torstai 30. kesäkuuta 2016

Sosiaalinen media on myös hyvä

Yksi suosikki memeistäni

Tänä päivänä SOMEa arvostellaan kriittisesti ja sitä pidetään myös monen pahan alkuna. Mutta jos nyt uohdetaan hetkeksi kaikki negatiiviset asiat sosiaalisesta mediasta, ja listataan hieman niitä hyviä puolia. Nimittäin kuten kaikessa, myös tässä asiassa on kaksi puolta.

SOMEssa hyvää on..

  • kissavideot, ah ne KISSAVIDEOT
  • ja tietenkin koiraihmisenä myös ne koiravideot
  • okei, ehkä oikeastaan ihan kaikki eläin-aiheiset videot. Rakastan.
  • kauniit, inspistä ja erinäisiä himotuksia herättävät kuvat (ruoka, tatskat, meikkijutut...)
  • laulajat - ne upeaääniset laulajat, joita ei ole vielä löydetty, mahtavat X Factor ym. esitykset, ne saavat ihon kananlihalle
  • vuorovaikutus toisten kanssa
  • emojit - rakastan emojeita!
  • informaatio - nykyään moni näkee maailmantapahtumia ensimmäisenä somesta, eikä välttämättä normaaleista uutiskanavista
  • mainonta - todella helposti kohdennettavaa mainontaa yrityksille
  • ystävät - ennen oli outoa, jos joku sanoi ystävystyneensä vaikkapa irc-galleriassa (tai jopa ircissä  - what!?), nykyään somekamut on hyvin normaali asia
  • kuulumisten vaihto kaukana asuvien läheisten kanssa
  • jne, jne...

Listaa voisi jatkaa pitkään. Monesti SOMEa arvostellaan siksi, että elämä on sen kautta siirtynyt nettiin ja ihmiset tuijottelevat puhelimen näyttöä päivät pitkät. Mutta kun mietitään elämää vaikka 200 vuoden taakse, voi herttinen sentään, miten paljon elämä onkaan muuttunut. Miettikääpä ihan vaikka niitä aikoja, kun ihmiset hiihti puusuksilla kouluun ja töihin - kyllä se elämä muuttuu, eikä SOME ole ehkä se radikaalein niistä muutoksista. Vanhemmillamme oli puuleluja, meillä oli käpylehmiä ja My Little Ponyja, nykyajan lapsilla on iPadeja, vain aika näyttää, mitä heidän lapsillaan on. Kehitys on jatkuvaa ja se on normaalia. Se on elämää.

Kaikilla meillä on velvollisuus käyttää sosiaalista mediaa vastuullisesti ja huomioida mahdolliset haittavaikutukset, kuten liiallinen koukkuuntuminen. Tämä pätee ihan kaikkeen muuhunkin toimintaan, mitä täällä maailmassa teemme.

Mitä SOME-kanavia tulee käytettyä eniten? Mikä on parasta antia SOMEssa?

keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Liikunta - älä vähättele sitä!

Vaikka minulla on tunnetusti ollut hyvin ristiriitainen suhde liikuntaan ja olen siitä täällä puhunutkin jonkin verran, olen nykyään täysin vastakkaista mieltä, kuin vaikkapa muutama vuosi sitten. Tuolloin en tuntenut ollenkaan liikunnan ilon merkitystä, nyt tilanne on aivan eri.

Paha mieli ja viime viikolla vallinnut ahdistus on vihdoin alkanut hälvetä ja olen ollut taas iloinen ja nauravainen oma itseni. Energiatasot ovat aivan erit, kuin viime viikolla ja olen päässyt eroon päässä jumittavista ahdistavista ajatuksista.

Tähän on auttanut suunnattoman paljon liikunta.

Minulle sopivimmat liikuntamuodot ovat lenkkeily ja lihaskunnon harjoittelu kotona tai omalla pihalla. Nyt kun säät ovat suosineet, olen tehnyt terassitreenejä ja ai että miten hyvältä se tuntuu. Hiki virtaa, jalat tärisee ja sydän hakkaa. Kahvakuula on ollut myös hyvä kaveri.

Eilen keskityin käsiin, yläkroppaan ja keskivartaloon. Harjoittelin myös pitkästä aikaa käsilläseisontaa, se on hauskaa. Tänään oli sitten alakropan vuoro ja ai että odotan jo kauhulla sitä, että pitää siirtyä alakertaan portaita pitkin.

Tietyllä tapaa tähän hyvän olon tunteeseen jää koukkuun; haluaa aina aloittaa treenin vain siksi, että tietää sen jälkeen olevan entistäkin parempi olo. Ja niinhän sitä saakin tehdä, oli syy mikä tahansa, se on hyvä kun se pistää aloittamaan jumpan tai treenin.

Tällä viikolla olen kokenut olevani normaalia inspiroituneempi eri asioista ja muutenkin huomaan hymyileväni paljon. Just saying, it feels good to be back again.

Viikon puoliväli on ylitetty ja viikonloppu lähenee. Perjantaina olisi tarkoitus sään salliessa mennä töiden jälkeen syömään ja terassille ystävien kanssa, yhdellä tytöistä alkaa loma ja sitähän pitää kilistellä. Ainakin vielä sääennuste lupaa hyvää, toivotaan että se pysyy sellaisena.

Toivottavasti teilläkin on menossa hyvä viikko, ja jos ei, nyt on aika kääntää kelkka kohti positiivisempaa loppuviikkoa. Lähde vaikka lenkille, se helpottaa!

Alla vielä aamulla julkaisemani postaus.

