtoaa vielä vaatteisiinkin.

Täytyy muuten sanoa muutama sana rekrytoinnista tähän väliin. Hain silloin marraskuussa muutamaa paikkaa tämän nykyisen työni lisäksi ja olen saanut nyt viikon sisällä kolme yhteydenottoa liittyen niihin. Siis miten rekrytointiprosessi voi kestää niin kauan? Olen vastaillut kaikkiin, että minut on palkattu jo lähes 2 kk sitten. En yhtään ihmettele, vaikka moni olisi tosiaan saanut jo töitä, kun hakuajan päätyttyä ei ole kuulunut mitään ja yhteydenotto tulee 1,5kk jäljessä. Toki rekryn pitkittymiseen on monia loogisia syitä, mutta ihmettelen, että kolmessa paikassa on jo sama meininki. Ehkä hakijoita vaan on niin paljon tällä hetkellä, että käsittely vaatii aikansa. Miten te muut, jotka kirjoittelitte kommenttiboksiin alkutalvella etsivänne töitä, onko tärpännyt? :)

Nyt alan laittamaan kotia kuntoon, täytyy ottaa muutama liian talvinen/jouluinen valo tai koriste vielä pois ja heivata kaappiin ja muutenkin vähän siistiä paikkoja, että itse siivous on sitten helppo aloittaa illalla ;)

torstai 21. tammikuuta 2016

COBELLO


Monen vuoden ajan olen asioinut Cobellossa, kun on pitänyt hankkia jotain uutta ja ihanaa kotiin. Suurin syy aluksi oli ehkä se, että Cobellosta löytyy laaja valikoima Riviera Maison tuotteita, mutta nyt viimeisen parin vuoden aikana olen ihastunut myös toiseen merkkiin, ja se on THG. Ostimme mm. ruokapöytämme yllä olevan valaisimen Cobellosta, ja merkki on juurikin tuo THG. Olen sitä mieltä, että pohjoismaissa ja Euroopassa osataan suunnitella sisustustuotteita aivan eri mittakaavassa, kuin muualla maailmassa.

Vietin viime lauantain täysin Cobello-maailmassa, kun kävin tutustumassa Cobellon Espoon myymälään. Aiemmin olen asioinut aina Cobellon Vantaan myymälässä.



Heti Espoon Cobelloon astuttaessa, avautuu avarat näkymät ja ensimmäisenä vastaan tulee todella laaja keittiöosasto. Keittiöosastolta löytyy täällä blogissakin näkyneitä, suosittuja Nicolas Vahén tuotteita hyvä valikoima. NV herkut ovatkin todella kaunis lisä keittiön hyllyille ja ihana lahjaidea. Kauniit pakkaukset vetoavat ja tuotteetkin ovat olleet käytössä laadukkaita ja hyvänmakuisia.









Cobellon valikoimassa on myös toinen toistaan hienompia kalusteita keittiöön ja ruokailutilaan. Mm. nämä kuvassa näkyvät baarituolit ovat mielestäni super hienot ja trendikkäät. Jos Gavin-baarituolit eivät olisi sulattaneet meidän sydämiä, nämä tulisivat hyvänä kakkosena. Kurkkaa postaus baarituoleistamme täältä.





Kuvassa näkyvät sohvat ja harmaa vitriini ovat tanskalaisen Tine K:n kädenjälkeä. Tine K:n kalusteet ovat mielestäni ihanan yksinkertaisia, niissä ei ole turhia krumeluureja. Tällaisiin kalusteisiin on helppo yhdistää erilaisia sisustustyylejä.




Olen aikamoinen valaisinhöperö ja ei taida olla yllätys, että huomioni kiinnittyi hyvin nopeasti näihin yllä oleviin valaisimiin. Pidin muutenkin todella paljon valkoinen pöytä, mustat tuolit ja valaisimet -yhdistelmästä kokonaisuutena.




Myös kylpyhuoneen saa laitettua uuteen uskoon Cobellon ihanilla kylppärituotteilla. Osastolta löytyi sekä kosmetiikkatuotteita (käsisaippuoita, kynsiviiloja jne.) että erilaisia tarvikkeita. Värimaailma oli meitä naisia usein miellyttävä, vaalea. Mikäs sen ihanampaa, kuin kauniit purnukat koristamassa kylpyhuoneen hyllyjä.

Myymälä tuntuu vain jatkuvan ja jatkuvan, hulluksihan siinä tulee, kun kaikkea ihanaa löytyy kolmesta kerroksesta, todella suurelta alueelta. Huonekalujen lisäksi Cobellossa on valtava määrä erilaista sisustustavaraa, kuten koriste-esineitä, lyhtyjä, peilejä ja vaaseja.




Valaisinhullun päiväuni jatkuu, ja seuraavana silmiin osui nämä kaksi, katseenkääntävää valaisinta. Molemmat ovat Artwoodin mallistoa. Ylemmässä valaisimessa kiehtoo lamppujen sisällä olevat, erimuotoiset valonlähteet. Alempi taas muistuttaa minua jollain tapaa maailmakaikkeudesta. Tuo kristallin ja vankan metallin yhdistelmä on hieno.

Ja lisää keittiöön.. Keittiövälineistä löytyy niin moderneja, kuin romanttisiakin tuotteita. Riviera Maisonin keittiötuotteet ovat varmasti monelle tuttuja. Myös meiltä löytyy RM keittiötuotteita. Tuotteita löytyy niin säilytykseen, kuin kattaukseenkin.


Kelpaisiko tällainen olohuone? Jep, niin minullekin! Täytyykö edes mainita tuosta mahtipontisesta Artwoodin kattovalaisimesta? Jollain tapaa nuo hieman viimeistelemättömät, vanhaa puuta olevat pöydät ovat niin hienoja. En ehkä näe niitä heti omaan olohuoneeseen, mutta jos tilaa olisi enemmän, laittaisin sellaisen vaikka takkahuoneeseen.








