perjantai 29. huhtikuuta 2016

Le weekend

Aurinko paistaa ja viikonloppu lähestyy kovaa vauhtia! Tänään onkin hieman erilainen päivä, toimistolla vietellään vappua ja illemmalla suunnataan Tuukan kanssa tutustumaan uudistuneeseen Viking Gabriellaan viikonloppuristeilylle. Kuten moni varmasti tietää, tykkään risteilyistä, ne tuo kivaa vaihtelua arkeen ja viikonloppuihin. Nyt onkin oikeastaan tosi mukava mennä, kun laiva on ollut telakalla ja uudistettu suurilta osin. Tukholmaan on luvattu hyvää ilmaa huomiselle, tosin vietetään päivä uudessa Mall of Scandinaviassa, joten eipä tuo meitä haittaa jos vaikka vähän satelisi.

Mulla kipeytyi eilen taas vanha selkävamma ja vetäsin heti viime kerrasta jääneitä lääkkeitä naamariin, nimittäin en halua sen pilaavan tätä viikonloppua. Onneksi selkä tuntui aamulla jo vähän paremmalta, mutta edelleen vihloo jonkin verran. Jatkan noita lääkkeitä varmaan viikonlopun yli varmuudeksi - viime kerralla aloitin ne hieman myöhässä ja kesti kauemmin tulla kuntoon.



Kävin eilen vihdoin testaamassa ystävieni kampaamo-kauneushoitolassa hampaidenvalkaisua. Kirjoittelin siitä tänne jo muistaakseni tammikuussa, että olin menossa, mutta jotenkin en ollut saanut itseä menemään. Ehkä toisaalta ajattelin, että en tarvitse valkaisua ja samalla taas hieman ehkä jopa jännitin sitä. Vaikka olin tutustunut hoitoon ja tiesin, että se ei vihlo, silti pelotti, koska olen kuullut mitä ikävimpiä kokemuksia valkaisuista. Noh, eilen sitten istahdin penkkiin, katsottiin hampaiden sävyaste, heitettiin muotit suuhun ja istuin siinä valon edessä puoli tuntia. Hampaiden sävy oli 14-16 välillä aloittaessa ja päästiin ekalla kerralla sävyyn numero 10.

Olihan se 30 min hieman hankala istua paikallaan, mutta itse hoito oli miellyttävä eikä tosiaan vihlonut. Nyt tuntuu, että hampaat ovat luonnollisen puhtaat ja vaaleammat, mutta mitään pepsodent-hymyä tuolla laitteella ei edes saa, enkä tosin sellaista nyt tähän hätään toivoisikaan. Koska kyseessä on hellävarainen vaalennus, on turha odottaa vetyperoksidilla vaalennettuja tai posliinipintaisia vitivalkoisia hampaita. Jälkeenpäin olen tosi iloinen että uskaltauduin kokeilemaan, nyt tietää että oman hampaan luonnollista vaaleutta voi ylläpitää aina välillä käymällä tuossa hoidossa. Tästä aiheesta voisin tehdä ihan postauksenkin, ainakin tammikuun jälkeen on tullut monta kyselyä aiheesta, niin se voisi kiinnostaa.

Aurinkoista viikonloppua ja ihanaa vappua! Olisi kiva kuulla, millaisia vappusuunnitelmia teillä on? :)

torstai 28. huhtikuuta 2016

Postaustoive: 10 asiaa, joita rakastan itsessäni

Sain mielenkiintoisen postaustoiveen. Tuntuipa jo tuo otsikonkin kirjoittaminen omituiselta - pitääkö tosiaan sanoa ääneen noin monta asiaa, joita itsessään rakastaa? Ei kai siinä, hirveän hyvä ja vaikea haaste - aletaanpas hommiin.

1. Oman itsensä tiedostaminen. Minulla on hyvä olla sisälläni, minussa itsessäni.

2. Huumorintaju. Olen aikamoinen höpsöttelijä ja läpän heittäjä. Minulla on mielestäni hyvä huumori ja tykkään naurattaa ihmisiä - ihan tajuamattani.

3. Empaattisuus. Olen empaattinen ihminen ja minua kiinnostaa ihmisten olotila ja hyvinvointi.

4. Kohteliaisuus. Olen kohtelias. Kiitän ja pyydän anteeksi helposti ja usein. Kehun myös joskus "vahingossa" ihmisiä, minulle ei ole vaikeaa sanoa kehua esim. kassamyyjälle.


5. Huolehtivaisuus. Vaikka tämä piirre saattaa joitain läheisiäni ärsyttääkin, pidän itse siitä. Minulla on aina homma hanskassa ja silloin on turvallinen olo. Hoidan asiat aina kuntoon ja huolehdin, että muillakin on asiat kunnossa. Esimerkiksi reissuissa tämä piirre korostuu.

6. Suojelevaisuus. Tämän voi rinnastaa edelliseen kohtaan. Olen hyvin suojelevainen ja joskus jopa yli-suojelevainen. Yli-suojelevainen koiriani kohtaan, olen esim. todella tarkka meidän koirien hoidosta ja hoitajista. Toinen hyvä esimerkki on, jos vaikka baarissa joku mies lähentelee liikaa / agressiivisesti ystävääni, saatan mennä todella vahvasti väliin tai viemään ystäväni pois tilanteesta. Muutoin en ole lainkaan kärkkäästi ahdistaviin tilanteisiin menevä, mutta tällöin tilanne on toinen.

7. Kiltti ja avulias. Joissain asioissa annan todella helposti periksi - Tuukan ei tarvitse kuin leikillä sanoa, että minun pitää viedä koirat hänen puolestaan ja olen jo pääni sisällä päättänyt, että näin teen. Sitten kun Tuukka laittaa tossuja jalkaan ja hihnoja koirille, ihmettelen että eikö minun ne pitänyt viedä. Tykkään myös mm. etsiä ystävilleni matkoja tai vuokratiloja heidän kriteereiden perusteella.

iPhone6 kuori Nunuco Design Company / rannekoru Hipanema, Cillas.fi


8. Suunnitelmallinen - rakastan suunnittelua. Suunnittelen juhlia, tapahtumia sekä matkoja mielelläni ja olen siinä aika hyvä ja järjestelmällinen.

9. Päätöksentekokyky. Olen aika hyvä ja nopea tekemään päätöksiä. Niin suuria, kuin pieniäkin. Luotan hyvin usein siihen tuntumaan, joka minulla on ja usein se osoittautuu oikeaksi. Ärsyynnyn jos joku jahkailee liikaa, minä tiedän mitä haluan ja otan sen - yleensä näin.

10. Silmät. Jos tähän pitää laittaa vielä yksi ulkonäköseikka, sanoisin, että ulkonäössäni eniten pidän silmistäni.

Olipas samalla haastavaa, samalla terapeuttista! Kiitos postaustoiveen jättäjälle.

Haastan teidät kommentoimaan 3 asiaa itsessänne, joita rakastatte! :)

Täydellinen kesälaukku


Valentino Margaritas laukku täältä

Cavan lukijoille 10% lisäalennus kaikkiin Brand City Clubin tuotteisiin koodilla: CAVA16


Vaikka pukeudun usein mustaan tai muuten "tylsiin" väreihin, ovat laukkuni olleet lähes aina muun värisiä, kuin mustia. Jotenkin en osaa edes ajatella ostavani mustaa laukkua, paitsi pienessä koossa. Kaikki käyttölaukkuni ovat joko vaaleita tai harmaita, kuten tämä uutukainenkin. Sävyn nimi on cipria, eli vapaasti suomennettuna puuteri.

Mietin pitkään tämän ja mintunvihreän laukun välillä, mutta vaikka minttu himotteli kovasti, päädyin fiksumpaan ratkaisuun. Tälle värille tulee varmasti olemaan enemmän käyttöä ja näin ollen hyödyllisempi minulle. Ketjuhihna sopii tällaiseen laukkumalliin mielestäni paremmin, kuin nahkainen tai kankainen hihna. Tämä laukku pääsee varmasti käyttöön viimeistään lomareissulla tai viikonlopun risteilyllä - vielä hetken täytyy täällä Suomen "kevätkaduilla" odotella, että näin hempeää väriä uskaltaa ottaa käyttöön.

Yllätyin Valentinon laukuista, tai oikeastaan minulla ei ollut niistä kokemusta ennen tätä. Edulliseen hintaansa nähden laukku on tehty hyvin ja ompeleet on napakat. ja muutenkin matsku tuntuu paksulta ja hyvältä.

Kannattaa kurkata nuo BCC:n kamppikset, siellä on tällä hetkellä menossa Valentinon lisäksi Versace Jeans, SoyaConcept, GAS, ja Cavalli Class.

Alennuskoodi on voimassa 28.4.-1.5.
Yhteistyössä Brand City Club

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Kommentointi ja vastaaminen

Olen tässä muutaman kuukauden pohtinut aihetta, nimittäin kommentointia ja tarkemmin otettuna kommentteihin vastaamista.

Tämä aihe on aika kinkkinen ja moniulotteinen (niinkuin moni muukin, moni asia ei ole mustavalkoinen). Olen ottanut tämän uuden blogin kanssa alusta alkaen sellaisen tavan, että haluan vastata jokaiseen kommenttiin. Ja oikein harmittaa, että edellisen blogin aikana en sitä tehnyt. Vastasin kyllä useisiin kommentteihin, mutta joskus kommentti, jossa ei ollut kysymystä, jäi vaille vastausta. Selitin asian itselleni silloin varmaankin mm. sillä, että blogi vei niin paljon aikaa, että ei yksinkertaisesti ollut mahdollista vastata kaikkiin kommentteihin. Paskan marjat sanon minä - nyt tuntuu siltä, että silloisen blogin aikana olisi ehkä ollutkin aikaa, kun katson asiaa taaksepäin. Vaikka blogi vei todella paljon tunteja päivästä, olisi silti pitänyt käyttää se tietty aika jokaiseen kommenttiin vastaamiseen. Ymmärrän tuon syyn, jos kommentteja tulee satoja, mutta kymmeniin kyllä ehtii vastaamaan jos vain viitsii. Toki elämään kuuluu muutakin (luonnollisesti), mutta tällä hetkellä itse priorisoin sen, että vastaan kommenttiin joka minun ilokseni on jätetty. Mielestäni se on kohteliasta ja toimin niin, kuin toivoisin itselleni tehtävän.