Uutta makuuhuoneessa





Roselynn päiväpeite täältä / Roselynn beiget  & vedenvihreät koristetyynyn päälliset täältä 

Makuuhuoneemme on ollut oikeastaan kokoajan muuttomme jälkeen keskeneräinen, ja on sitä edelleen. En ole halunnut panostaa makuuhuoneeseen, sillä koiramme olivat pitkään alakerrassa ollessaan yksin, ja Pilvin (onneksi jo taaksejäänyt) pureskeluvimma asetti kaiken vaaravyöhykkeelle. Nyttemmin Pilvi on päässyt onneksi harrastuksestaan eroon ja olemme myös tehneet uusia järjestelyjä koirien aluejaossa. Kun olemme kotona, koirat saavat tottakai olla missä tahansa, mutta ollessaan yksin rajaamme niille hieman pienemmän alueen.



Olen vihdoin siis voinut hankkia uudet tekstiilit makuuhuoneeseen, vanhojen, pureskeltujen tilalle. Päiväpeiton ja suuremmat tyynyt olen tilannut Ellokselta ja House of Rymin ottoman-tyylinen viltti sekä koristetyyny ovat Cilla's putiikista Lönkalta.

Makuuhuoneemme yöpöydät ovat kaivanneet korvaajia jo pitkään, mutta ei olla löydetty sopivia oikein mistään. Meillä tuo pikkutelkkari tuottaa ongelmia, kun haluamme sen pitää makkarissa, mutta se ei ole kovin kivan näköinen yöpöydällä. Ensin mietimme seinälle asetettavaa telinettä, mutta eipä sekään silmiä hivele. Lisäksi seinällä valuvat johdot tuottavat minulle harmaita hiuksia vieläkin enemmän. Siispä etsinnässä on uudet yöpöydät, jonka päälle tv edelleen mahtuu ja lisäksi yöpöydän korkeus tulisi olla samaa luokkaa, kuin nykyisen. Toiselle puolelle voisi toki hankkia erilaisen yöpöydän tai -rahin, josta olenkin maininnut aiemmin täällä.


Alennuskoodit Ellokselle:

ALEHINNOISTA PUOLET POIS
koodilla 335478 saat 50% lisäalennuksen aletuotteista.
Koodi voimassa vain tänään 29.6.! Aktivoi tarjous ja tilaa tästä >

Alennus koskee uutta tilausta Elloksen ALE-valikoimasta. Alennus koskee alehintaisia vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, sisävalaisimia, tapetteja ja mattoja (punaiset hinnat), myös merkkituotteita. Alennus on voimassa 29.6.2016 asti, ja sen voi käyttää vain kerran.

Oletko Elloksen uusi asiakas?
Koodilla 339601 saat 40% alea kalleimmasta tuotteesta.

40% alennusta kalleimmasta tuotteesta + säästät toimituskulut. HUOM. Tarjous koskee vain uusia asiakkaita. Edut koskevat uutta tilausta Elloksen valikoimasta. 40%:n alennus koskee normaalihintaisia vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, sisävalaisimia, tapetteja ja mattoja.
Pienin toimitettava tilaus on 25 euroa. Voimassa 3.7.2016 asti ja sen voi käyttää vain kerran.


Sisältää kaupallisia linkkejä.

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Mallorca - matkasuunnittelua ja -vinkkejä

Mallorca, Alcúdia
Vaikka Mallorcan matka onkin edessä vasta kesän loppupuolella, olen alkanut jo miettiä mitä kaikkea siellä haluaisi tehdä ja kokea tällä kertaa. Mallorcalla olemme käyneet aiemmin muutaman kerran. Mallorca on siitä upea saari, että siellä riittää nähtävää ja tehtävää kaikenlaisille matkaajille.

Mallorcalla on helppo kulkea, niin julkisilla, kuin yksityisautollakin. Suosittelenkin joko auton tai skootterin vuokrausta, sillä tavoin pääsee näkemään saarta enemmän ja paremmin. Viimeksi, kun majoituimme saaren eteläosassa lähellä Palmaa, vuokrasimme auton ja suuntasimme kohti vuoria ja vuoristokyliä. Tällä kertaa haluaisin lähteä katselemaan rannikkoa ja etsimään ihania rantapoukamia.

Mallorcan eteläosassa sijaitsee saaren pääkaupunki, Palma. Palma on yksi suosikkikaupungeistani, se on todella viehättävä. Keskustassa on kaikki kaupat, joita etsiä saattaa ja katedraalin taakse kätkeytyviltä pikkukujilta voi löytää vaikka mitä ihania putiikkeja. Sieltä voi myös löytää itsensä eksyksistä. Viimeksi eksyimme kujille pimeällä ja kun katedraalin kellot alkoivat soimaan korvia huumaavasti, tuli pieni paniikki, kun ei nähnyt eikä kuullut mitään. Siitä selvittiin ja löysimmekin samalla reissulla muutaman todella hienon pikkuputiikin, josta tehtiin hyviä löytöjä tuliaisiksi kotiin.

Mallorca, Alcúdia


Palman kaupunki on myös siitä mukava, että siellä paikalliset ja turistit soljuvat mukavasti yhteen, eikä niinkään tunne olevansa turistikohteessa. Palman ympärillä olevat kaupungit, kuten Palmanova ja Cala Major ovat puolestaan hyvin turismivaltaisia, ja esim. paikallista hyvää ruokaa saa hakea vähän kauemmin. Mutta hyviä paikkoja nekin, ja mekin olemme itseasiassa majoittumassa tällä kertaa Palmanovaan. Palmanovassa on hyvät rannat ja sieltä on hyvä lähteä seikkailemaan saaren muihin osiin.

Jos haluaa rauhallisempaa lomaa ja todella upean rannan äärelle, suosittelen saaren pohjoisosan Alcúdiaa. Alcúdia on kaunis kaupunki, jossa on kattava ravintolatarjonta ja upeimmat auringonlaskut. Alcúdian liepeillä on myös viihtyisä vanha kaupunki, jonne kannattaa ehdottomasti mennä käyskentelemään ja kokeilemaan mitä ihanampia ravintoloita.