Cobellossa on meneillään tällä hetkellä hyvät alet ja aleosastolta löytyy laaja valikoima erilaisia tuotteita. Kannattaa käydä kurkkaamassa ja tekemässä löytöjä. Yläkerrasta löytyi Pilvi, pitihän sekin ikuistaa kuvaan mukaan :)



Jotenkin liikkeen monipuolisuus jaksaa hämmästyttää aina vaan uudestaan ja uudestaan. Samaan aikaan myymälä on täynnä tavaraa, mutta siellä ei tule lainkaan sekava olo, kaikki on aseteltu niin kauniisti omille paikoilleen.



Liikkeen alakerrasta löytyy suuri Outlet-osasto, josta voi tehdä löytöjä normaalihintoja edullisemmin.

Onko Cobello sinulle jo ennestään tuttu paikka? Täytyy sanoa, että oli mahtavaa aloittaa yhteistyö Cobellon kanssa, sillä olen asioinut heillä jo vuosia säännöllisesti ja tuotevalikoima on todella mieleinen. Veikkaan, että sieltä ruudun toiseltakin puolelta löytyy muutama vakkariasiakas? ;) Jos et ole vielä käynyt Cobellossa, voisi nyt viikonloppuna olla vaikka oiva tilaisuus mennä tutustumaan!


COBELLON LÖYDÄT:
Espoo, Suomenoja
Vantaa, Varisto
Kurkkaa yhteystiedot ja tarkat sijainnit täältä: www.cobello.fi/myymalat
Tutustu tuotevalikoimaan lisää Cobellon nettisivuilla: www.cobello.fi
Cobellon Facebook löytyy täältä
Cobellon Instagram: @cobellolifestyle

Kiitos Cobellolle yhteistyöstä.

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Aurinkoinen keskiviikko


Tänään on ollut kaunis ja aurinkoinen päivä. Olen työskennellyt tänään etänä kotitoimistolta ja kävin hetki sitten tuulettamassa aivoja ulkona. Otin kameran mukaan, ajatuksissa napata muutama kuva tämän vuoden talvesta muistoksi. Ulkona on täydellinen sää viettää aikaa ja ihastella kaunista talvea. Kun helmikuu lähestyy, alkaa myös aurinko tulla esiin yhä useammin. Tällainen talvisää on mielestäni täydellinen, ei liian kylmä, ei tuule ja aurinko paistaa. Tuuli, sade ja liian kova pakkanen ovatkin niitä tekijöitä, jota tekevät minusta ei-talvi-ihmisen, mutta joskus on hyvä muistaa myös talven kääntöpuoli ja nauttia siitä.

Pienen happihyppelyn jälkeen jaksaa taas keskittyä tuijottamaan tietokoneen ruutua ja aivot toimii paremmin.

Meille muuten tuli juuri Elloksen lähetys, jossa on meidän uudet vaaterekit! Täytyykin koota ja laittaa tuo työ-/pukeutumishuone - tai mikä ikinä onkaan pian kuntoon, jotta saan kuvattua sen tänne blogiinkin :) Vielä pitäisi metsästää suuri peili yhdelle seinälle, sitten alkaa olla valmista.

Nyt täytyy jatkaa hommia, piti vaan tulla jakamaan tämä ihana auringonpaiste kaikille, jos vaikka jossain kolkassa se ei ole tänään paistanut! Mukavaa päivää ja käykää ihmeessä tekin nauttimassa hyvästä säästä, jos on mahdollista :) Huomiseen!

tiistai 19. tammikuuta 2016

Katse hangessa, ajatukset palmuissa



Kylmänväreitä, nenä vuotaa, sormet on jäässä ja reisiä pistelee.. Tuttua? Mulle nämä tuntemukset on hyvin ajankohtaisia ja talven "vihaaja" minussa heräilee henkiin pikkuhiljaa.. Samalla ulkona on ihanan raikasta, mutta samalla sitä vaan tarpoo nopeammin ja nopeammin, että pääsee sisälle lämpimään. Aamulla ei haluaisi nousta lämpimien peittojen alta ja iltapäivällä ei haluaisi lähteä toimistolta kävelemään autolle. Kuumat suihkut ja kaakaot ovat suuressa kulutuksessa. Villasukista on jo päkiät kuluneet puhki ja paitakerroksia on vähintäänkin kolme.

Aloitin kevyemmän ruokavalion juuri huonoon aikaan, kun nyt tekee mieli syödä kaikkea lämmintä ja tuhtia. Onneksi keitot on keksitty ja ne maistuvatkin hyvin kylmällä säällä. Koko talven ajan olen viettänyt hyvinkin rentoa elämää, olen ollut joka viikonloppu jossain juhlissa tai iltamissa, on tullut syötyä ja juotua hyvin. Mutta nyt on aika antaa kropan ja mielen levätä ja vietän muutaman viikon rauhassa syöden kevyesti ja elän puhtaammin. Ensi kuussa on syntymäpäivät, joten silloin on ravintola varattuna, mutta muutoin olisi tarkoitus jatkaa tätä mielen ja kehon puhdistus- ja palautumiskuuria pidempäänkin. Olen ollut oikeastaan salaa aika ylpeä itsestäni, kun repsahduksia ei ole tullut, eikä herkkuja ole tehnyt mieli siinä määrin, mitä ajattelin. Nyt on aika ajatella kroppaa ja mieltä.

Matkamessujen ansiosta eri matkanjärjestäjät heittelevät edullisia lähtöjä aurinkoon ja myös minä haksahdin niihin. Varattiin kaveriporukalla toukokuulle matka palmujen alle. Ollaan katseltu jo pari kuukautta reissuja, mutta hinnat ovat olleet katossa, osittain varmasti tämän kylmän talven vuoksi. Mutta nyt ei voinut vastustaa alle kolmen sadan, hyvin edullista hintaa neljän tähden hotelliin. Tällä kertaa meidän matkan määritteli pitkälti hinta, sillä kaikilla on säästöbudjetti menossa, osalla muuton ja osalla työn tai muiden vuoden aikana tehtävien matkojen vuoksi. Kohteemme on klassinen Turkin Alanya, tosin lähden kyllä hyvin mielelläni tuttuihin maisemiin takaisin muutaman vuoden tauon jälkeen. Toukokuu on mukavaa aikaa matkustaa, oikeastaan parhaat ajat ovat juurikin sekä alku- että loppukesä, kun sesonki ei ole ihan kuumimmillaan. Nyt siis katse kohti palmuja ja aurinkoa, ja vedetään tämä talvi loppuun kunnialla. Edessä odottaa palkinto ja rentoutuminen.