Mielestäni vastaamatta jättämisestä tulee sellainen olo, että bloggaaja ei välitä. Asia ei varmastikaan ole näin, mutta monesti me jäämme kiinni siihen mielikuvaan ja syy tuntuu silloin todelta, vaikka todellisuus olisi toinen. Kommentin jättäminen ottaa aina oman aikansa: luet postauksen, mietit aihetta, mieleesi tulee jotain sanottavaa, avaat kommenttiboksin ja kirjoittelet ajatuksiasi ja jätät yhteystietosi. Käytät aikaasi blogiin tai bloggaajaan, mutta liian usein et saa minkäänlaista vastakaikua. Vaikka kommenttisi olisi kuinka kaunis, siihen ei vastata. Mielestäni se on väärin ja harmillista. Bloggaajan näkökulmasta kommentin saaminen ainakin itselläni menee näin: avaan kommenttiosion ja mietin sen latautuessa, onkohan kommentteja tullut. Näen kommentin tai kommentit ja ilahdun. Avaan kommentit ja luen ne. Olo on kiitollinen ja iloinen - joku on käyttänyt aikaa jättääkseen minulle terveiset tai kommentoi aihetta, josta kirjoitin postauksen. Se herättää kiitollisuutta kommentoijaa kohtaan ja miksi, miksi jättäisin siihen vastaamatta? Tottakai haluan kittää kommentista ja osanottamisesta keskusteluun.



Mutta, kuten sanottu: kaikki ei ole niin mustavalkoista. Tiedän ihmisiä, joilla on tulipalokiire päivästä toiseen, jotka siinä samalla päivittävät blogia ja viihdyttävät lukijoita - kaikilla ei ole sitä paria minuuttia aikaa kiittää kommentista ja ymmärrän sen. Oma tilanteeni on kuitenkin se, että aikaa on ja haluan sen käyttää siihen, jonka priorisoin toisten asioiden edelle. Parasta tässä blogissani on ollut hyvät keskustelut ja te mukavat seuraajat, jotka käytte moikkaamassa aina välillä. Siksi haluan pyrkiä esittämään pienen kiitoksen kommenteistanne, nyt kun se on mahdollista. Siksipä kysynkin, jos se on mahdollista, miksi ei tekisi niin?

Kommentointi on yleisesti vähentynyt blogeissa viime vuosina mm. siksi, että kaiken tulisi tapahtua nykyään salamannopeasti, siksi mm. Instagram on nykyään suosittu ja siellä keskustelua saadaan todella kivasti aikaan, kun kommentin jättäminen on kirjaimellisesti instanttia. Omassa blogissani koen, että kommentteja on todella kivasti. Välillä on postauksia, jotka eivät kerää lainkaan kommentteja, ja välillä on postauksia, kun kommenttikentään syntyy loistava, syvällinen keskustelu. Mielestäni tasapaino on hyvä ja olen ollut todella tyytyväinen myös tähän osa-alueeseen tässä blogissa. Suuri kiitos siis Teille.

Sillä on paljon merkitystä, miten kohtelemme muita - ihan huomaamattamme saatamme herättää toisissa erilaisia tunteita, myös sellaisia, joita ei ollut missään nimessä tarkoitus herättää.

Kommentoitko sinä paljon blogeihin ja miltä vastaus tai vastauksen saamattomuus tuntuu? Herättääkö aihe jotain tietynlaisia tuntemuksia?

PS. Instagramissani on ihana Rimmel huulipuna-arvonta: @cavagram2 :)

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Kyllä nälkä lähtee - helppo & nopea ruokavinkki



Salaatteja ja keittoja tulee syötyä paljon, ja välillä kylmä tai kevyt ruoka ottaa pannuun ja mieli tekee jotain tuhdimpaa. Silloin tällöin ostan kunnon pihvit ja teen niiden ympärille kasvispainotteista lisuketta. Tässä tulee yksi suosikeistani. Se on hyvin simppeli, nopea ja vie nälän takuulla.

Tarvitset:
  • herkkusieniä kasvisosastolta (ei säilyke)
  • kesäkurpitsaa
  • naudan pihvit (marinoitu tai mausta itse)
  • raejuustoa
  • oliiviöljyä
  • chilijauhetta (vaihtoehto: valkosipulijauhe tai valkosipuli)
  • aromisuolaa
  • mustapippuria
  • (bonus: vuohenjuustosiivut)

Valmistus:
  • pilko herkkusienet ja kesäkurpitsat siivuiksi, laita ne kulhoon ja heitä öljyä ja mausteet perään, sekoita
  • paista kesäkurpitsa-sienisekoitus pannulla ja nosta sivuun
  • mausta naudan pihvit makusi mukaan, paista pari minuuttia per puoli (katso aika pihvin paksuuden mukaan)
  • (bonus: paista halutessasi siivu tai pari vuohenjuustoa pihvin päälle)
  • lisää halutessasi vielä raejuustoa tai muuta lisuketta mielen mukaan, tähän sopii myös esim. vihersalaatti raikastamaan kokonaisuutta

Kuten sanottu, nopea ja helppo ohje ja vie ainakin itselläni nälän hyvin. Annos on tuhdimpi, mutta silti sillä tavalla kevyt, että ei sisällä hiilareita pahemmin ja on proteiinipitoinen. Saan aika ajoin kysymyksiä ja toiveita ruokaresepteistä, joten halusin jakaa tämän hyvin arkisen ja helpon ruoan, jonka saa kuka tahansa loihdittua ja on hyväksi todettu. Bon appétit!

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Alkuviikko

Hoi hoi! Miten viikonloppu meni?

Itsellä oli samalla rento ja samalla tehokas viikonloppu. Perjantaina löhösin sohvalla ja katselin Voicen finaalia. Oikea laulaja voitti, Suvi Åkerman oli alusta asti yksi suosikkejani Anastaciamaisella äänellään. Ihan tajuton paketti, toivon todella, että Suvi jatkaa musiikintekoa. Ihmettelin jopa hieman, kun yksi finaalinelikosta sanoi haastattelussa lähetyksen aikana, että ei ole varma jääkö musiikin pariin jos voittaa - siitä mitä?! Voihan toki tuohon lauseeseen sisältyä vaikka mitä - osa käy koulun loppuun jne., mutta itse koen että kilpailu nimenomaan on se alkutönäisy musiikin maailmaan ammattilaisena ja sille tielle sitten ainakin yritetään jäädä, jos se kerta on haave ollut. Mutta joka tapauksessa, Suvista toivon Suomelle uutta nuorta artistia, ihan älytön ääni ja rohkeus, nostan hattua!

Nukuin lähes kellon ympäri pe-la yönä ja kun heräsin kymmenen maissa, käytin koirat ulkona ja menin talkoohommiin pihalle. Meidän talonyhtiö on kivan atkiivinen ja nytkin siellä oli jo heti aamusta kova tohina päällä. Itse otin hommakseni siivota meidän toisen roskakatoksen ja sen jälkeen menin perus haravointihommiin. Otin Pilvin ulos seuraksi ja se viihtyikin oikein hyvin ja leikki haravan kanssa. Se rakastaa juosta haravan ja lattialuutun perässä - onneksi ei sentään hyökkäile. Siistin vielä ennen sisälle menoa omaa etupihaamme ja leikkasin puskia, ennen kuin niihin tulee lehdet. Nuppuja niissä jo olikin, ihanaa kun pian on taas kaikkialla vihreää.



Pihahommien jälkeen lähdettiin käymään Cobellossa ja asioilla. Iltapäivä meni kotona lepäillessä ja illalla kävin vielä pari tuntia istumassa iltaa Nooralla. Ajoissa nukkumaan ja sunnuntaina olikin aikainen herätys, kun suuntasin kirppikselle myymään. Sinne meni taas tajuton määrä tavaraa, on se hullua mikä show siinä pöydän ympärillä on aina ensimmäiset pari tuntia. En ole koskaan ehtinyt laittaa pöytää edes valmiiksi, kun puolet tavarasta on jo myyty. Toisaalta hyvä, sillä vapautuipa henkareita samaan tahtiin, kun niitä tarvitsin. Kirppispäivä oli onnistunut ja lähdin sieltä todella pienen vaatemäärän kanssa takaisin kotiin. Nyt olenkin sitten puoliksi rampa, nimittäin sain loukattua ilmeisesti toisen pakaralihakseni (kyllä!!) kirppistelyssä jotenkin niin, että tuntuu kuin olisi tehnyt hullun jalkapäivän salilla. Kyllähän siinä tuli kannettua ja kyykättyä, mutta ei normaalisti tuollaisessa tule paikat näin kipeäksi. Olen kai ollut huonossa asennossa siinä temmellyksessä.

Kirppistelyn jälkeen käytiin vielä ystäväni kanssa lounaalla parantamassa maailmaa. Tulipa siinä sitten hankittua pari uutta juttua myytyjen tilalle, mutta onneksi vain tarpeellista. Mukaan lähti uikkarit ja bikinit ja pari uutta paitaa töihin. Kun sain raahauduttua kotiin kaikkien tyhjien matkalaukkujen ja laatikoiden kanssa, suuntasin suoraan sänkyyn ja nukuin parin tunnin päikkärit koirien kanssa. Loppuilta meni rennosti, katseltiin leffaa ja menin aikaisin sänkyyn. Samalla siis tehokas, mutta samalla hyvin rento viikonloppu. Tällaisia lisää - tulee hyvä olo kun saa paljon aikaiseksi. Yleensä viikonloput menevät joko juhlien järkkäämiseen ja juhlintaan tai johonkin muuhun iltapainotteiseen toimintaan - tämä oli siis kivaa vaihtelua.