Tulin tänne oikeastaan infoilun lisäksi mietiskelemään sitä, mitä itse haluaisin tällä kertaa puuhata reissumme aikana. Pääpaino varmasti on auringon ottamisessa ja uimisessa, mutta kyllä sitä toivoo myös hieman aktiviteetteja lomalleen. Siksipä olenkin pohtinut tuota skootterin tai auton vuokrausta ja rannikon tutkimista. Siinä saa menemään kivasti yhden, jos toisenkin päivän.

Mondragon luonnonpuisto saaren kakkoisosassa kiinnostaisi kovasti. Sinne voisi mennä juuri sinä päivänä, kun on auto käytössä. Muutoin ihan vain seikkailu vailla päämäärää ympäristössä on mukavaa ja silloin voi löytää vaikka mitä ihanaa ja yllättyä. Myös jyrkänteiden ympäröimä Calo des Moro -ranta kiinnostaisi todella paljon.

Tällä matkalla on myös toisenlainen tarkoitus. On nimittäin mahdollista, että Mallorcan saari on meidän kotipaikkamme vielä tulevaisuudessa jonkin aikaa. Tämä on meidän yhteinen haave, jota hiljalleen kypsyttelemme. Meidän on siis tarkoitus myös ottaa selvää mahdollisista asuinalueista ja muusta muuttoon liittyvästä.

Onko ruudun sillä puolen muita Mallorca-faneja tai tietäjiä? Parhaat vinkit liittyen retkikohteisiin ja kaikkeen muuhunkin otetaan lämmöllä vastaan! :)

Mammat järvessä

Eilisen iltapostauksen jälkeen vetäisin lenkkikamat päälle ja syyhkäsin ulos sateeseen. Päätin jättää kuulokkeet ja laitteet kotiin ja nauttia sateesta ja luonnosta.

Lämmin sade tuntui hyvältä kasvoja vasten ja tennareiden kastuessa ekassa lätäkössä, päätin, että nyt mennään eikä meinata. Nokka kohti metsää ja vetelin hölkkä-kävely sekoitusta haistellen märkää ilmaa. Se tuoksui etanalle. Miksihän sadesäästä on jäänyt tällainen mielikuva.

Pysähdyin välillä katselemaan vehreää ympäristöä - maailma on kaunis.

Lenkin loppuosiolla päätin vielä pistäytyä läheiselle rannalle. Rannalla tuli vastaan yksi koiranulkoiluttaja ja kun hän oli mennyt, olin yksin. Järvi oli tyyni ja harmaa, vain sadepisarat liikutti veden pintaa. Ilma oli kuin pysähtynyt, piirtelin kepillä koukeroita hiekkaan.

Rauhallisen haaveiluhetkeni keskeytti tasainen puheensorina, jota lähdin paikantamaan järveltä. Näin kaksi värikästä palloa liikkuvan keskellä järveä kohti vastarantaa. Siellä ne menivät, kaksi mammaa uimalakit päässään. Rauhallisesti uiden ja keskustellen.

Ensimmäinen ajatukseni oli kauhu, miten he uskalsivat uida niin keskellä järveä, toisena mieleeni tuli rauha. Miten ihana asia: kaksi ystävystä, keskellä tyyntä järveä, sateella. Suomen luonto on kaunis ja turvallinen. He eivät selvästi pelänneet järven kaloja taikka yllättäviä suonenvetoja. Seurailin heitä hetken aikaa, kunnes havahduin, että lenkillähän tässä oltiin, eikä haaveilemassa niitä näitä.

Vetelin siinä vielä muutamat kymmenet haarahyppelyt ja muut fiksun näköiset liikkeet ja lähdin suuntaamaan kotia kohti. Kotiovella pysähdyin vielä suorittamaan vakkarivenyttelyt ja huomasin hymyileväni. Olo tuntui pitkästä aikaa normaalilta.

Joku kysyi eilisen postauksen kommenttiosiossa, liittyykö pohdintani eroon. Täytyy sanoa, että olen todella onnellinen, etteivät liity. Ero on todella hankala ja vaikea asia, ja olen iloinen ettei itse tarvitse läpikäydä sellaista. Vaikka en kaikkea tänne luonnollisesti kirjoitakaan, halusin kertoa, että kaikki on ihan hyvin, eikä mitään pahaa ole meneillään. Tämä aikakausi on vain sellainen, jossa väsymys, stressi ja syvälliset elämänpohdinnat yhdistyvät. Sen verran haluan valottaa, että minulla on todella vaikea suhde kuolemaan ja ajatukseni käyvät vähän väliä mm. tässä, luonnollisessa mutta niin pelottavassa ja surullisessa asiassa - tämä on aihe, jota olen pelännyt ja pohtinut hyvin nuoresta saakka, mutta välillä se nousee pintaan pidemmiksi ajoiksi, ja silloin huomaan pohtivani elämää  ja sen merkitystä hyvin syvällisellä tasolla. Sellaisella tasolla, jota ei aina ystävillekään halua jakaa. Ne ovat asioita, joita voi setviä vain omassa päässään, ihan rauhassa.

Kiitos huolenpidosta, arvostan.

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Back to black - hiusjumissa

En enää edes muista vuotta, jona aloin värjätä hiukseni mustaksi. Yleisesti ottaen musta hiusväri on aika kova ja saa monet näyttämään jopa gootihtavilta. Mutta omalla kohdallani en ole koskaan ollut sitä mieltä. Minulla on myös pari ystävää, joille musta sopii loistavasti. Musta on kotoisa ja helppo.