Oletteko ne napanneet lomatarjouksista itsellenne jotain mitä odottaa? :)

Mulla on ollut selkä jumissa jo viikkoja, ja sain vihdoin aikaiseksi varata itselleni huomiseksi hieronnan. Menen tosin rentouttavaan hierontaan, jos ei auta, niin täytyy mennä murjottavaksi urheiluhierojalle tai vastaavalle. Tällä rentouttavalla hieronnalla haen rentoutusta niin selälle, kuin mielellekin. Urheiluhierojalla saa aina vaan päänsäryn siitä tuskasta, tosin se on kyllä ainoa paikka, jossa saa oikeasti apua kunnon jumeihin.

Pilvi tuijottelee nyt siihen malliin, että pitää mennä sen viekkuun makoilemaan sohvalle ja odottelemaan illan Salkkareita. Naurattaa ihan, se on melkein ainoa sarja, jota seuraan aktiivisesti - monen mielestä kamala, mutta itse olen totaalisen koukussa ja ollut aina. Mukavaa iltaa! :)

maanantai 18. tammikuuta 2016

Baarituolien saga sai päätöksen

Osa teistä on varmasti ollut seuraamassa meidän pitkään kestänyttä baarituolien etsintää. Tarina alkoi oikeastaan reilu vuosi sitten, kun muutettiin tähän kotiin. Meillä on tuossa keittiössä aika suuri saareke ja sen rinnalle haaveiltiin täydellisiä baarituoleja. Oltiin nähty Cobellossa todella kivat jakkarat, mutta jäätiin vielä harkitsemaan niitä, sillä muuton yhteydessä laitettiin melkein kaikki huonekalut uusiksi ja päätettiin sijoittaa ns. ei niin pakollisiin ratkaisuihin vasta myöhemmin.

Noh, joulukuussa päätettiin sitten lähteä hakemaan niitä upeuksia kotiin, mutta kyllä siinä vähän tuli suru puseroon, kun tajuttiin olevamme liian myöhässä. Näitä kyseisiä baarituoleja ei enää ollut, ne oli loppuunmyyty. Omaa tyhmyyttähän se oli, kun odoteltiin niin pitkään.

Alkoi metsästys, Googlettelin kaikki mahdolliset nettikaupat ja niiden tarjonnan ja katselin, josko joku ulkomainen nettikauppa toimittaisi Suomeen. Mutta mikään näistä vastaantulleista vaihtoehdoista ei lämmittänyt sydäntä, niinkuin Cobellon THG -merkkiset Gavin baarituolit. Meillä oli niistä mielenpinttymä, emmekä päässeet ajatuksesta eroon.

Jostain syystä meillä oli kuitenkin onni matkassa, sillä löysimme saman mallin, mutta täysin mustana Cobellosta. Jäimme pohtimaan tuoleja ja mallailimme niitä mielessämme kotiimme. Meidän yläkerrassa on suuri, mustaa metallia oleva portaikko ja toisaalta tuolit sopisivat siihen loistavasti. Hetken aikaa pohdittuamme päädyimme siihen, että mustat ovat yhtä sopivat meille, kuin alkuperäiset puisella istuinosalla olevat Gavin-tuolit ja päätimme hankkia ne.



Tässä ruokapöydän äärellä istuessani, ja kokoajan meidän uusia, ihania baarituoleja vilkuillessani tajuan, että nuo mustat olivat täydellinen ratkaisu ja olen jopa kallistunut siihen, että ne ovat kuitenkin yksinkertaisuudessaan paremmat, kuin puisella istuinosalla olevat olisi olleet.

Perskule, onni onnettomuudessa taisi tässä nyt siis käydä ja vihdoin ollaan saatu päätös tälle baarituoli-sagalle. Kyllä tällainen sisustushullu on onnellinen, kun vuoden kestänyt pohdinta ja juupas-eipäs tarina on tullut loppuunsa. Mikäs olisi sitten seuraava projekti..? ;) Onko siellä päässä jokin ikuisuus- tai lähes ikuisuuden kestävä projekti tai hankinta meneillään? Tai onko kevään lähestyminen saanut sisustuskärpäsen puremaan? :)

Lisäksi tässä pitkään kestäneessä sähellyksessä ja mietinnässä alkoi myös uusi, mielenkiintoinen aikakausi, sillä aloitimme Cobellon kanssa yhteistyön. Kerron asiasta lisää loppuviikolla. Nyt toivottelen kivaa alkanutta viikkoa ja palataan taas pian!

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

LUKIJAETUJA kampaamoon ja kauneushoitolaan


Olen ollut suunnattoman onnekas, kun ystäväpiiriini kuuluu kovia yrittäjänaisia, jotka tarjoavat kauneuden eri palveluita. Eniten olen ollut "kiinni" ystävieni Nooran ja Kristan kampaamo-kauneushoitolassa, milloin auttamassa tapahtumissa, milloin istunut itse asiakkaana tai päässyt testaamaan uusia hoitoja ja tuotteita.

Olen myös mielelläni kertonut Hius ja Kauneus Lähteestä teille täällä blogin puolella ja ollut iloinen siitä, että niin moni teistä onkin jo löytänyt tiensä Nooran ja Kristan hemmotteluun. Nyt olisi pitkästä aikaa taas tarjousta Cavan lukijoille, eli silmä tarkkana, jos asut tai vaikutat lähellä Espoota! :)


Kuvassa hampaidenvalkaisulaite


LUKIJAEDUT:

KAMPAAMO
Väri- ja rakennepalveluiden yhteydessä Kerasilk premium-hoito kaupan päälle tammi- ja helmikuun ajan.
Mitä Kerasilk hoito tekee?
Lisää sileyttä ja hallittavuutta, antaa elinvoimaa rasittuneille ja vaurioituneelle hiuksille, tuo uutta voimaa hentoihin ja oheneviin hiuksiin tai antaa pitkäkestoista hehkua värjättyihin hiuksiin.