Tällä viikolla tiedossa töiden suhteen aika normi ja kiva viikko ja perjantaina suunnataan Tuukan kanssa Tukholman risteilylle viettämään vähän kahdenkeskeistä aikaa ja ehkäpä siinä sivussa juhlistamaan vähän etukäteen meidän hääpäivää. On myös kiva olla yhdessä ennen kuin tämä tyttö suuntaa etelään viikoksi lomalle kaveriporukalla. On ihan hauska nähdä, näkyykö vappu laivalla ja jos niin miten. Lisäksi odottelen jo kovasti sitä, että päästään ostoksille Tukholman uuteen Mall of Scandinavia -ostoskeskukseen. Siellä on muutama liike, joita ei Suomesta löydy, joten on kiva päästä vähän eri kauppoihin ostoksille, kuin mihin on tottunut.

Tällaisia kuulumisia mahtui viikonloppuun. Millainen viikonloppu teillä oli? Katsoitteko te Voice of  Finlandia ja mitä mieltä olitte voittajasta ja finaalista?

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Inspiraatiota kotiin & keittiöön

Vaikka lehtiä tulee itsellä luettua tänä päivänä aika vähän, on kesä sellaista aikaa, kun istuskelen mielelläni aurinkotuolissa ja selailen lehtiä. Aina ei jaksa tuijotella tietokoneen tai tabletin näyttöä ja selailla ideoita, siksi lehti on mukava ja konkreettinen tapa kerätä uusia ideoita kotiin. Muut paikat, joissa tulee usein luettua lehtiä ovat lentokone, uima-altaan reuna tai rantatuoli - eli matkoille tulee usein hankittua lehtiä muutamakin mukaan.

Selasin yhtenä iltana pitkän tovin uusinta Koti & Keittiö -lehteä ja löysin sieltä taas uutta intoa kodin laittoon. Meidän eteisprojekti on ollut kauan alullaan, mutta ihan tositoimiin ei olla vielä päästy. Meidän pitäisi ensin päättää ja löytää oikeanlainen laatta eteisen lattiaan, jotta pääsemme aloittamaan minirempan. Lehdestä löysinkin taas pari hyvää vaihtoehtoa - marokkolaistyyliä siis olisi hakusessa. Alla olevassa kuvassa onkin hieman sitä tyyliä, josta molemmat tykätään.




Tykkäsin myös siitä, että lehdessä oli esitelty erilaisia koteja, vaikka kaikki eivät olekaan oman tyylisiä, on muiden koteihin aina mielenkiintoista kurkistaa. Ihmisillä on ihan loistava mielikuvitus ja joskus toivoisin itselle samanlaista kekseliäisyyttä.

Löysin hyvän kinuskikakkureseptin. Lehdestä reseptit on kiva leikata irti ja laittaa reseptivihkon väliin, kun netistä otettu resepti pitää aina joko lukea kännykän näytöltä kokatessa tai kirjoittaa itse ylös. Lehdissä reseptejä täydentää kauniit kuvat, niitä voisi vaikka leikata irti ja kiinnittää jääkaapin oveen.

Oli oikeastaan aika yllättävää, että löysin lehden lukemisesta näinkin paljon hyötyä ja iloa - luulin että maailman digitalisoituminen olisi vienyt lehden viehätyksen, mutta toisin kävi tällä kertaa. Tämä saamani lehti ei todellakaan jää tämän kevään tai kesän viimeiseksi, täytyykin alkaa taas elämään perinteisemmin ja hankkia enemmän lehtiä kotiin.

Koko kesäksi ihanaa luettavaa terassille, reissuun tai omalle pihalle:


Aller tarjoaa Koti & Keittiö -lehden Cavan lukijoille erikoishintaan 5 numeroa vain 20 euroa.
Tilaajalahjaksi saat kätevän Hanna Sarénin viikonloppulaukun.


Kaupallinen yhteistyö: Aller

torstai 21. huhtikuuta 2016

Arkea vaan, ei sen kummempaa

Heissuli vei, täällä kirjoittelee jokseenkin väsynyt bloggaaja. Olen tullut siihen tulokseen, että "kärsin" lomaa edeltävästä taantumasta. Nyt siis pitäisi suunnata ajatukset positiiviseen, että olo muuttuisi positiivisemmaksi. Mutta toki tähän oloon on mahtunut paljon hyvääkin.



Tämän viikon syömiset on menneet ideaalisti, salaattia ja keittoa on vedelty lounaaksi ja päivälliseksi, eikä herkkuja ole tullut syötyä. Siitä olen tosi iloinen, ja on hyvä olo tämän ansiosta. Toinen iloa tuova asia on pian alkava viikonloppu, se tarkoittaa unta ja lepoa. Tänään on myös paistanut aurinko, josta olen saanut energiaa ja lisäksi kävin tänään kuvaamassa erästä ihanaa sisustusliikettä, se vasta olikin mukavaa. Nyt kun miettii, niin paljon kivoja juttuja on ympärillä, mutta yleisolo vain väsynyt. Väsyneenä sitä ajatteleekin vähän hassusti, ehkä jopa laittaa asiat "huonompaan" mittakaavaan, kuin ne ovatkaan.

Tästä viikonlopusta on tulossa kiva ja rauhallinen, ja ensi viikonloppuna on tiedossa vähän menoa. Lähdetään nimittäin Tuukan kanssa Tukholmaan risteilylle ja shoppailemaan, on ihan kiva lähteä välillä kotiympyröistä pois. Pilvi menee ensimmäistä kertaa pariksi yöksi hoitoon ja se jännittää, Kaapo on jo konkari ja pärjää kyllä, mutta tuo Pilvi mua vähän huolestuttaa. Heh, oikeastaan mua taitaa huolestuttaa minä itse. Pilvihän pärjää varmasti vallan mainiosti ja on varmasti hauskaakin päästä ihan erilaiseen paikkaan viikonlopuksi. Pilvin hoitopaikassa on lapsia, koiria ja kissoja - ihmeteltävää riittää siis kunnolla.


Tilasin H&Mlta todella ihanan sifonkitakin, nyt haluaisin tämän saman toisessakin värissä, mutta joka paikasta tuntuu olevan kokoni loppu. Jos omistat tämän toisessa värissä koossa 38 ja haluat siitä luopua, laitahan meiliä tulemaan! :) (Kyseessä on tämä sifonkitakki, jos mietit onko sama kuin sinulla.)

Mulla on näköjään netissä jotain vikaa, kun editori ei meinaa tallentaa tätä tekstiä, kuten normaalisti. Toivottavasti saan silti postauksen julkaistua.

Tiedättekö mitä, eikö silloin saa levätä, kun väsyttää? Taidanpa repäistä ja mennä sänkyyn peittojen alle katsomaan illan Salkkarit, sen jälkeen suihkuun ja sitten "unille". Huomenna on vielä kiva päivä töissä tiedossa ja sitten alkaa parin päivän lepotauko. Tosin sunnuntaina on sellaista ohjelmaa aamupäivällä, että sitä ei ehkä lepäämiseksi voi kutsua, mutta hauskaa puuhaa kuitenkin ja onneksi kestää vain muutaman tunnin.

Sain muuten sähköpostia, jossa toivottiin ruokapäiväkirjoja. Mulla on hieman ristiriitainen suhtautuminen niihin, sillä samalla niistä saa vinkkejä omaan arkeen ja ruokailuun, mutta samalla ne ovat niin yksilöllisiä, että mitään ei pitäisi ehkä sellaisenaan kopioida. Tässä kuitenkin esimerkki minun normaalista päiväruokailusta: aamupalaksi syön lähes aina puuroa. Puuroon laitan joko mustikoita, banaania tai ihan ronskisti nokareen voita/margariinia. Lounas: lohisalaatti ja leipää. Välipala: luonnonjogurtti & banaania tms. Päivällinen: tomaattikeitto & raejuustopurkki. Iltapalaksi syön joko smoothien (luonnonjogurtti, mansikka, banaani) tai vaikka riisipiirakan. Jos iskee nälkä jossain välissä (yleensä jos tulee, niin vain aamupalan ja lounaan välillä), otan muutaman pähkinän. Tällainen on aika normaali päivä, mutta ei kuitenkaan joka päivä. Joskus syön pihviä ja kasviksia, joskus muita keittoja tai ruokai. Idea on siinä, että syö suht. kevyesti ja kaikkea kohtuudella ja pitää annoskoot järkevinä. Se auttaa omaan olooni kivasti.

Nyt iltapalan tekoon ja Salkkarit! Mukavaa iltaa :)

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Jatka lausetta...

Tällainen kiva postausidea tuli vastaan, joten pistin heti tohinaksi! Kirjoittelin tätä postausta osissa, eli älkää ihmetelkö jos ajatus tai timeline hyppii.

En ymmärrä... miksi tämä ensimmäinen kysymys jäi viimeiseksi enkä osaa keksiä tähän mitään. Kuulen kyllä usein itseni aloittavan lauseen "mä en tajua...", mutta nyt mikään niistä asioista ei tunnu tarpeeksi fiksulta nostettavaksi tähän. Kuitenkin loppupeleissä monen asian oikeasti ymmärtää, mutta sillä hetkellä vain ei halua tajuta tai miettiä asiaa pidemmälle.

Seuraavaksi ajattelin... lähteä ostamaan lounastarvikkeita kaupasta. Alkuviikon olen vedellyt salaattia, tänään on taas lempparikeiton vuoro: tomaatti-vuohenjuusto. Kylkeen purkki raejuustoa ja avot!

Viime aikoina... olen kärsinyt inhottavista päänsäryistä ja joutunut popsimaan särkylääkkeitä. Olisiko jo aika varailla hieronta? Kärsin aina aika-ajoin lihasperäisestä päänsärystä ja yleensä siihen auttaa vain kunnon moukarointi.