Oma hiusvärini on sellainen tumman / suklaanruskea. Olen kokeillut vaikka minkälaisia värejä ja joskus jopa vaaleita. Eivät sopineet, ette haluaisi nähdä. Latvoja on tullut myös vaalennettua ja värjäiltyä  - viimeisin projekti oli yrittää saada latvoista grannyn harmaat, mutta oma hiukseni ei vaalentunut tarpeeksi haluamaani tulokseen. Siispä larvoista jäi jälleen punaiset, omaan nimittäin hyvin vahvan punapigmentin, vaikkei heti uskoisi.

Latvojen vaalennusoperaation ja epäonnistuneen grannyn jälkeen halusin palata takaisin mustaan, sillä punaiset latvat on jo niin nähty, etten halunnut palata niihin enää. Lisäksi, hiukseni olivat kärsineet vaalennuksista, että sen ylläpito olisi vain tuonut lisää haperoa latvoihin. Siispä back to black ja olo on huimasti kotoisampi taas.

Noora heitti tukkaani toissa viikolla värin lisäksi Olaplexin ja se auttoi kyllä selvästi, latva ei ole enää yhtään niin hamppukasa ja muutenkin hiuksista tuli ihanan pehmoiset.




Tämä blogin pito on ollut lähiaikoina aika spontaania, jotenkin ei ole ollut aikaa suunnitella postauksia sen kummemmin ja mielessä on monta ideaa, joita haluaisin toteuttaa - heti kun vaan olisi aikaa. Viikonloppunahan sitä oli, mutta priorisoin lepäämiseen ja auringossa ja pihalla olemiseen.

Mielessä on pari kosmetiikka- ja meikkipostausta, joita haluaisin kovasti toteuttaa - ehkä saan lähipäivinä aikaiseksi jos valoa riittää. Tänään on ollut todella pimeä päivä, eikä voisi kuvitellakaan kuvaavansa meikkikuvia. 

Jos teillä on postaustoiveita, laittakaahan ihmeessä tulemaan. Keräilen listaa ja yritän tässä kesän mittaan niitä toteutella.

Uusi viikko alkoi totaalilamaantumisella. Aamulla, kun kello soi, teki mieli hautautua sängyn läpi niin syvälle maahan, kuin vaan pääsee. Laahustin kylpyhuoneeseen, istuin pöntön kannen päälle ja pesin hampaita. Jumitin hammasharja suussa varmaan viisi minuuttia, kun ei vaan jaksanut nousta ylös. Siinä samalla päätin, että ei minua kukaan siitä tule nostamaankaan, pakko jaksaa itse. Selvisin töihin ja aamu menikin nopeasti meilejä lueskellessa ja muutaman excelin parissa. Sitten koitti lounasaika ja oli pakko päästä syömään nepalilaista - se jos joku saisi mielen edes hetkeksi paremmaksi. Ja jotain hassua siinä lounaan jälkeen tapahtuikin. Sain energiaa ja mielikin piristyi kummasti. Hoidin päivän hommat kasaan paremmalla mielellä ja olo on ollut hieman positiivisempi.

Kyllä tässä taitaa nyt vaan olla sellainen elämänjakso menossa, jossa sitä pohtii todella syvällisiä asioita ja omaa olemassaoloaan. Ja tällaisetkin jaksot pitää käydä läpi. Niin kauan, kun näkee tulevat päivät positiivisena, ei pieni väsymys ja synkistely haittaa. Jos tulevaisuus ei kiinnosta, aletaan olla jo syvissä vesissä.

Vettä sataa kuin saavista, mutta tekisi mieli lähteä lenkille. Liikunta vapauttaa endorfiinia kehoon ja se on varma keino saada parempi fiilis aikaan.

Siispä taidan lähteä ulos happihyppelylle. Laittakaahan niitä postaustoiveita tulemaan, jos sattuu sellaisia takataskussa olemaan :) Mukavaa iltaa muruset!

Nopea kana-pestopasta arjen päivällishetkiin




Kuten varmasti osa muistaakin, olen aikamoinen sekoittelemaan ja testailemaan ohjeita. Useimmat lemppariruokani olen saanut aikaan siten, että olen yhdistellyt parista valmisreseptistä mieluisen kokeilemalla. Kaikki ruokapostaukset löydät täältä.

Arkena tykkään tehdä nopeita ja helppoja ruokia ja tässä on jälleen yksi, jota suosittelen testaamaan kun alkaa tehdä mieli pastaa. Alla ohje.

Tarvitset:
  • Fettuccine pinaatti tuorepastaa
  • broilerin naturell filettä tai suikaleita 400g
  • ruokakerma, kolme yrttiä
  • vihreää pestoa 1 rkl
  • mustapippuria 1tl
  • aromisuolaa 1tl
  • currya 2tl
  • oliiviöljyä loraus

Valmistus:
  • Suikaloi broilerin fileet ja sekoita ne kulhossa öljyn, mustapippurin, aromisuolan, curryn sekä peston kanssa
  • Paista suikaleet kypsäksi ja lisää kerma, hauduttele hetken aikaa
  • Keitä fettuccine pastaa pari minuuttia (kypsyy nopeasti) varo ettei kiehu yli
  • Sekoita koko komeus ja herkuttele

Voit halutessasi lisätä vielä aineksiin valkosipulia 1-2 kynnen verran. Myös tuore basilika sopii joukkoon kivasti. Tämä on kivan helppo, yksinkertainen ja hyvä ohje ja pelastaa huonolta ruokapäivältä varmasti!

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Koirien joulu tuli aikaisin - leluvalikoiman päivitys!

Toinen odottaa vähän innokkaammin lelulähetyksen purkua, kuin toinen ;)


Ollaan ostettu Kaapon ruoat jo vuosien ajan heppakaupasta. Kaapolla on todella herkkä maha ja tuota sopivaa ruokaa saa vain parista paikasta, ja meitä lähempi on Horze. Se kuulostaa hassulta, mutta tosiaan Horze myy hevostuotteiden lisäksi myymälöissään tuotteita myös lemmikeille. Myös Horzen verkkokaupasta saa ruokaa ja tuotteita lemmikeille, oikeastaan todella laajasti.