KAUNEUSHOITOLA
Hampaiden valkaisu turvallisesti 99€ ilman vetyperoksidia. (Norm. 199€)
Sinisen laservalon aktivoima valkaisugeeli vaalentaa tehokkaasti ja kivuttomasti värjääntyneet hampaat. Hoitoprosessi on helppo ja ennen kaikkea turvallinen. Hoito kestää 30 minuuttia. Hoidossa käytetään kertakäyttöisiä, silikaatista valmistettuja joustavia "hammasmuotteja." Hoidossa EI käytetä vetyperoksidia, eli vihlomista ei tarvitse pelätä. Hoito ei myöskään ärsytä ikeniä eikä kuluta hammaskiillettä. Etu voimassa Cava-blogin lukijoille toistaiseksi, eli voit varailla ajan kun itsellesi sopii.

Kosteuttava kasvohoito -20% (ovh. 85€, nyt 68€)
Nyt on oikea aika antaa kunnon tehokosteutus kasvoille! Rentouttava ja kosteuttava kasvohoito nyt -20% Cavan lukijoille.


YHTEYSTIEDOT
Hius ja Kauneus Lähde
Lähderannantie 22, 02720 Espoo
p. 0400 585 272
www.hiusjakauneuslahde.fi
Varaa aika joko netistä tai puhelimitse.
Kerro blogiedusta paikan päällä ja saat edun käyttöösi.

Yhteistyössä Hius ja Kauneus Lähde

perjantai 15. tammikuuta 2016

Tatuoinnit

Tämä on jännä ja mielenkiintoinen aihe, josta on toivottu todella usein postauksia. Jostain syystä on vain tuntunut vaikealta tehdä postaus, jossa esittelisin tatuointeja. En osaa edes itse määritellä miksi, mutta jotenkin se idea tuntuu hassulta. Tätä aihetta on kuitenkin toivottu ja toivotaan toistuvasti, niin ajattelin nyt sitten tehdä sellaisen postauksen aiheesta, joka on itselleni mieluinen.

Harkitsin ensimmäistä tatuointiani muistaakseni noin 4-5 vuotta. Suurin este tatuoinnin ottamiselle oli pelko siitä, että tatuoinnin ottaminen sattuisi paljon. Oikeastaan vielä tarkemmin se, etten tiennyt millaista tuntemusta osaisi odottaa. Jokainen tuntee omalla tavallaan, ja jokainen tatuoinnin ottanut kuvailee tunteen hieman eritavoin.

Vuonna 2011 rohkaistuin viimein, henkilökohtaisessa elämässäni hieman rankan ajanjakson jälkeen ja varasin tatuointiajan. Tatuointi oli minulle samalla palkinto ja samalla muistutus eräästä tärkeästä asiasta. Olin miettinyt sen tarkoin ja vihdoin aikani koitti. Silloinen työkaverini tuli mukaan pitämään kädestä kiinni. Muistan sen tunteen, kun istuin odotustilassa ja tatuointikoneet pärisivät ympärilläni. Sydän sykki kahta sataa ja kädet hikosivat.

Aikani koitti ja menin makaamaan tatuointipedille. Siirreltiin kuvaa pariin otteeseen oikeaan kohtaan ja oli aika aloittaa itse tatuoiminen. Minulle tatuoinnin teki mukava nainen, ja hän ehdotti, että tekee yhden viivan ja saisin sitten kertoa jatketaanko. Ihan kuin sitä olisi enää voinut jättää tekemättä viivan jälkeen! ;) Kun ensimmäinen viiva oli tehty, oloni oli äimistynyt. Tämänkö takia olin pelkuroinut usean vuoden ajan ja pelännyt kipua? Eihän se tuntunut missään! Tatuointi sujui hyvin ja solisluun viertäni koristi kaunis, pieni teksti: "Love". Hyvin klassinen sana, mutta taustalla oleva tarina sitäkin tärkeämpi. Olin iloinen.



Jaahas, ensimmäinen tatuointi käyty läpi, vielä muutama jäljellä. En taida alkaa avaamaan jokaisen kuvan tarinaa erikseen, muuten tästä tulee romaani. Suhteeni tatuointeihin on ollut aina myönteinen ja pidän sitä tietynlaisen taiteen muotona. Tatuointeja on älytön määrä erilaisia, eri tyylisiä jne. Myös tekotavat vaihtelee, on erilaisia koneita, neuloja ja tekniikoita. Mulla on se hyvä etu, että kaverini isä tekee tatuointeja ja on myös taiteilija, eli piirtää ja maalaa taitavasti. Häneltä on ollut mukava kysellä kaikkea maan ja taivaan väliltä ja usein seuraankin silmä tarkkana tatuoinnin valmistumista, kyselen millaisia neuloja hän käyttää jne. Siinä samalla oppii paljon ja tietää, miten mikäkin kohta tatuoinnista on tehty.

Mainitsin tuolla alussa, että Love -tatuoinnin teko ei tuntunut missään, ja totta se olikin. Mutta sen jälkeen olen päässyt kokemaan myös tatuoimisen kivuliaimmat hetket, kun teimme jalkaani akvarelliperhosta. Saman paikan neulominen kerta toisensa jälkeen, turvonnut ja nestettä tihkuva lihas sekä eri paksuiset ja -malliset neulat tulivat tosiaan tutuiksi ja kyllä niitä ärräpäitä on lennellyt. Viimeksi eilen, kun kävin käsiruusuni kolmosvaiheessa. Neljä tuntia on oma henkilökohtainen maksimi, jota kestää ja sitten koko lihas alkaa olla sen verran tulessa, että pitää jatkaa taas seuraavalla kerralla. Tämä kaikki on henkilökohtaista ja vaihtelee ihmisen mukaan.