En osaa päättää... mitä tähän kohtaan kirjoittaisin, sillä olen yleensä arkisissa asioissa hyvä päätöksentekijä ja harvoin on mitään "päättämättä".

Muistan ikuisesti... äh kylläpä alkoi ärsyttämään tämä lauseen alku. Muistan ikuisesti vaikka mitä, tai ainakin siltä tuntuu. Mutta mitä jos en muistakaan, kai tähän pitäisi vaan laittaa joku mieleenpainunut kokemus. En kyllä osaa eritellä ja nostaa vain yhtä esiin. Niin monta mahtavaa ja tärkeää asiaa. Sanonpa nyt kuitenkin vaikka oma hääpäivä - toivon etten unohda sitä koskaan.

Päivän paras juttu... on varmaankin se, kun pääsen kotiin ja saan mennä makaamaan sohvalle tämän pääni kanssa. Toisaalta myös ehkä se, että saan tehdä työtä jossa viihdyn. Myös se, että kohta saan ruokaa. Heh, hieman sekavat ajatukset näköjään.

Noloa myöntää, mutta... olen tainnut koukuttua uudelleen energiajuomiin. Tai oikeastaan olen koukussa vain arkisin. Jotenkin se kuuluu iltapäivään toimistolla. Kotona juon harvoin energiajuomia. Vaihdoin Batteryn RedBull lightiin - ei sokeria ja pienempi pakkaus.

Viikko sitten... piti oikein kaivaa kalenteri käteen. Viikko sitten odottelin innoissani Nooran syntymäpäiväjuhlia ja suunnittelin viikonloppua. Tänään on jälleen samat ajatukset, odotan viikonloppua, mutta ihan eri syistä. Nyt odotan sitä, että pääsen lepäämään ja aion viettää rauhallisen kotiviikonlopun.

Kaikista pahinta on... pelko siitä, että itselle tai läheiselle sattuu jotain. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän pelkään ja huolehdin. Tämä efekti oli huomattavissa jo vuosia sitten, kun aloin pelkäämään mm. sellaisia asioita, joita lapsena en pelännyt. Sammakot, ötökät jne. Ja myös se huoli, mikä on aina välillä mielessä.. Terveyden menettäminen olisi pahinta.

Salainen taitoni on... ei ehkä niin salainen, mutta olen suhteellisen taitava kääntämään sanoja väärinpäin mielessäni ja sanomaan ne sitten ääneen.

Jos saisin yhden toiveen, se olisi... että minä ja läheiseni pysyisimme terveinä ja saisimme elää onnnellisen ja pitkän elämän.

Minulla on pakkomielle... syödä samalla, kun katson jotain lempisarjaani läppäriltä, en osaa aloittaa sarjan katsomista, jos edessäni ei ole ruokaa. Hullua.

Söin tänään... aamupalaksi puuroa ja lounaaksi tomaatti-vuohenjuustokeittoa raejuustolla.

Ärsyttävintä on... tämä perkuleen päänsärky! Noh, onhan niitä muitakin ärsyttäviä asioita elämässä, mutta juuri nyt ensimmäisenä tuli mieleen tuo.

Tekisi mieli... mennä hamamiin. Onneksi pian pääsenkin. Viime kerrasta onkin jo aikaa muutama vuosi. Suosittelen muuten lämmöllä kaikille, jotka matkaavat Turkkiin. Hamamiin kannattaa mennä ensimmäisenä lomapäivänä.

Minusta on söpöä... että Pilvi haluaa tulla joka yö peiton alle nukkumaan ja ahtautuu niin kiinni reiteeni, kuin pystyy. Kesää kohden minun täytynee kuitenkin opettaa se tavasta pois, sillä kesällä en kaipaa extrapatteria lähelle ihoa, kun on muutenkin kuuma

Hävetti... hmm. Tämä on hankala. En muista milloin olisin viimeksi hävennyt. Pahoittelut, nyt ei löydy tähän lausejatkoa.

Olenko ainoa, jonka mielestä... nyt pitäisi olla jo vähintään 15 astetta lämmintä ja auringon tulisi paistaa joka päivä? Ärsyttäviä nämä takapakit säätilassa. Onneksi kohta hyppään lentokoneeseen ja suhahdan etelään! Jaksaa jaksaa...

tiistai 19. huhtikuuta 2016

Ruokavaliosta, ruoasta ja hyvästä olosta

Kuten olen täällä jossain välissä maininnut, tein tammikuussa pieniä muutoksia ruokavaliooni ja nyt ajattelin tulla kirjoittelemaan aiheesta lisää omasta näkökulmastani.

Minä en ole sellainen ihminen, joka pystyy noudattamaan tiukkaa ruokavaliota. En myöskään pysty asettamaan itselleni liian suuria tavoitteita, mitä tulee syömiseen tai liikuntaan. Minulle ne ovat ehdoton nounou ja aiheuttavat 100% varman lipsumisen.

Siksipä tällaiset muutokset minun täytyykin tehdä hyvän olon ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Viime vuonna koin suuren ahaa-elämyksen ja aloin tajuta mitä tarkoittaa, kun puhutaan liikunnan jälkeisestä hyvästä olosta. Itse en ollut sellaista termiä koskaan aiemmin tajunnut, mutta kun tajusin asettaa "tavoitteet" tarpeeksi alas, aloin nauttia liikunnasta. Joillekin hyvä tavoite on esim. karistaa 10 kg kesään mennessä tai saada tietty määrä leukoja tai muita liikkeitä aikaiseksi. Minulle motivaatio ja tavoite on simppeli: oman peruskunnon huolehtimista ja liikunnan iloa.

Jos keksin, että minun täytyy käydä lenkillä 4 kertaa viikossa, en sitä varmasti tee. Siksi määrätön tavoite on minulle paras. Välillä on kausia, kun ei käy lenkillä, mutta niistä ei kannata ottaa stressiä, sillä stressi lykkää seuraavaa kertaa taas pidemmälle. Näin oudosti toimivat minun aivoni, mutta tärkeintä on se, että olen ymmärtänyt omaa käytöstäni ja näin ollen osannut edetä suunnitelmissani.

Tuon silloin tällöisen lenkkeilyn ohella, tärkeämpänä asiana olen pitänyt ruokavaliomuutosta. Söin koko viime vuoden todella huonosti ja herkuttelin aivan liikaa. Yleensä ajatellaan vain painoa huonona seurauksena syömisestä, mutta itsellä myös henkinen paha olo oli asia, jota halusin pakoon. Siksipä alkuvuonna, tammikuun ensimmäisen viikon jälkeen aloitinkin aika rankalla kädellä herkkujen karsimisen ja pidin yllätyksekseni totaalilakkoa muutaman viikon. Koin, että tarvitsin hetkellisen totaalilakon, jotta pystyin "vierottumaan" sokerista. Yleensä rankat tavoitteet eivät toimi, mutta tämä kävi oikeastaan kuin itsestään - kaikki herkku ällötti, tai lähinnä nuiiden syömisestä seuraava olotila.

Maaliskuussa annoin jo vähän löysää itselleni ja olen päässyt oikeastaan aika hyvin siihen, että arkisin ei herkutella ja viikonloppuna saa ottaa vähän rennommin. Olen vaihtanut lähes täysin lounaat salaatteihin ja keittoihin, ennen kun lounaalle tuli marssittua lähes päivittäin johonkin lähiravintolaan - ja siellähän ei tunnetusti ole kovin kevyitä vaihtoehtoja. Kiinalaista, pastaa, pizzaa - nykyään saatetaan käydä työkaverin kanssa perjantaina nauttimassa raskaampi lounas, mutta muutoin lautasellani nähdään salaattia tai keittoa.

Aamu alkaa lähes poikkeuksetta puurolla, sinne sitten sekaan esim. mustikkaa tai banaania. Vettä kulauttelen arviolta 1,5 litraa päivän aikana ja pyrkinyt vaihtamaan cola-zeron suurelta osin veteen tai vissyyn. Lounaalla omiksi lempiannoksiksi on muodostuneet tomaattikeitto-raejuusto, pinaattikeitto-kananmuna tai salaatti esim. lohella tai ravuilla. Näillä on menty suurin osa päivistä lounasaikaan ja kyllä se olotilakin on sen mukainen. Pieni muutos käytännössä, suuri ero fiiliksessä. Ja tuo fiilis onkin sana tai oikeastaan mittari, jota seuraan. Aluksi kävin vaa'alla, mutta nyt sekin on jäänyt ainakin toistaiseksi pois aamurutiineista. Kotiruokailusta sen verran, että olen pyrkinyt syömään joko proteiinipitoisempaa ruokaa tai vaihtoehtoisesti pienentänyt annoskokoja. Ei sitä koko lautasta tarvitse täyttää pastalla, vaan pienikin annos riittää ja tekee olon kylläiseksi. Ja viikonloppuisin ei ole pakko tyhjentää koko karkkipussia, vaan voi lopettaa kouralliseen. Ja jos joskus lipsuu, ei hätää, kunhan se lipsuminen jää yhteen päivään. En halua kieltäytyä mistään täysin, sillä se ei ole pidemmän päälle omalta osaltani fiksua.

Hetki hetkeltä kohti aina parempaa fiilistä, matkan pituudesta en tiedä, toivottavasti se on vakituinen ja pysyvä. Tällaisia pieniä muutoksia olen tehnyt ja ne ovat sopineet itselleni. Paljon jää asiaa myös postauksen ulkopuolelle, kun ei kaikkia aiheeseen liittyviä asioita tule raapustettua tänne. Mutta tässä muutamia asioita, jotka ovat tuoneet itselleni parempaa fiilistä.