Teinkin hetki sitten aika laajan tilauksen Horzelle, sillä oli aika laittaa uusiksi meidän vuosia vanhat leluvalikoimat koirille. Lisäksi tarvitsin koirille uuden makuualustan ja tarttuipa ostoskoriin myös erilaisia herkkuluita.

Beeztees makuualusta täältä / Beeztees vaalea lelu täältä / Beeztees kirjava lelu täältä 

Olen joskus täällä puhunutkin Pilvin tuhoamisvimmasta, ja siitä, että joskus yksinollessaan se tuhoaa meidän peittoja ja tyynyjä. Tähän ollaan kokeiltu vaikka mitä keinoja ja nyt aletaan olla vihdoin voiton puolella asian suhteen. Yksi suuri tähän asiaan positiivisesti vaikuttanut asia on ollut niinkin yksinkertainen, kuin uudet lelut. Vanhat lelut eivät jaksa aina kiinnostaa niin kovin ja vaikka sitä ei ensin tullut tajunneeksi, uudet lelut ovat poistaneet Pilviltä tuhoamisvimman. Eli kyllä niiden lelujen päivittäminen vaan kannattaa aina välillä.



Beeztees vetolelu löytyy täältä / lisäksi tilasimme koirille Beeztees Knottie lateksilelun, joka löytyy täältä

Pidän Horzesta sen vuoksi, että siellä hintataso on mielestäni kohdallaan. Meidän lempimerkin Beezteesin tuotteita saa ihan parista eurosta ylöspäin. Joskus leluista saa maksaa jopa pari kymppiä kappaleelta, ja mielestäni se on hieman liikaa. Nämä meidän lelut maksoivat 4,95€ - 9,95€ / kpl.

Horzesta voi tilata vaikka Klarna laskulla, mutta myös yleisimmät pankki- ja luottokortit sekä verkkopankkitunnukset käyvät maksuun. Postikulut 15€ - 69€ tilauksille ovat kohtuulliset, 6,40€ ja yli 69€ tilauksille maksuttomat.

Ja ettei unohdeta muita karvaisia tai karvattomia kavereita, löytyy Horzesta paljon tarvikkeita ja leluja myös muille lemmikeille.

Loppuun pieni kevennys. Tilasin tosiaan myös pari luuta, mutta halvan hinnan vuoksi en tajunnut katsoa luun kokoa. Noh, olihan se aikamoinen ja koiratkin olivat todella epäileväisiä, kun sen näkivät. Pahoittelut kännykkäkuvan huonoa laatua, mutta eiköhän nuo ilmeet käy hyvin selväksi tästäkin ;)



Näiden ja muidenkin luiden kanssa suosittelen olemaan tarkkana, meillä koirat syövät luita vain valvonnan alla ja rajoitetusti. Luista voi irrota osia ja ne voivat takertua koiran kurkkuun jopa hengenvaarallisesti - tarkkailkaa siis koirianne.

Kaiken kaikkiaan olin tyytyväinen Horzen tilaukseen. Paketti tuli luvatussa ajassa ja oli pakattu mielestäni todella hyvin ja huolellisesti. Lelut olivat laadukkaan oloisia ja ehjiä sekä siistejä. Ja mikä tärkeintä, koirat ovat tykänneet niistä. Jos pohdit vaikka lemmikkisi leluvalikoiman päivitystä, uskallan suositella Horzea lämmöllä!

Lisää koirien puuhista Instagramissa & Snapchatissa, löytyy molemmista nimellä Kristiinamu.


Sisältää kaupallisia linkkejä.

lauantai 25. kesäkuuta 2016

Jokseenkin vaikea juhannus

Tänä vuonna juhannus on tuntunut jollain tapaa vaikealta, enkä ole ollut niin sanotusti juhannustunnelmissa. Olen sellainen ihminen, että elän kaikelle häppeningille ja tapahtumille. Varsinkin tällaisia ajankohtia ovat uusivuosi ja juhannus. Tänä vuonna meidän kaveriporukka hajosi pirstaleiksi eri mökeille ja muihin paikkoihin, ja me jäätiin kotiin. Myös kaksi parasta ystävääni ovat reissussa, joten heistäkään ei valitettavasti ollut seuraa. Kutsuttiin meille pari töiden vuoksi kaupunkiin jäänyttä kaveria grillaamaan ja ilta oli kyllä ihan mukava. Jotenkin vaan olin kokoajan hieman maassa ja väsynyt, eikä tunnelma ollut omalta osaltani paras.

Samaan aikaan tällainen rauhallinen kolmen päivän vapaa tekee todella hyvää, sillä olen ollut väsynyt. Viime yönä nukuin ihanat, melkein 12h yöunet ja nyt tuntuu siltä, että saatan kohta mennä päikkäreille. Ja niin taidan tehdäkin, kun olen kirjoittanut tämän postauksen loppuun.



Mutta olihan meillä eilen mukavaakin, Pilvi ja Kaapo sai seuraa ystävämme Peppi-ranskiksesta, koirat tulee hyvin toimeen ja niillä ainakin oli kunnon bileet käynnissä koko illan. Nyt nuo kaksi possua ovatkin sitten aivan poikki ja ovat nukkuneet melkein taukoamatta eilisestä yöstä asti. Tottakai myös ruoka oli ihanaa, grilliruoka vaan on niin parasta kesäisin.