Tuon ensimmäisen, Love -tatuoinnin lisäksi multa löytyy toisesta nilkasta pieni sydän, toisesta nilkasta C-kirjain ja samaisesta jalasta vähän suurempi, akvarellityylinen perhonen. Ranteesta löytyy teksti, jonka ympärille on nyt lähdetty tekemään ruusurykelmää, jonka jatkumosta en osaa vielä sanoa. Voi olla, että jää tällaiseksi, voi olla että se kasvaa vielä vuosien saatossa. Multa ei löydy mitään kovin erikoisia tatuointikuvia, vaan hyvin klassisia. Mutta juuri näin sen pitääkin olla, tatuoinnin pitää olla kantajansa tyylinen. En voisi kuvitella, että minulle tehtäisiin vaikkapa yksisarvinen tai pääkallo johonkin, eivät ole lainkaan minua.

Tatuoinnit ovat minulle kivoja, omia juttuja, enkä oikeastaan välitä esitellä niitä sen kummemmin. Ne ovat minussa ja minua varten ja tulevat kanssani samassa paketissa, minne ikinä menenkin.

Miten sinä suhtaudut tatuointeihin, ovatko ne kauniita ja hyväksyttäviä vai ihmisen viimeinen teko? :)

Nyt toivottelen mahtavaa viikonloppua kaikille!

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Hilpeitä ilmeitä

Olen kävellyt nyt muutaman päivän ranskanbulldoggi-hattu päässäni ja välillä se herättää vastaantulijoissa hilpeitä ilmeitä. Hyvä niin, sillä muutoin tuolla ulkona tarpominen ei herätä itsessäni ainakaan yhtään hilpeyttä.

Viikonloppu lähenee. Peruin kaikki "juhliin" liittyvät menot viikonlopulta ja aion nukkua molempina öinä pitkät yöunet. Vihdoin olokin alkaa tuntua terveeltä, tai ainakin paremmalta, kuin kuuteen viikkoon. Huomenna olisi tarkoitus mennä vielä kerran kidutukseen käteni kanssa, ainakin tältä erää. Sitten on ruusu valmis, tai ainakin niin valmis, ettei hetkeen tarvitse mennä. Perjantaina pääsen huollattamaan räpsyt ja lauantain ohjelma on vielä hieman kysymysmerkki. Illan aion tosiaan valloittaa sohvaa ja katsella elokuvia. Oikeastaan tosi helpottavaa, kun saa vaan olla. Musta tuntuu, että viime kesästä lähtien on saanut huidella ties missä viikonloppuisin, nyt on kodin aika.

Onni on: villasukat toimistolla. Lisää kuvia Instagramissa @cavagram2 :)


Yleensä nousen aamuisin salamana ylös, mutta olen opetellut torkuttamisen taidon joulukuun aikana. En suoranaisesti torkuta, vaan laitan kaksi herätystä soimaan. Kun ensimmäinen pärähtää käyntiin, saan makoilla sängyssä vielä vartin ja selailla kännykkää, silitellä koiria tai nukahtaa vielä toviksi. Tuon vartin jälkeen on yleensä helpompi päästä ylös, kun suoraan ensimmäisestä pärinästä. Ennen inhosin tällaista tapaa, jännästi sitä ihminen muuttuu aina välillä.

Tultiin juuri Pilvin kanssa eläinlääkäristä, arveltiin joko virtsatietulehdusta tai muuta vastaavaa, ja bakteeritulehdushan siellä lymyili. Nyt pieni sai lääkkeet ja tarkat hoito-ohjeet, täytyy toivoa, että helpottaa nopeasti. Myös kylmä ilma oli yksi, mitä mietin syyksi - paleltumaa siis. Onneksi ei. Mutta oli mitä oli, on se aina harmillista kun koira sairastaa, toinen kun ei osaa sanoa mikä on hätänä. Ja voi hittolainen, ei muuten ole halpaa puuhaa myöskään. Pari sataa meni taas että suhahti. Onneksi osan saa takaisin vakuutuksesta. Pääasia, että neiti tulee kuntoon.

Olen hoidellut tässä tällä viikolla vähän juhlavalmisteluja, sillä tämä täti vanhenee taas helmikuun alkupuoliskolla yhden vuoden. Vaikka en pyöreitä täytäkään, olen kutsunut koko kaveriporukan niitä viettämään. Synttärit on aina hyvä tekosyy kokoontua isolla porukalla viettämään iltaa.

Nyt täytyy hoitaa vielä pari asiaa, suorittaa Pilvin iltameiningit noiden lääkkeiden yms. kanssa ja sitten pääsee itsekin iltapuuhiin. Toivottavasti teillä on ollut mukava alkuviikko, nyt mennäänkin jo kohti viikonloppua! :)

maanantai 11. tammikuuta 2016

Pidä huoli

Haluaisin kirjoittaa tänne itselleni tärkeästä aiheesta, joka ei kuitenkaan ole ehkä sitä yleisintä sisältöä, jota blogeissa tänä päivänä näkee. Asia on kuitenkin niin tärkeä ja yleinen, emmekä elä enää 1800 -luvulla, että uskon sen olevan sovelias blogiin. Tai kukapa muu sitä määrittää, kuin minä itse.

Aihe on niinkin tärkeä, kuin omista rinnoista huolehtiminen. Taustaa kerron tähän sen verran, että äidilläni on todettu rintasyöpä suhteellisen nuoressa, noin 40 -vuoden iässä. Ja tämän jälkeen rintasyöpä on uusiutunut kerran, muutaman vuoden kuluttua ensimmäisestä diagnoosista. Tämä vuoksi myös minä kuulun tiettyyn riskiryhmään, jota halutaan tarkkailla.