Järkevä tarkoitusperä, armollisuus ja hyvä fiilis. Niillä mennään. Onko muita fiilispohjalta eteneviä, vai tarvitsetko tarkat päämäärät? Olen myös miettinyt,  miten käy sellaisen, joka asettaa tarkat tavoitteet: kun tavoite on saavutettu ja pitäisi jatkaa fiksulla linjalla pidempään ilman suuria tavoitteita? Eli miten muuttaa määrällinen tavoite elämäntavaksi? Kun kiihdytetään nollasta sataan, voi sieltä tulla nopeasti takaisin nollille. Tämä on kerran koettu, eikä se ollut hyvä juttu. Siksi ehkä itselle turvallisempaa myös mennä tasaista tahtia eteenpäin hamaan tulevaisuuteen asti, niin ei tarvitse pelätä pyllylleen tippumista.

maanantai 18. huhtikuuta 2016

Olohuoneen uudet "riski"verhot



Valkoista, valkoista, valkoista - se tuntuu olevan tämän hetken trendiväri, ja itsekin rakastan vaaleita sävyjä. Mutta jollain tapaa kokovalkoinen alkaa tulla korvista ulos (omassa kodissani) ja kaipaan syventäviä sävyjä valkoisen seuraksi.

Kaipasin ikkunoihin vaihtelua, mutten halunnut kokonaan luopua valkoisista verhoista. Siksi päätin lähteä hieman riskillä tilaamaan valkoisten, hieman paksumpien verhojemme kaveriksi ohuemmat, beigen sävyiset verhot. En ollut varma miten eri materiaalien yhteensopivuus tulee onnistumaan, mutta päätin silti tilata verhot.

Lopputulos oli yllättävän kiva ja mielestäni tummemman sävyn läpinäkyvyys tuo vain kivaa kontrastia. Kesää kohti kun mennään, ovat täysin peittävät verhot mielestäni huono ratkaisu - rakastan valoa, erityisesti luonnonvaloa.

Jos muuten kaipaa vinkkejä tai uutta tietoa liittyen verhojen valintaan, kannattaa kurkata Elloksen hyödyllinen verho-opas. Alla vielä omat suosikkini verhovalikoimasta.




Kirjoittelin aiemmin meidän makuuhuoneen paneeliverhoista ja päätin, että tarvitaan vielä molemmille puolille yhdet paneeliverhot lisää. Tilasin ne samalla kertaa ja tässä lähipäivinä pitäisi ne asentaa. Paneeliverhot toimii mielestäni todella kivasti nipsuillakin, jos ei halua / pysty asentaa paneelikiskoja.

Seuraavaksi tekisi mieli alkaa miettiä terassin ja pihan "sisustusta", ainakin haluaisin hankkia joitain kukkajuttuja ja lisäksi pehmusteita tuoleille. Aurinkopedeillä meillä onkin jo pehmusteet valmiiksi viime vuodelta. On se vaan piristävää, kun kesä tulee!


Sisältää mainoslinkkejä.

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Bday party kattojen yllä

Eilen vietettiin Nooran 29 -vuotisjuhlia ja tupareita isolla porukalla. Noora on muuttanut alkuvuonna uuteen kotiin, joka on 11. kerroksessa. Parvekkeelta oli hienot näkymät ja sääkin suosi meitä - upea auringonpaiste iltapäivällä ja alkuillasta, tuli ihan kesäfiilis.

Harmi että tänään on pilvinen ja sateinen keli, mulla oli tarkoituksena pestä terassi ja laittaa terassikalusteet paikoilleen ja leikellä puskia. Noh, ensi viikolla meillä on talkoot ja samalla voi sitten hoitaa nuo asiat kuntoon.

Pahoittelut hieman rakeisesta kuvanlaadusta. Kuvat @cavagram2 Instagram.


Niin kuin kuvasta näkyy, tukka on muutaman kuukauden jälkeen jälleen kokonaan musta. Hiukset eivät valitettavasti vaalentuneet terveellisesti niin paljoa, että oltaisiin saatu aikaan nätti tumma granny latvoihin. En halua enää rasittaa hiuksia vaalentamalla, joten back in black. Tuttu ja turvallinen.

Meillä on enää reilu kolmisen viikkoa reissuun, on kyllä aivan ihana lähteä vähän köllöttelemään aurinkoon. En tiedä miksi, mutta huomaan että tällä hetkellä on jonkin verran stressiä, enkä oikein osaa eritellä, että mistä se johtuu. Käyn tällaisissa tilanteissa yleensä kaikki aihealueet läpi ja koitan tunnustella onko jossain jotain vikaa, mutta kaikki vaikuttaa olevan ihan kunnossa. Silti stressiä pukkaa, tai ainakin siltä tuntuu välillä. Ehkä se on vain tämä ennen lomaa oleva fiilis, kun odottaa jo lomalle pääsyä niin kovasti.

Meillä kasvoi reissuseurue yhdellä, eli nyt lähdetäänkin viiden hengen porukalla. Neljä tyttöä ja yksi parhaista miespuolisista kavereista lähtee mukaan. Ihan hauska lähteä sellaisella porukalla, ja yksi mies seurueessa ei koskaan tee pahaa kun matkustusmaa on Turkki. Tai no, ihan mikä vaan maa.

Nyt jatkuu rentoilu täällä päässä, illalla voisi katsoa jonkun leffan ja linnoittautua sohvalle Tuukan ja koirien kanssa. Toivottavasti teidän viikonloppu on sujunut kivasti!

torstai 14. huhtikuuta 2016

Leppoisat arkipäivät

Lisää kuvia: @cavagram2 Instagramissa


Kevään ja auringon saavuttua, ovat myös arkipäivät olleet leppoisampia. Aamuisin on helpompi herätä ja töiden jälkeen jaksaa tehdä vielä esim. pihahommia. Tänään tosin olen ollut poikkeuksellisen väsynyt ja nukuin olohuoneemme lattialla viltin alla päiväunet. Heräsin hetki sitten ja siirryin vielä sohvalle hetkeksi köllöttelemään.

Meillä on tosiaan autohallipaikka vuokrattu, sillä kuljemme samalla autolla töihin Tuukan kanssa. Olen koko talven kävellyt autolta toimistolle, matka ei ole pitkä, noin 15 minuuttia. Mutta nyt teiden sulaessa aloin haaveilla siitä, että voisin polkaista nopeasti toimistolle pyörällä ja laitettiin tuumasta toimeen - roudattiin pyörä hallille ja nyt työmatka taittuu muutamassa minuutissa. Se on myös siitä kiva, että nyt voin käydä useammin Tuukan kanssa lounaalla, kun matkaan omalta työpaikaltani Tuukan toimistolle ei kulu ns. turhaa aikaa. Yhteinen työmatka ja silloin tällöin lounaat ovat kivoja ja tuovat työpäivään lisämukavuutta.

Tulevana viikonloppuna on ystäväni synttärituparit ja menen jo lauantaina päivällä auttamaan paikan päälle. Tämä viikko on ollut jotenkin henkisesti rankahko, enkä tiedä tarkkaa syytä. Huomaan huokailevani paljon ja se on mulla aina merkki siitä, että olen turhautunut, väsynyt tai pahalla tuulella. Vaikka työviikot on yleensä aina mukavia, kyllä tuo huomenna alkava viikonloppu vaan tulee taas tarpeeseen. Sinänsä tämä suomalaisten perus 5 päivän työviikko on täydellinen, siinä ehtii juuri alkaa toivoa jo uutta viikonloppua, ja se tuntuu aina hyvältä. Vuorotyötä en pystyisi enää tekemään, kyllä tämä "tylsä" toimistotyöaika sopii itselleni parhaiten.

Tällä viikolla on myös pyörinyt niinkin ärsyttävä ja perinteinen asia päässä, kuin paino. Tai ei ehkä itse paino vaan oma ulkomuoto. Vaikka olen pudottanut alkuvuoden aikana muutamia kiloja ja korjannut ruokavaliota parempaan, huomaan silti miettiväni liikaa ulkonäköä - enkä tiedä edes syytä, sillä tiedostan että olen hyvä näin, mutta jotenkin kummasti se on hiipinyt taas mieleen liikaa. Ehkä se johtuu tästä muuten väsyttävästä viikosta ja tyhmät ajatukset näyttävät kertyvän päähän. Meneekö tämä samainen asia teilläkin aalloissa? Kuulostaa ihan tyhmältä kun luen tätä, mutta tältä tuntuu, ei mahda mitään, enkä osaa paremmin pukea sanoiksikaan.

Apua, olen rustannut tätä postausta jo puoli tuntia ja tänä aikana mm. syönyt 2 herkku-juuresleipää, juonut lasin vissyä, jutellut koirille ja Tuukalle, katsonut työmeilit ja Whatsapannut. Kohta alkaa Salkkarit ja ne on pakko ehtiä katsomaan. En ole hyvä tekemään yhtä asiaa, vaan aina alan säätämään kaikkea muuta samalla.

Mutta all in all, tämä viikko on ollut vähän haastava henkisesti ja viikonloppua odotellaan kovasti - ajatukset positiiviseen ja kohti kevyempiä päiviä. Ihanaa loppuviikkoa teillekin ja kiitos jättämistänne kommenteista!

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Pohjantähden alla

Suomen tv-historiaan on noussut uusi, kirkas tähti. Nimittäin Pohjantähti. Vain kahden jakson jälkeen uskon, että Arman tekee jälleen unohtumatonta työtä. Meinasin kirjoittaa aiheesta jo viime viikkoisen vankilajakson jälkeen, mutta jotenkin jakso lamautti minut niin, että koko postaus jäi tekemättä - tällä kertaa lamaantuminen meni niin yli, että oli pakko tarttua "kynään", eli näppäimistöön.

Arman tekee tv:tä todella hienosti, eri tavoin, kuin kukaan muu. Onhan näitä nähty, Kill Arman, Viimeinen ristiretki jne. Aikamoisia ajatusten herättäjiä. Nyt kun siirryttiin Suomen kamaralle, koskettaa aiheet meitä kaikkia suomalaisia luonnollisesti enemmän, erilailla.