Vaikka meillä on oma piha ja puitteet kohdillaan, olisihan se ihan mahtavaa päästä viettämään juhannusta joskus kunnon järvenranta-mökille. Aamukahvi laiturin nokassa ja veneellä katsomaan kokkoa - kuulostaisi ihanalta. Harmi, että lähipiirissä ei ole mökkiä. Ja olen onnellinen teidän puolesta, joilla sellainen on. Nauttikaa! :)

Tämän postauksen kirjoittaminen on kestänyt ihan tolkuttoman kauan, sillä unohdun kokoajan katsomaan naapurin miestä, joka leikkaa puskia. Enkä siksi, miksi varmasti moni nyt luuli, vaan siksi, että tuo touhu on niin hauskan näköistä. Leikkaustavasta päätellen mies ei ole koskaan ennen ko. toimintaa harjoitellut ja elehdinnästä päätellen ei sitä myöskään koskaan enää tee. Lopputulos on varmasti upea. :D Tästä meidän ruokapöydän ääreltä näkee hyvin ulos ja tuli kyllä hieman Ulla Taalasmaa fiilis, kun jäin häntä seuraamaan, mutta kun show on niin hyvin lähellä, ei tarvitse kuin silmiä hieman kääntää niin näkee. Tekisi mieli mennä apuun. Miesparka.

Summa summarum: ei paras juhannus fiiliksen perusteella, mutta lepo tulee tarpeeseen. Ihanaa, kun kesäsäät tuli vihdoin meillekin tänä aamuna, ja niistä koitankin nauttia nyt loppujuhannuksen ajan. Ikävä ystäviä ja olematonta mökkiä.

Miten teidän juhannus on mennyt? Oletko saanut nauttia siitä mökillä vai jäitkö kaupunkiin?

torstai 23. kesäkuuta 2016

Jälkkärivinkki juhannukseksi!


Juhannus on nurkan takana, mutta jälkkäri puuttuu? Tässä blogissa ennenkin nähty, todella tykätty ja varma jälkiruokaohje. Ohjeesta riittää noin 10 hengelle ja se on hyvää vielä seuraavanakin päivänä. Jälkiruoan voi valmistaa joko yhteen isoon tai moneen pienempään astiaan.


Tarvitset:

  • digestivekeksejä 1 pkt
  • leivontamargariinia / voita n. 200g
  • kuohukermaa 2dl (jos haluat täytettä enemmän, tuplaa tämä)
  • maustamatonta tuorejuustoa 200g (tai tuplamäärä)
  • tomusokeria 1dl (tuplamäärä)
  • vaniliinisokeria 1tl (tuplamäärä)
  • 1/2 sitruunan mehu (tuplamäärä)
  • marjoja maun mukaan

Valmistus:

  • murustele digestivekeksit käsin tai nuijalla kulhoon, lisää sulanut/pehmeä voi ja sekoita/puristele käsin taikinamaiseksi massaksi
  • sekoita tuorejuustoon tomusokeri, sitruuna sekä vaniliinisokeri
  • vatkaa kerma ja kääntele se tuorejuustoseoksen joukkoon
  • painele valitsemasi astian pohjalle keksimuruseos
  • nostele päälle juusto-kermatäytettä
  • koristele marjoilla ja keksinmurusilla

Nosta astia(t) jääkaappiin vähintään pariksi tunniksi ja tarjoile.

Herkullista juhannusta!

Kesäinen iltapäivä merellä

Eilen vietimme työporukalla pientä virkistyspäivää Helsingin rannikolla m/s Merisarasteen kyydissä. Olimme työpaikkani hupitoimikunnassa suunnitelleet meille mukavan iltapäivän merellä lounaineen ja virvokkeineen.

Puolen päivän maissa pakattiin kimpsut ja kampsut mukaan ja suunnattiin kohti Kauppatoria, josta meidän söpö paatti lähti liikenteeseen. Meitä oli 25 hengen porukka ja mielestäni se oli juuri sopivan kokoinen poppoo tällaiselle retkelle ja kyseiselle laivalle.

Ilma oli puolipilvinen, onneksi ei satanut. Sumu otti meidät vastaan merelle, mutta kun pääsimme Itä-Helsingin saaristoalueelle, sumukin hälveni. Musiikki soi ja kilisteltiin kuohuvalla.

Mielestäni on erityisen tärkeää, että työporukalla vietetään aikaa muutenkin, kuin toimistolla. Toisessa ympäristössä saa uuden kuvan ihmisistä ja tulee juteltua muustakin, kuin työasioista. Meillä on mielestäni oikein mukava työporukka ja meitä on eri ikäisiä ja eri tyylisiä ihmisiä. Mitä mahtavampia persoonia.



Pysähdyttiin Malkasaaressa, jossa tepasteltiin hetki. Aurinko lämmitti ihanasti ja voi miten kaunista se ranta-alue ihanine laitureineen ja mökkeineen onkaan. Olin ensimmäistä kertaa tuolla suunnalla vettä pitkin, joten oli kiva nähdä Helsinkiä hieman erilaisesta näkökulmasta.

Iltapäiväristeilymme kesti vain muutaman tunnin, olisi sitä voinut mielellään jatkaa pidempäänkin. Osa lähti vielä jatkoille terassille ja itse suuntasin kotiin. Kotona heitin shortsit ja aurinkorasvat päälle ja menin ottamaan päikkärit terassille. Nukahdinkin ja heräsin kuola poskella puoli seitsemän maissa.  Mikä siinä on, että aurinkoa ottaessa nukahtaa aina? Hetken siinä vielä höpsöttelin Pilvin kanssa ja sitten alkoikin jo masu kurnia - tajusin että olin syönyt viimeksi lounasaikaan. Kaiken kaikkiaan ihana kesäpäivä tuo eilinen, näitä lisää!

Ja lämmöllä suosittelen tätä käyttämäämme laivaa vaikka työporukan tai ystäväporukan kesäpäivän viettoon, Merisarasteella oli myös loistava ja todella mukava henkilökunta. Tarkempia tietoja annan mielelläni, eli heitähän viestillä jos kiinnostaa.