Viime gynekologikäynnillä, lääkärini suositteli minulle ensimmäistä mammografiaa noin 5 vuotta ennen, kuin oma äitini on sairastunut. Pidin sitä liian myöhäisenä ja aloin harkita rintojen tutkimusta vakavasti ko. käynnin jälkeen. Olin ajatellut, että menen tutkimuksiin viimeistään, kun täytän 30 -vuotta, mutta viimeaikaiset tuntemukset saivat minut varpailleni jo nyt.

Tässä talven mittaan olen tuntenut vasemmassa rinnassani outoa vihlontaa ja pistelyä. Google on pahin paikka, jonne mennä oireita (mitä tahansa oireita) tutkimaan, mutta niinkuin moni muukin, niin menin minäkin. Diagnooseja oli vaikka millä mitalla; hormoonit, kuukautiskierto, huonot rintaliivit, kylkiluun murtuma, rintarauhasen tulehdus ja syöpä. Syöpä on sanana todella pelottava ja se luo hirvittävän tunnelman ympärilleen. Itse pyrinkin puhumaan aina hyvä- ja huonolaatuisista kasvaimista, mitä kasvaimiin ja löydöksiin tulee.

Joka tapauksessa, tuo tuntemus vei siihen, että päätin varata lääkärille ajan ja pyytää lähetteen tutkimuksiin. Minulle ei suositeltu mammografiaa, sillä turhaa säteilyä pitää välttää. Tämä kannattaa muistaa myös esim. hammas- ja muissa röntgenkuvauksissa, välttäkää turhia käyntejä säteilyssä. Mammografian sijaan minulle määrättiin ultraäänitutkimus ja lisäksi tarvittaessa mammografia. Ultralla näkee hyvin poikkeumat rinnassa, ja jos jotain epäselvää löytyy, tehdään mammografia ultran jälkeen. Varsinkin meillä pieni- ja suhteellisen pienirintaisilla naisilla tuo ultraus onnistuu hyvin ja kudoksen ja mahdolliset poikkeumat näkee selkeästi.

Tänään tosiaan sitten menin, rehellisesti sanottuna hieman jännittyneenä sinne ultraan.. Onnekseni kaikki näytti täysin normaalilta, eikä mitään poikkeumia löytynyt. Mielenrauha on se paras rauha, ja tällä tutkimuksella sen sain. Oli todella helpottavaa kuulla, että kaikki on kunnossa. Vaikka en uskonut vihlonnan ja oireilun olleen mitään vakavampaa, halusin varmistaa asian tietäen taustani. Itse toimenpide on mukava, moni varmasti tietääkin miten ultra toimii. Ultrattavan alueen päälle levitellään geeliä, ja radiologi liu'uttaa ultraäänilaitetta kuvannettavan kohteen päällä samalla katsoen tietokoneen ruudusta kudoksen koostumusta ja etsien mahdollisia muutoksia normaaliin. Toimenpide on kivuton ja nopea. Pakko sanoa, että olin aika helpottunut, etten joutunut mammografiaan, joka lyttää tissit oikein kunnolla laitteeseen - tosin eipä mammokaan olisi haitannut, jos ultrassa olisi jotain näkynyt ja sitä olisi pitänyt alkaa selvittää.

Valtaosa teistä ihanista lukijoistani olette naisia, ja siksi koen tämän olevan hyvä väylä kehottaa tutkimaan rintoja ja käymään vaikka ultrassa silloin tällöin, varsinkin, jos lähisuvussa on ollut rintasyöpää. Ja huom! Myöskään miehiltä ei tämä syöpätyyppi ole poissuljettu asia ollenkaan, myös miesten pitää olla tarkkana tämän asian kanssa, tosin ei yhtä valppaasti, kuin meidän naisten.

Halusin vielä esittää "tyhmän kysymyksen" radiologille ja kysyin, voiko olla edes mahdollista, että syövän ensioireisiin kuuluisi tämän kaltainen vihlonta ja vastaus oli tiukka ei, lääkäri kertoi, että alkuvaiheen syöpää ei voi tunnistaa millään muulla tavoin, kuin löydöksen perusteella. Ja jos jollain on löytynyt ultrassa syöpä, jolla on ollut kipuja tai vihlontaa rinnassa, on se hyvin suurella todennäköisyydellä ollut esim. kuukautiskiertoon tai muuhun liittyvää, normaalia vihlontaa ja patti löytyi sen ansiosta. Mutta nämä kaksi oiretta eivät liity toisiinsa suoranaisesti millään tavalla, eikä syövän ensioire ole vihlonta. Eli nyt te, jotka aloitte tuntea vihlontaa rinnoissanne, älkää huoliko, se on todennäköisesti vain empatiavihlontaa tai hormonaalista sellaista! ;)

Omasta terveydestä huolehtiminen on tärkeää, niin tärkeää, että siinä saa olla turhankin varovainen. Siksi kannattaa pyytää ultraus, vaikka ei olisikaan yhtään varma, että sieltä jotain löytyisi. Varmuus on valttia ja nopeasti löydetty kasvain, oli se sitten hyvän- tai huononlaatuinen, on aina helpompi ja varmempi hoitaa kuntoon.

Tämä ei nyt suoranaisesti ollut sellainen postaus, jota olette tuolla aiemmassa postauksessa toivoneet, mutta nyt mentiin vähän pintaa syvemmälle - kirjaimellisesti. Jos jollain tuli mieleen kysyttävää omasta ultrakokemuksestani, niin vastaan mielelläni! Toivon, että tämä postaus alentaa edes jonkun kynnystä mennä tutkimuksiin - ja niissä kannattaa tosiaan käydä säännöllisesti aikuisiällä. Kiitos, jos jaksoit lukea tämän sepustuksen ja oikein mukavaa iltaa! :)

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Kuulumisia ja ARVONTA

No nyt sitä lunta sitten tulee, vaikka olisi kaivattu sitä jo marraskuussa! Nyt on kyllä asiat niin, että ajatukset pyörii niin vahvasti jo taas keväässä, että lumen tulo saisi loppua. Mutta kyllähän tammi- ja helmikuu ovat talvikuukausia, ja jopa enemmissä määrin kuin esimerkiksi marraskuu. Onneksi ne hurjat, jopa 27 pakkasasteen kelit jäivät jo (toivottavasti) taakse, nimittäin tuo kymmenen asteen pakkanen on minulle täysin riittävä.