En halua ruotia sitä, miten ja miksi ihminen joutuu / hoitaa itsensä siihen jamaan, että lukee tiilenpäitä lopun elämänsä, tai joutuu pelaamaan tuuripeliä joka yö kokeillessaan rappujen ovia päästäkseen nukkumaan lämpimään. Asia, miksi halusin kirjoittaa postauksen tästä, on yksinkertaisuudessaan kiitollisuus siitä, että itsellä asiat ovat paremmin.

Monesti oma kohtalo on hyvinkin paljon oman itsensä käsissä, mutta on myös tapauksia, jolloin omat rahkeet eivät syystä tai toisesta riitä rakentamaan ehyttä elämää itselleen, saatika perheelleen. Valinnat on aina valintoja, mutta kyllä eilisen jakson jälkeen ajatukset pyörivät syvissä vesissä. Sääli, pelko ja kauhistus nousivat pintaan ja sitä unta oli sitten hieman haastavaa hakea hetken aikaa.

Arman sanoi jaksossa hyvin; päättäjien tulisi nähdä läheltä suomalaisten hätä. Tottahan sekin on, monesti asioihin ei saada muutosta, jos ei edes konkreettisesti tiedä, mitä muutoskoheita täällä olisi. En ota lähes koskaan kantaa mihinkään poliittisesti ääneen, sillä hyvin usein oma tietämykseni on vajavainen väitelläkseni asioista, tai antaakseni painavan kantani. Samoin tämän asian kanssa, toki yksi jakso "viihde"ohjelmaa on hyvin kapea kokemus aiheeseen. Sen vain sanon, että meidän kaikkien on välillä hyvä nostaa pää puskasta ja katsoa ympärille. Oli se sitten dokumentin, viihdeohjelman tai elävän elämän muodossa - omia ajatuksia on hyvä laajentaa pois omilta tutuilta alueiltaan.

Tietämys tai tieto eivät koskaan ole huonoksi, jos niitä osaa käsitellä. Mieluummin ollaan tietoisia monestakin asiasta, kuin elellään omassa pumpulipöheikössä - näin osaamme taas olla kiitollisia siitä omasta, paremmasta ja etuoikeutetummasta elämästä.

Palatakseni takaisin Armanin työhön, hän tekee sen mielestäni loistavasti. Tv-tuotannoissaan hän suhtautuu uusiin ihmisiin aina tilannetajuisesti ja osaa viestiä tunteen kotisohvalle asti. Niinpä niin, kotisohvalle, jossa saamme istua lämpimän viltin alla ja katsella tv:stä ohjelmia ja viihdettä.

Odotan todella suurella mielenkiinnolla tulevia jaksoja ja aiheita - uskon, että tämän formaatin jälkeen olen samalla surullisempi, mutta samalla tietoisempi ja onnellisempi ihminen.

Olisin kovasti halunnut laittaa tähän postaukseen jonkun kuvan, mutta aihe on nyt sen verran erilainen, että omasta "kuvapankista" ei löydy sopivaa. Kuvittakoon itse sarja ja siitä syntyneet mielikuvat tämän postauksen.

Mukavaa keskiviikkoa, nautitaan siitä mitä meillä on.

tiistai 12. huhtikuuta 2016

TOMS - osta kengät ja annat toiset niitä tarvitsevalle




Kevään ja kesän kenkävalikoimastani on puuttunut kevyet ja mukavat city-tennarit. Lenkkareita ja ballerinoja löytyy, mutta mukavat tennarit puuttuivat. Kun näin nämä TOMSin ihanat, raikkaat tennarit, olin myyty ja ne hyppäsivät ostoskoriini alta aikayksikön! Plussaa irroitettavasta sisäpohjasta - helpottaa puhdistusta ja tuuletusta.


Toms lahjoittaa jokaisesta ostetusta Toms-kenkäparista yhden kenkäparin vähäosaisille lapsille One for One -hankkeen nimissä. - Koskee myös Ellokselta tilattuja TOMSeja.

Moni varmaan tietää TOMSin heidän tossu-mallisista kengistään, ja itsekin yllätyin kun huomasin, että nämä tennarit oli ko. merkin. Ja nyt pienen tutkinnan jälkeen, opin että TOMS valmistaa kaikkea vaatteista asusteisiin. Elloksen valikoimassa on tällä hetkellä TOMSilta vain kenkiä, ballerinoista kiilakorkoihin.

Pidän nykyään myös kesäkengistä huolta yhtälailla, kuin talvisaappaista, näin käyttöikä kasvaa ja jalassa on siistit ja raikkaat kengät vuodesta toiseen. Suihkutan uudet kengät kosteussuojalla ja imuroin, tuuletan ja pesen / puhdistan kengät aina aika-ajoin. Tuulettaa voi vaikka joka käytön jälkeen, yöksi vain pihalle tai parvekkeelle ja pohjalliset irti. Tämä on hyvä tapa varsinkin, jos panostaa laadukkaisiin kenkiin ja täten maksaakin niistä jonkin verran. Suosittelen!

Oliko muuten teille tuttu tuo TOMSin One for One -hanke?

Sisältää mainoslinkkejä.

maanantai 11. huhtikuuta 2016

Easy like Sunday morning



Eilinen päivä oli mukava ja onnistunut. Pienestä dagen efter-poikasesta huolimatta heräsin virkeänä ja siivoilin rauhassa lauantain jäljiltä astioita ja ruokia pois pöydiltä. Aurinko paistoi ihanasti sisään. Otettiin aamupäivä ihan rauhassa ja iltapäivällä tein vähän pihahommia ja kävin koirien kanssa rannalla kävelyllä. Molemmat uskalsi upottaa etutassut veteen, mutta hyvin nopsasti huomasivat, että vesi on vielä jäätävää. Oli kiva päästä rantaan pitkästä aikaa, sillä sinne johtava tie on ollut niin jäinen tähän saakka, että kahden koiran kanssa meno on ollut turhaa edes yrittää.

Iltapäivällä Tuukka tuli kotiin ja vaihdettiin autoon kesärenkaat. Koirat oli mukana ulkona ja ne sai oikein tuplasti pihaterapiaa. On se vaan jännä, miten tämä kevät vaikuttaa kaikkeen - paljon parempi olla kaikin puolin.



Äsken pidin terassilla lenkkarinpesutalkoot ja kuurasin parit valkoiset tennarit puhtaammiksi. Tein tänään päivälliseksi taas bataattiranskalaisia, sain niistä nyt rapeampia, viikonloppuna jäivät nimittäin hieman löysiksi, kuten taisin mainitakin aiemmin. On ne vaan hyviä, mutta niitäkään ei voi mättää mielin määrin.

Enää muutama viikko reissuun, ihanaa päästä palmujen alle viikoksi löhöilemään. Pakko sanoa, että jännityksellä odotan miten paikalliset suhtautuvat turisteihin nyt, kun on todennäköistä että matkustajamäärät Turkkiin ovat hivenen pienemmät, kuin aiempina vuosina. Tarkoitan, että ovatko esim. kaupanteossa kiihkeämpiä kuin normaalisti, kun rahaa ei kerry turismista välttämättä yhtä paljoa tänä vuonna. Kyllä se jännitys tietyllä tavalla on omassakin mielessä läsnä, mutta rehellisesti sanottuna juuri nyt jännittäisi matkustaa minne tahansa. En kuitenkaan halua antaa pelolle valtaa ja yritän lähteä rennoin mielin lomalle.

Onko teillä muuten lomia tai reissuja tiedossa? Minne päin matkaatte jos matkaatte, ja millä mielin? :)

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Onnellisuutta ja ystäviä

Aurinko paistaa siniseltä taivaalta, linnut kujertaa kauniisti ja koti on täynnä kukkia. Eilen vietettiin tyttöjen kanssa meillä iltaa ja olin tehnyt purtavaa. Oli tarkoitus kuvata tänne kaikki ruoat ja laittaa ohjeet, mutta niin vaan aikataulutus ei onnistunut ja bataattiranskikset oli vielä uunissa kun ensimmäiset vieraat saapuivat. Onneksi ei ole sen vakavampaa, ja ilta oli oikein onnistunut.

Tein muuten ensimmäistä kertaa bataattiranskalaisia itse, ja ne olivat todella hyviä. Hieman löllöjä, mutta maku oli kohdallaan. Ärsyttävää niitä oli kyllä tehdä, bataatin kanssa taistelu, kuoriminen ja pilkkominen oli yhtä showta, milloin lensi veitsi ja milloin bataatti - miksi niiden pitää olla niin kovia?! Tai meillä huono veitsi. Rankasta pilkkomistuokiosta huolimatta aion tehdä bataattijuttuja lisääkin, voisin helposti vaikka korvata perunan täysin bataatilla. Muutenkin tulee syötyä perunaa niin vähän.





Jälkkärin ohjeen löydät tästä postauksesta

Tämä kesän läheneminen saa olon onnelliseksi. Tällä hetkellä en tiedä mitään ihanampaa, kuin ajatus siitä, että menen tämän postauksen kirjoittamisen jälkeen haravoimaan pihalle. Se tunne, kun astuu ulos ja huomaa, että takki on liikaa ja ohuemmallakin pusakalla pärjäisi. Aurinko lämmittää ihanasti eikä tuule paljoa. Näinä hetkinä taas muistaa, miten ihanaa on oma piha ja siellä myllertäminen. Pian saadaan laitettua terassikalusteetkin takaisin paikoilleen pressun alta.

Tuukka tulee tänään Tahkolta kotiin, on ollut siellä kolme päivää. Aika meni nopeasti kun on paljon kaikkea puuhailtavaa. Ja rehellisesti sanoen, joskus tekee hyvää olla erillään, oma aika on ollut ihanaa, vaikkakin yksin nukkuminen on ollut itselleni aina hieman haastavaa, tai lähinnä nukahtaminen. Pelkäsin valveunieni tulevan vahvempina näinä öinä, mutta onneksi en kärsinyt niistä lainkaan. Mutta toisaalta, kyllähän sitä toista puoliskoa jo odottaa kotiin, ja ikäväkin on. Onneksi aina voi palata kotiin.