Pian päästään juhannuksen viettoon, kun hieman lyhennetty työpäivä päättyy - edessä on todennäköisesti kiduttava kauppareissu ja sitten lepovaihde päälle. Ah, odotan jo että saa nukkua kolmena aamuna niin pitkään kuin nukuttaa! Aion ottaa näistä vapaista kaiken irti.

Oikein ihanaa juhannusta kaikille! :)

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Arjen arkea

Paljon kuullaan puhuttavan arjen luksuksesta, ja ihanaahan se onkin. Saatan nyt kuulostaa todella urpolta, mutta minä nautin kyllä myös usein ihan arjen arjesta.

Tällä hetkellä kovassa muodissa ovat mm. kuvat mitä ihanimmista aamiaisista ja lounaista ja milloin mistäkin herkusta. Smoothiebowl, banana pancakes ihanilla marjoilla höystettynä sekä muut trendiruoat. Myönnettäköön, että olen aika urpo näissä trendijutuissa. Minä syön aamupalaksi hapankorppua sulatejuustoviipaleella ja nautin siitä. Se on vaan niin hyvää. Kamalan näköistä, mutta hyvää.

Olisihan se ihanaa jaksaa käyttää aamulla paljon aikaa upeiden luomusten valmisteluun, mutta en tee niin. Kotona en syö mitään, huitasen puoli lasia omppumehua kitaan ja hyppään autoon. Mutta ah, kun pääsen toimistolle, teen kaksi herkullista hapankorppua ja rouskuttelen niitä muiden iloksi työpisteelläni.

Talvella aamupalani oli melkein poikkeuksetta kaurapuuro. Näin kesällä ei tee mieli syödä lämpimiä ruokia niin paljoa, joten olen kuin vahingossa siirtynyt hapankorppuihin. On ollut aika, kun olen joutunut laittamaan hapankorput kielletylle listalle - olin niihin pahasti koukussa. Otin yhden, toisen, kolmannen..kunnes korppuloota oli tyhjä. Nykyään saan pidettyä määrän kurissa. How strong of me ;)

Mielestäni tämän aamupala- tai snack-asian voi ottaa hyväksi esimerkiksi ja muistuttaa taas siitä, että vaikka kuinka näemme kauniita kuvia ja huoliteltuja ruokia, asuja tai vaikka kampauksia, eivät ne tee meidän muiden elämistä yhtään sen huonompia. Ei kaunis smoothiebowl paranna ketään tai kurppaiset korput puolestaan myöskään huononna. Ei elämä ole sen hienompaa, vaikka edessä olisi kuinka upea luomus jogurttia ja marjoja.

Nykyään "täydellisiä" elämiä luodaan kuvien avulla ihan vahingossakin - aina on joku, joka vertaa itseään tai vaikka sitä aamupalaansa toisiin. Saattaa kuulostaa naurettavalta hänelle, joka näin ei tee, mutta on silti kiven kova fakta, että vertaajiakin löytyy. Aina sitä ei itsekään tiedosta, mutta kun kaivaa syvempää, tajuaa, että on itsekin kadehtinut jonkun kaunista aamiaista sen hienon ulkonäön perusteella. Miten vinksahtaneita olemmekaan? Joskus sitä ajattelee vahingossa tai tajuamattaan jotain outoa, mutta kun se puetaan sanoiksi, alkaa ko. käytös tuntua hassulta.

Tässä nyt hieman jännä esimerkki, mutta sama pätee myös moneen muuhun asiaan. Idea tästä aiheesta tuli, kun kuulin erään nuorten tyttöjen viime perjantaina sovituskopissa käydyn keskustelun. Aluksi se kuulosti täysin absurdilta, mutta sitten tajusin, että nykyään ihan kaikesta voi ottaa itselleen paineita ja harmia. Jopa sellaisista asioista, joita ei monelle tulisi mieleenkään. Ja kaikki kunnia kauniille kuville ja smoothiebowleille, piristätte väreillänne päivääni!

Ja sitten kaikkien mielessä olevaan aiheeseen...

Juhannus lähenee lähestymistään ja tänä vuonna vietetään sitä hyvin pienimuotoisesti. Monet ystävistä karkaa maalle, mökille tai ulkomaille ja me jäämme koirien kanssa kotiin. Onneksi emme asu ihan "kaupungissa", eli lähellä on luontoa, kokkoja ja järviä. Olemme kutsuneet pari kaupungissa töiden takia olevaa kaveria meille ja jos sää sallii, grillaillaan herkkuja ja istutaan iltaa meidän terassilla. Kokko olisi mukava käydä katsomassa, saa nähdä mennäänkö. Säätila on tietenkin yksi, joka määrittää aikalailla koko juhannuksen kulun. Jos sataa, voisimme viettää vaikka peli-iltaa sisällä. Sääennusteisiin ei voi luottaa, ne penteleet ovat vaihdelleet muutaman tunnin välein aurinkoisesta sateeseen alkuviikon aikana. Juhannussään näkee sitten perjantaina, kun on aika sytyttää grilli.

Olen viettänyt juhannuksia viime vuosina hyvin erilaisilla tavoilla. Lähivuosiin kuuluu niin mökillä, kaupungissa kuin ulkomaillakin vietettyjä juhannuksia. Paras juhannus ehkä on, kun on ystävät ympärillä ja keli suosii - paikasta ei niin väliä. Viime juhannus oli mukava, olimme kaverin perheen talolla isolla ystäväporukalla ja saimme nauttia hyvästä säästä ulkona grillaillen ja nuotiota tuijotellen. Tänä vuonna eri tavoin, ensi vuodesta ei taas tiedä.

Miten sinä aiot viettää juhannuksen? :) Ja löytyykö viha- tai rakkaussuhdetta vallitseviin ruoka- ja kuvatrendeihin?

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Ihania kotijuttuja alesta + meikkivinkki




3. Penny hylly & Paradise ruukku // 4. Santorini rahi // 5. Marco rahi (edit: loppuunmyyty!)

Katso kaikki ALE-tuotteet täältä.