Viikonloppu on mennyt kivoissa puuhissa, perjantaina katsoin Voice of Finlandin, se on yksi lempi tv-ohjelmistani. Oli hyviä laulajia taas, innolla odottelen tulevia jaksoja. Lauantaina nukuin pitkään ja otin rennosti päivän. Alkuillasta mentiin tyttöporukalla katsomaan JOY -elokuvaa leffateatteriin. Leffa oli ihan mielenkiintoinen ja hyvin tehty, mutta oli vähän ulkona omasta lempikategoriastani. Se oli ehkä sellainen elokuva, jonka voisi katsoa sunnuntai-iltana dvd:ltä, mutta teatteriin en ehkä menisi katsomaan, jos etukäteen olisin osannut ennustaa.

Tultiin juuri Tuukan äidin luota syömästä ja nyt on aika rentoutua ja latailla viimeisetkin akut tulevaa viikkoa varten. Mulla on huomenna aamulla lääkäri, haluan käydä varmistamassa, että flunssa ei ole mennyt esim. poskionteloihin. Olo tuntuu kyllä jo paremmalta, mutta pitkittynyt flunssa voi tuoda mukanaan vaikka mitä jälkitauteja, niin on hyvä käydä varmistamassa oma terveydentila.

Taas on hujahtanut muutama päivä, enkä ole ehtinyt päivittää blogia. Silti analytiikka näyttää, että jaksatte käydä täällä kurkkimassa kuulumisiani ja olette olleet myös aktiivisia Instagramissa. Kiitos kaikista kommenteista ja tykkäyksistä, joita saan teiltä päivittäin. Ne lämmittävät mieltä paljon! :)


Sain Lumenelta testiin uusia, tammi-helmikuun vaihteessa kauppoihin tulevia tuotteita ja halusin laittaa niistä kaksi ihanaa, ja tähän vuodenaikaan sopivaa tuotetta arvontaan, kiitoksena siitä, että seuraatte blogiani.

ARVONTA - LUMENE

  • Ohjeet: jätä kommenttiboksiin vapaavalintainen kommentti, joka voi olla esim. terveisiä, postaustoiveita tai mitä tahansa muuta, ja olet mukana arvonnassa. Jätä joko nimimerkki tai sähköpostiosoite, jotta saan yhteyden sinuun arvonnan päätyttyä. Jos osallistut nimimerkillä, seuraile blogiani arvonta-ajan päätyttyä, kun ilmoitan voittajan.
  • Arvonta-aika: 10.-13.1. Suoritan arvonnan 14.1. torstaina ja ilmoitan voittajalle henkilökohtaisesti sähköpostitse tai huhuilen nimimerkkiä torstain postauksessa.
  • Palkinto: Lumene Bright Now Vitamin C -tuotesarjan 360° Korjaava silmänympärysvoide sekä Heleyttävä & ravitseva yövoide


360° Korjaava silmänympärysovide 15 ml on ratkaisu kaikkiin silmänympärysihon ikääntymisen merkkeihin. Se säästää aikaasi, sillä se on ainoa silmänympärysvoide, jonka tarvitset.

Heleyttävässä & ravitsevassa yövoiteessa 50 ml on kasvonaamion teho voiteen muodossa. Tehokkaasti kosteuttava, täyteläisen pehmeä koostumus sisältää runsaasti suomalaisen lakan antioksidantteja ja erityisen tehokasta. kapseloitua C-vitamiinia.

Palkinnon arvo on 39,80€

Kiitos jälleen kuluneesta viikosta ja oikein mukavaa viikonvaihdetta ja uuden viikon alkua muruset! :)

ARVONTA SUORITETTU JA VOITTAJAAN OTETTU YHTEYTTÄ MEILITSE! KIITOS KAIKILLE OSALLISTUNEILLE :)

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

ROAR!

Kylläpä oli aikamoinen jännitysnäytelmä eilen. Kädet hikosi ja vatsaa kouri. En oikein tajua, miten tänä vuonna tuntuu, että pikkujellonien MM-kisoista tehtiin niin suuri hype. Tietenkin kotikisat vaikuttavat asiaan, mutta tämä oli rehellisesti ensimmäinen vuosi, kun seurasin edes jonkin verran junnujen kisoja. Mutta eipä siinä, fiilis oli kyllä ihan sama, kuin kevään miesten MM-kisoja jännittäessä. Viimeinen erä oli yhtä tuskaa, välillä kuuntelin alakerrasta selostusta, kun en voinut katsoa tv:tä. Kun venäjä tasoitti sekunteja ennen pillin vihellystä, naapurit varmaan kuuli tuskan huudon, joka meistä lähti.

Kun 16 minuutin tauko julistettiin, Noora lähti täysillä hakemaan mua ja lähdettiin katsomaan viimeinen erä ystävällemme, joilla oli kisakatsomo valkokankaalle heijastettuna kotona. Mutta eipäs me ehdittykään ajaa perille tarpeeksi nopeasti, sillä kun avattiin ovi, kuului voiton huudot alakerrasta eteiseen. Missattiin viimeinen maali - kyllä ketutti. Pääasia, että se maali lähti leijonan lavasta, se on ainoa, mikä merkitsee. Mietittiin hetki, jos oltaisiin menty katsomaan voiton juhlia sporttibaariin, mutta oli ehkä fiksu veto mennä takaisin kotiin, sillä baarit taisivat olla täpötäynnä eilen. Hyvä Suomi, niin sitä pitää! :) Näissä junnuissa on meidän tulevaisuus.