Toivottavasti teilläkin on ollut mukava viikonloppu, nauttikaahan tekin aurinkosäästä, jos teillä sellaista on!

perjantai 8. huhtikuuta 2016

Karvainen enkeli ja kuulumisia




Hui, tulipas omituinen mielikuva tuosta otsikosta! Kävin eilen töiden jälkeen hieman ostoksilla ja mukaan tarttui mm. aivan ihanat pikkusiivet Pilville. Kaapon kokoa ei valitettavasti ollut, mutta meidän herran tuntien, eipä se olisi pahemmin niistä välittänytkään.

Pilvi innostuu aina, jos laitan sille esim. pakkasilla villapaidan päälle ja nämä siivet oli myös menestys, ihan intona hillui ne selässä, eikä häirinnyt lainkaan. Mietin vaan, että käyttääkö joku koirallaan tällaisia asusteita päivittäin? Meille ne oli ehkä enemmän vain hetken leikki, kuin vakkariasuste. En tykkää pitää koirilla edes pantaa sisällä, niin nämä härpäkkeetkin on poissuljettuja. Villapaidat on myöskin koirien päällä vain lenkin ajan. Mutta hauska leikkihän tämä oli :)

Sain laitettua eilen vihdoin narsissit ruukkuun ja ulos, mutta parvekkeelle en saanut vielä hankittua mitään, jotenkin en osaa päättää mitä sinne haluaisin. Yhden amppelin sinne väsäsin, mutta täyte puuttuu vielä - pikkuhiljaa, eikös vain.. Pitäisi raahautua puutarhaliikkeeseen, niin olisi paremmin valinnanvaraa kuin marketissa, josta narsissit ja mullat bongasin.

Tein eilen illalla ihanaa ruokaa, jauheliha-sieni kastiketta ja pastaa - nyt kun Tuukka on Tahkolla, voin tunkea sieniä ja valkosipulia ruokiin mielin määrin. Tänään olisi edessä iso kauppareissu huomista varten. Olen kutsunut tyttöjä kylään syömään ja chillaamaan, ajattelin tehdä herkkujuttuja tarjolle ja koitan saada niistä ohjeita ja kuvia myös tänne blogin puolelle.

Asensin myös meidän olkkariin uudet verhot, tein sellaisen ratkaisun, että en ottanut vanhoja valkoisia pois, vaan laitoin uudet, beiget verhot vanhojen kaveriksi - mielestäni siitä tuli kivannäköinen. Niistä onkin postaus jo odottelemassa tuolla luonnoksissa.

Ulkona on ihanan aurinkoista, mutta aivan järkky tuuli. Siellä ei meinaa pysyä pystyssä ja tukka lepattaa miten sattuu. Jos tuuli yhtään laantuu, menen tänään illalla vielä hölkkäämään. Hauskaa viikonloppua ja erityiskiitos vielä kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille! :)

torstai 7. huhtikuuta 2016

Naisten juttuja: rintaliiviongelmia

Jos saisin valita yhden vaatteen tai asusteen, joka ärsyttää eniten naisten pukeutumisessa, se olisi ehdottomasti rintaliivit.

Samaan aikaan ne ovat pakolliset ja tarpeelliset, mutta samalla niin ärsyttävän kinkkiset vekottimet. Olen aikanaan ollut myyjänä alusvaateliikkeessä ja siellä sain todella kattavan koulutuksen rintaliivien maailmaan. Opin kaiken tarpeellisen rintaliiveistä, ja tiedän miten oikea koko tulee valita. Näen monesti ihmisistä jo päälle päin, jos heillä on vääränkokoiset tai -malliset liivit. Ennen kiinnitin tähän paljon huomiota, nykyään en enää niinkään - ellei erikseen pyydetä.

Rintaliivit ovat loppupeleissä hyvin lyhytikäisiä, yksi suuri syy tähän on, että me suomalaiset käytämme hyvin usein liian monta päivää peräkkäin samoja liivejä, useimmillä meistä ei edes ole kuin parit rintaliivit kaapissa. Suositushan on, että liivejä olisi muutamat, ja niitä käytettäisiin ja huolelttaisiin parin päivän sykleissä - loppujen lopuksi, kuinka moni meistä oikeasti tekee näin? Aika harva.

Eniten ihmisiä ketuttaa liiveissä ehkä se, että olkaimet valuvat, Moni ei tiedäkään, että olkainten valuminen johtuu usein liian löysästä ympäryksestä, eli kun selkäosa lähtee nousemaan selkää pitkin kohti niskaa, valahtavat olkaimet lumipalloefektin tavoin pois harteilta. Tämä efekti on tyypillinen varsinkin iso- tai raskasrintaisille. Jos ympärys on tarpeeksi napakka, ja olkaimet kiristetty oikeaan asentoon, pysyvät liivit paikoillaan. Mutta jos koko on väärä, on turha edes toivoa paikallaanpysyviä liivejä. Usein ihmiset syyttävätkin olkaimia, vaikka oikeasti syypää on itse ympärys.

Tämä aihe on erityisen lähellä sydäntäni, ja voisin paasata aiheesta liiaksikin, mutta itse asia, josta tulin tänne puhumaan on uusi löytöni, joka pelasti itseni mm. ympärillä pyöriviltä liiveiltä (eli kyllä, olen käyttänyt itsekin löystyneitä liivejä jo tovin, enkä ole löytänyt uutta hyvää mallia). Tätä mallia, jota olen käyttänyt ei ilmeisesti saa enää Suomesta ja koska inhoan liiviostoksia yli kaiken, olen kituutellut vanhoilla jo pitkään.

Käytyäni alkuvuodesta lääkärissä ja ultrassa liittyen rintojen vihlontaan (lue postaus täältä), sain lääkäriltä neuvon käyttää jonkin aikaa urheiluliivejä, tai eri mallisia liivejä - tämäkin kun voi vaikuttaa tuntemuksiin rinnoissa. Omat rintakudokseni yltävät ilmeisesti sen verran laajalle tuonne ulkosivuille saakka, että kaarituki tai vääränmalliset liivit voivat aiheuttaa helposti painontunnetta ja vihlontaa pitkällä aikavälillä. Lisäksi sain ohjeeksi venytellä rintalastan aluetta ja rintalihaksia. Näillä ohjeilla olen saanut vihlonnan loppumaan lähes täysin, eli selkeästi vinkit tulivat tarpeeseen. Nauratti oikein, että miten minä itse en ole tajunnut liivien voivan vaikuttaa omaan olooni, kun samasta asiasta olen paasannut työkseni aikanaan asiakkailleni.

Koska perinteiset urheiluliivit ovat mielestäni arkikäytössä ja töissä totaali nou nou, päätin ihan hetken mielijohteesta tilata Nellyltä mukavilta näyttäneet Only Play -merkkiset sporttiliivit. Liivit ovat siitä erikoiset, että muotoilu on osittain kuin sporttiliiveissä, mutta kupeissa on silti pehmustetut kaarituet ja etuosa on kauniin mallinen.

Liivit puetaan päälle yläkautta, ja täten olkaimien tipahtelua ei tarvitse pelätä. Kupit tuntuvat mukavilta, eikä kuppi ole mielestäni liian topattu, vaikka pieni toppaus niistä löytyykin. Pidän kuitenkin topatuista kupeista, koska ne vaikuttavat myös rinnan muotoon kauniisti. Tämä oma M-kokoni oli yllättävän löysä, eli urheiluun en tätä lähtisi suosittelemaan, mutta jos kärsit rintaliivien tuomasta ahdistuksesta tai rintojen vihlonnasta, suosittelen kokeilemaan näitä ihanan pehmeitä ja mukavia liivejä ihan arkikäytössä. Muotoilu on niin kaunis, että näiden kanssa voi käyttää kivoja paitoja ja mekkojakin. Tykkäsin myös siitä, että liivit istuu hyvin ja povi näyttää oikeastaan jopa nätimmältä, kuin aiemmissa liiveissäni. Liivit ovat käytössä kevyet ja erityisen pehmeät.

Kuvat: House of  Brandon


Nellyltä on näköjään loppu nuo liivit, mutta löysin googlailemalla niitä vielä muutamat muualta:


Pidin liiveistä niin paljon, että tilasin vielä kahdet lisää. Suuri osa teistä lukijoista on naisia, joten mielestäni tällaiset aiheet sopivat hyvin blogiin ja ovat monelle ajankohtaisia. Tammikuussa kirjoittamani postaus "pidä huoli" sai paljon kommentteja ja osa lähestyi sähköpostitsekin, huomasin, että aihe todellakin koskettaa monia ja tämä oli hyvä jatkumo tammikuiseen pohdiskeluun. Toivon, että edes joku saisi tästä vinkkiä - ja jos juuri tämä malli ei sovi, niin kannattaa metsästää vastaavia liivejä - oma oloni on helpottunut huomattavasti ja henkinen puoli on myös rauhoittunut, kun ahdistavaa vihlontaa ei enää tunnu.

Sisältää mainoslinkkejä.

tiistai 5. huhtikuuta 2016

Vain "tylsää" arkea

Tässä istuskelen, Kanakorma uunissa ja haikailen naan-leivän perään, jota ei ole. Odottelen Tuukkaa kotiin työjutuista ja ihmettelen hiljaista kotia. Meillä on yleensä aina sama työmatka edes-takaisin ja tänään oli ihan hassua ajella yksin kotiin. Kenelle juttelen jumittaessani ruuhkassa? Onneksi on radio ja monta kanavaa, sai taas vieressä autoilleet ihmetellä yksin laulavaa naista ratissa.

Pilvi kuorsaa vieressä omalla paikallaan ja Kaapo vahtii uunia "etäältä", ihan kuin en tajuaisi mitä sillä on mielessä. Hain äsken pari pakettia postista, olen yrittänyt metsästää mukavia mekkoja reissuun, joka häämöttää kohta jo nurkan takana. Olin nettikauppojen kauhuasiakas ja tilasin muutaman tuotteen kahdessa eri koossa, nykyään kun on niin vaikea tietää oikeaa kokoa. Eilenkin Ginasta ostaessani 3 vaatetta, olivat ne kaikki eri kokoisia - siis mitä! Nykyään jos kysyttäisiin, en osaisi vastata mitä kokoa käytän. Sanoisin, että melkein mitä tahansa kokoa. Suurelta osinhan tuo koon vaihtelu johtuu vaatteen mallista.

Luin erästä vanhaa tutkimusta, jonka mukaan alumiinia sisältävällä deodorantilla saattaa olla yhteys rintasyöpään (syöpäsoluista on löydetty alumiinia, mutta sen alkuperää ei ole osattu selvittää) ja koska olen pelkuri, päätin ostaa kokeiluun alumiinittoman deodorantin. Totta puhuakseni, ostin kaksi. Tämä oli vahinko, sillä eilen kaupassa ollessani en muistanut, että tämän päivän H&M paketin mukana oli tulossa H&M Conscious deodorantti. Oletteko muuten jo huomanneet, että H&M myy nettikaupassaan nykyään Ecocert-tasoista luonnonkosmetiikkaa? Tämä alumiiniton dödö kuuluu kyseiseen tuoteperheeseen.



Tänne kuuluu siis tällaista hyvin normaalia arkea, joka on ihan tervetullutta vastapainoksi viikonlopuille. Ruoan jälkeen ajattelin mennä vielä laittamaan eilen hankkimani narsissit ja mullat ruukkuun. En oikeastaan edes pidä sen suuremmin keltaisista kukista, mutta jotain kivan pirteää on hyvä saada tähän harmauteen, ennen kuin vihreä alkaa nousta maasta.

Viikonlopuksi olen kutsunut ystäviä syömään, Tuukka lähtee loppuviikolla laskemaan Tahkolle ja jään koirien kanssa kotiin. Viime Tahkon reissun jälkeen en ole halunnut lähteä enää uudelleen mäkeen, ei ole mun juttu sitten yhtään. Viimeksi lilluin yhden päivän Tahkon "kylpylässä" - te jotka olette käyneet, tiedätte, ettei se ainakaan suurempia uimahalleja voita. Eli Tahko on nou nou itselleni, mutta ihanaa että Tuukka pääsee laskemaan pitkästä aikaa kunnolla.

Viikonloppuna lajittelin kirppiskamoja, varastostakin löytyi vaikka mitä kirpparille menevää - varaan jonkun kirppispöydän mahdollisimman pian ja käyn myymässä ylimääräiset pois. Kerran, pari vuodessa kun käy heivaamassa kirppikselle tavaraa, pysyy kaapitkin siistimpänä.

Mutta nyt kuuluu riisin kiehunta, eli pitää mennä vartomaan sitä tuonne hellan äärelle. Mukavaa iltaa! :)

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Menestysjälkkäri - ohje


Kävin kurkkimassa vanhan blogin puolelle etsiessäni erästä ruokaohjetta, ja silmiini osui tämä paljon tykätty ja varma menestysjälkkäri! Haluan jakaa sen täällä uuden blogin puolella, sillä tätä herkkua ei ole ikinä jäänyt yli, kun olen sitä tarjoillut. Jälkiruoka sopii erityisesti kevääseen ja kesään - kannattaa ehdottomasti kokeilla.

Tarvitset:

  • digestivekeksejä 1 pkt
  • leivontamargariinia / voita n. 200g
  • kuohukermaa 2dl
  • maustamatonta tuorejuustoa 200g
  • tomusokeria 1dl
  • vaniliinisokeria 1tl
  • 1/2 sitruunan mehu
  • marjoja maun mukaan

Valmistus:

  • murustele digestivekeksit käsin tai nuijalla kulhoon, lisää sulanut/pehmeä voi ja sekoita/puristele käsin taikinamaiseksi massaksi
  • sekoita tuorejuustoon tomusokeri, sitruuna sekä vaniliinisokeri
  • vatkaa kerma ja kääntele se tuorejuustoseoksen joukkoon
  • painele valitsemasi astian pohjalle keksimuruseos
  • nostele päälle juusto-kermatäytettä
  • koristele marjoilla ja keksinmurusilla

Nosta astia(t) jääkaappiin vähintään pariksi tunniksi ja tarjoile.


Tämä jälkkäri on kuin helppo juustokakku, mutta siinä ei tarvitse käyttää esim. liivatelehtiä lainkaan. Kun jälkkäri on ollut hetken jääkaapissa, se pysyy hyvin koossa ja siksi tämän voi valmistaa myös suurempaan piirakkapohjaan. Käyttämäni söpöt kupit olen ostanut aikoinaan Clas Ohlsonilta. Tästä ohjeesta riittää noin 5 aika suurta kupillista (joita itse käytin) tai noin 10 hengen piirakkaan. Jälkkäri on hyvää vielä seuraavanakin päivänä, joten voit tehdä sen halutessasi myös tarjoilua edeltävänä päivänä valmiiksi.

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Pientä uutta kotiin

Suurimmat uudistukset ja huonekaluhankinnat tehtiin muuton yhteydessä, noin puolitoista vuotta sitten. Tänä vuonna ollaan tehty pieniä muutoksia kotiin mm. tekstiiliuudistuksilla ja piensisustuksella.

Maaliskuussa laitettiin makuuhuoneeseen uudet verhot ja työhuonekin sai vihdoin verhot ikkunaan. Valitsin molempiin huoneisiin paneeliverhot, sillä ne olivat mielestäni siistimmät kuin perinteisen sivuverhot. Makuuhuoneessa oli ennestään liian pitkät sivuverhot, jotka nuolivat lattiaa keräten pölyä - nyt onkin ihanaa kun ikkunoissa on siistit paneeliverhot, jotka toivat kivaa yksinkertaisuutta huoneeseen.

Vaihdoin myös makuuhuoneeseen uuden valaisimen, eli yöpöydälläni olleen Pentikin pallovalaisimen tilalle laitettiin työhuoneesta ylimääräiseksi jäänyt lattiavalaisin. Tällaisilla pienillä muutoksilla ja sisustusesineiden ja huonekalujen vaihtelulla saa kivaa piristystä aikaan.


Makuuhuoneen paneeliverhot eri värejä alessa alk. 6€ / 2 pkt täältä

Ollaan laitettu työhuonetta uusiksi aikalailla tässä alkuvuoden aikana, ja koska Tuukka viettää siellä enemmän aikaa kuin minä, on luonnollisesti hän saanut olla enemmän äänessä ko. huoneen suhteen. Tosin kaikki valinnat on tehty siltikin yksimielisyydessä, meillä onneksi maku kohtaa aika hyvin keskenään. Jos huone olisi yhteisessä käytössä, olisin ehkä valinnut joitan juttuja erilailla, mutta koska tosiaan hän majailee siellä enemmän ja itse en lähes ollenkaan, annoin periksi helpolla ;)

Työhuoneeseen laittamamme vaaterekit saivat kaverikseen jo aiemmin uuden työpöydän ja nyt oli verhojen, maton sekä valaisimen vuoro.


Valaisin oli näköjään jo loppuunmyyty, mutta tämä lattiavalaisin on siis samaa sarjaa, kuin tuo meidän pöytävalaisin. Työhuoneen paneeliverhot ovat pellavavoileeta ja löytyvät täältä.




Jos olet muuten yhtään samanlainen lamppufriikki, kuin mitä minä ja Tuukka, kannattaa kurkata Elloksen valaisinvalikoima. Se on todella laaja ja ajankohtainen. Trendikkäitä valaisimia löytyy vaikka kuinka. Voi kun tasoja riittäisi, laittaisin mielelläni vaikka 20 valaisinta eri puolille kotiamme.

Koodilla: 335403 -30% alennus ostoskorisi kalleimmasta tuotteesta

Ehdot: Alennus koskee normaalihintaisia vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, sisävalaisimia, tapetteja ja mattoja. Alennus on voimassa 30.6.2016 asti, ja sen voi käyttää vain kerran. Pienin toimitettava tilaus on 25 euroa. Toimituskulut lisätään tilauksen loppusummaan. Alennusta ei voi yhdistää muihin alennuksiin tai tilaajaetuihin, ale-/kampanjahintaisiin tuotteisiin, huonekaluihin, elektroniikkatuotteisiin ja -tarvikkeisiin, Guest Designer -tuotteisiin eikä Ei alennusta -tuotteisiin


Täällä on viikonloppu mennyt todella mukavasti, nukuin molempina öinä pitkät, tarpeeseen tulleet yöunet ja vaikka eilinen olikin vilkas päivä, oli se samalla rento ja rentouttava. Kävin tosiaan aamupäivällä ihanassa kasvohieronnassa ja sen jälkeen mentiin nauttimaan mahtavasta säästä ja pestiin ja siivottiin auto. Ero oli jäätävä. Autopesujen jälkeen tultiin kotiin ja jatkettiin siivousintoa täällä, ja illemmalla yhdeksän maissa lähdin vielä istuskelemaan hetkeksi ystäväni luo. Ystäväni oli tehnyt ruokaa 100% pavusta valmistetusta pastasta ja on kyllä pakko todeta, että se oli todella hyvää. Aion hankkia tuota ihanaa pastaa kotiinkin ja kokkailla. Laitan teille myös reseptiä tulemaan heti kun saan aikaiseksi - täysin vehnätön ja gluteeniton 100% soijapavuista valmistettu pasta sopii varmasti monen elimistölle.

Miten teidän viikonloppu on sujunut? Nyt toivottelen kaikille oikein mukavaa viikonvaihdetta! :)

Sisältää mainoslinkkejä.