Olen tässä ollut sormi enterin liipasimella jo pariin otteeseen, musta tuntuu että mun pitäisi mennä käymään lääkärillä tämän flunssani kanssa. Sitä on kestänyt nimittäin pian kuusi viikkoa. Nenä vuotaa ja räkää tulee, yskittää, ja nyt viimeisimpänä oireena hento paineen tunne poskissa - olisikohan siis mennyt onteloihin, se täytyisi mennä selvittämään. Yleensä olen antibiootteja vastaan, mutta jos tämän saisi niillä pois, niin olisi varmasti sen arvoista. Työkaverillani oli sama homma, flunssa vain jatku ja jatku puoliteholla ja viimein lääkäri totesi, että se on antibiootin paikka. Onneksi työterveyslääkärille pääsee jonottamatta, inhoan terveyskeskuksia. Tuntuu, että siellä tulee vain entistä kipeämmäksi. Nyt sitten juuri äsken varasin ajan lekuriin, katsotaan mikä on tuomio.

Pilvi näyttää, miten otetaan vapaapäivistä kaikki irti! :D Lisää kuvia: @cavagram2 / Instagram


Mulla on päivät ihan sekaisin joulusta saakka, kun on ollut työpäivien lisäksi pyhiä, arkipyhiä ja etäpäiviä. Ei tunnu yhtään keskiviikolta, enemmänkin sunnuntailta. Onneksi ensi viikosta eteenpäin on taas ns. normaalit viikot edessä. Toisaalta, ei tämä sekavuus haittaa, mutta huomaan kokoajan sanovani väärän päivän tai muuta vastaavaa, että hulluksihan tässä meinaa tulla..

Nämä 20 asteen pakkaset eivät myöskään ole juttuni ollenkaan, eilen kävellessäni autotallilta töihin, huomasin että normaalit housut eivät riitä sitten ollenkaan tuossa kelissä. En tiedä pitäisikö, mutta mieleni tekisi mennä ostamaan toppahousut noita kävelymatkoja varten. Eipä ole tullut muilla vielä toppiksia vastaan, mutta jos nämä säät jatkuvat, on kyllä aivan saletti homma, että käyn jostain urheilukaupasta tai Anttilasta sellaiset itselle hankkimassa. Täytyykin vähän googletella malleja ja hintoja, ei viitsisi ihan älyttömiä maksaa sellaisista, kun ei täällä Etelä-Suomessa kuitenkaan näitä superpakkasia ole montaa kertaa. Yläosasta on aina ihan lämmin, kun on paita, villapaita ja villakangastakki + kaulahuivi ja pipo päässä, mutta reidet tuppaa jäätymään pökkelöiksi vartissa.

Koiratkin reagoi pakkasiin selvästi, molemmat nostelee tassuja jo muutaman minuutin ulkona olon jälkeen ja pinkovat kotiin päin. En syytä heitä, eipä minuakaan kiinnostaisi paljain varpain siellä tepastella. Olen nyt öljynnyt molempien tassuja, mutta silti näyttää tulevan halkeamia anturoihin, Pilville voisin miettiä tossujen hankintaa, Kaapo ei siedä ollenkaan minkäänlaisia töppösiä jaloissaan. Voisikohan koirien tassuihin laittaa jotain pakkasvoidetta ison kerroksen ennen ulos menoa, onko kokemuksia?

Nyt taidan ottaa kaiken irti loppiaisesta ja mennä koirien kanssa peittojen alle köllimään - ihan parasta vapaapäivän puuhaa. Mietin jo hetken kaupoille lähtöä, mutta  ei ole mitään akuuttia tarvittavaa, joten taidan jäädä sisälle lämpimään, tekee myös ihan hyvää tälle nuhalle.

Leppoisaa ja rentoa loppiaisen jatkoa sinne ruudun toisellekin puolelle! :)

maanantai 4. tammikuuta 2016

Hiuksia pehmentävä tuote



Sain hetki sitten kommentin, jossa toivottiin postausta liittyen hiusten hoitoon. Se sattui oikeastaan todella hyvään saumaan, sillä minun on pitänyt tulla hehkuttamaan anopilta joululahjaksi saamaani tuotetta. Kyseessä on varmasti jo monelle tuttu tuote, tai ainakin brändi, mutta jos joku ei ole vielä tätä tuotetta kokeillut, halusin tulla kannustamaan siihen.

MOROCCANOIL TREATMENT HOITOÖLJY HIUKSILLE

Varsinkin nyt, kun hiusteni latvat ovat käyneet läpi rankat vaalennussessiot, tarvitsevat ne enemmän kosteutusta. Joululahjapaketista kuoriutui tämä Moroccanoilin Argaaniöljyä sisältävä tuote, jota anoppini kehui vuolaasti. Rehellisesti sanottuna ajattelin, että tuote on yksi muiden muassa, eli sellainen jota olisin jo joskus kokeillut ja jonka vaikutusta en itse edes huomaisi. Mutta tämä ajatus osoittautui virheeksi. Hiuksista tulee todellakin ihanan pehmoiset - en osaa edes kuvailla sitä tunnetta. Se on parempi  kuin kampaamokäynnin jälkeinen olo.

Pullo on 100 ml ja pakkauksessa on mukana pumppu. Suosittelen pumpun käyttämistä, sillä se helpottaa annostelua. Öljyä voi käyttää joko kosteisiin tai kuiviin hiuksiin, mutta jos laitat kuiviin, annostele noin puolet vähemmän, kuin mitä märkiin hiuksiin laitettaessa. Itselleni, pitkähiuksisena olen todennut sopivaksi annostelun: 1 pumppaus kuiviin ja 2 pumppausta kosteisiin hiuksiin. Jos kuiviin hiuksiin laittaa tätä liikaa, tulee hiuksista helposti öljyisen näköiset. Öljyä voi sekoittaa myös oman hoitoaineen joukkoon 1-2 pumppausta / kerta.



Stockalla hinta näytti olevan 125 ml pullolle 44,90 euroa. Jos etsit pehmentävää hoitoöljyä hiuksille, joka ei jää tahmaamaan, niin tässä minun suositukseni!

Laittakaa ihmeessä omat vinkit hiusten taikatuotteista jakoon kommenttiboksiin, jos sellaisia löytyy! :)