EDIT! Sain teille alennuskoodin ja se käy myös ALETUOTTEISIIN! :)
Koodi: 335476 ja shoppailemaan tästä!
Alennuskoodi lisätään ostoskorissa ja alennus aktivoituu kassalla.
(Alennus koskee vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, sisävalaisimia, tapetteja ja mattoja.
Alennus on voimassa 29.6.2016 asti, ja sen voi käyttää vain kerran. Toimituskulut lisätään tilauksen loppusummaan.)


Ah, Ellos on alentanut ihania tuotteita ja siellä oli onnekseni sellaisiakin, joita en ole vielä ehtinyt tilata normaalihintaisena ;) Meiltä löytyy jo Penny hylly sekä Paradise ruukut. Nyt himoitsen jompaa kumpaa kuvan rahia. Olen haaveillut uusista yöpöydistä ja mielessä on käynyt myös rahin käyttäminen yöpöytänä. Tarvitsen sitä nimittäin yleensä vain kännykälle, eli pinnan ei ole pakko olla tasainen.

Nuo meidän Paradise ruukut kaipaavat vielä täyttöä, en ole päättänyt mitä niihin haluaisin. Ehkä joko viherkasveja tai valkoisella kukalla olevia kasveja. Mitä te laittaisitte?

Nyt on selkeästi meneillään joku Marokkobuumi, nimittäin himoitsen kaikkea missä on ornamenttikuosia tai itämaista vivahdetta. Sen huomaa vahvasti myös valitsemieni tuotteiden kuvioinnista.


+ Meikkivinkki!



Toinen tärppi, joka kannattaa tsekata, on Makiash -merkin meikkituotteet, joista osa on nyt myös alessa. Suosittelen varsinkin tuota kuvassa näkyvää kajal-komboa, eli pehmeä liner vesirajalle ja vedenkestävä eye liner luomelle. Näiden kahden avulla saa näyttävän ja kestävän silmämeikin, eikä kesän haastava ilmasto saa niitä valumaan poskille ;)


Sisältää kaupallisia linkkejä.

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Kaapo 5 vuotta

Kaapo täytti viime viikolla viisi vuotta. Aika on kulunut nopeasti, vastahan me saimme tietää, että meidän perhettä tulee lisäämään pieni poika, jonka piti ensin olla tyttö. Poika oli meille täydellinen vaihtoehto ja viime vuonna saimme vielä sen tytönkin, tai eukon, kuten tapaan sanoa. Synttärin kunniaksi nappasin koirista potretit, ja pakko sanoa, että on meitä kauniilla koirilla siunattu.







Naurattaa, kun näihin kuviin tallentui molempien persoonat tosi hyvin. Kaapo on tuollainen kiltti kultapoika ja Pilvin kasvoista näkee tietynlaisen kyseenalaistamisen ja pennun naiviuden. Samalla kuitenkin jollain tapaa rauhallisen viisauden, mitä tosin harvemmin on nähtävillä, kun neidin kanssa puuhaa. Fiksuhan se on, mutta ei niinkään rauhallinen. Nämä kaksi on kyllä ehdottomasti Tuukan lisäksi parasta elämässäni.

Minkälaisia lemmikkejä sieltä ruudun toiselta puolen löytyy? :) Olisi mukava kuulla!

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Kosmetiikkasuosikkeja

Herranjestas, edellisestä "meikkisuosikit" postauksesta on kulunut jo melkein puoli vuotta - nyt on siis aika tehdä päivitetty versio. Kuten jo tässä edellisessä postauksessani kerroin, ei minulla vaihdu suosikit kovinkaan usein. Jotkut vakkarituotteista ovat pyörineet mukana ja vuosia. Ja jälleen voin todeta, että vahvimmat suosikit ovat edelleen samoja, kuin tammikuussa, mutta pientä päivitystäkin on tullut lempparirintamalle.





Lisäsin tähän muutaman meikkisuosikin lisäksi pari muutakin kosmetiikkatuotetta, joita olen tykästynyt käyttämään edellisen postauksen jälkeen. Alla listaus suosikeistani.

  • Anastasia Contour kit (puuterimainen)
  • Anastasia Brow Wiz kulmakynä, sävy soft brown
  • Lumene True Mystic silmänrajaustussi
  • Maybelline Fit Me puuteri, sävy 250
  • Skindinavia Bridal viimeistelysuihke meikille
  • Moroccanoil hoitoöljy hiuksille
  • Lumene Bright Now C-vitamiini hyaluronitiiviste kasvoille
  • Beauty needs meikkisuti-duo korostukseen ja varjostukseen

Kaikki nämä tuotteet ovat joko päivittäisessä tai viikottaisessa käytössä ja voin suositella lämpimästi kokeilemaan, jos sopisi myös teidän vakkarikäyttöön.



Näiden lisäksi edelleen suosikkeina ovat pysyneet myös edellisen postauksen tuotteet Lumene True Passion Lip Color huulipuna, Lumene True Mystic Volume ripsiväri sekä Anastasia Contour Cream Kit pohjustuspaletti.

Tuo Anastasian voidemainen contour kit on käytössä enemmänkin juhlapäivinä, ja puuterimaista käytän arkimeikkiin kevyesti tuomaan varjoa ja valoa kasvoille. Arkimeikkini on muuten todella minimalistinen, joten tuon kasvoille pientä extraa puuterimaisella contour paletilla.

Löytyykö samoja suosikkeja teidän kaapistanne? :)

Muisti - tuo kummallinen kapine

Muisti on ehkä yksi mielenkiintoisimpia asioita, joita tiedän. Jo sen takia, että muisti on hyvin yksilöllinen, siitä on kiinnostavaa jutella toisten ihmisten kanssa. Esimerkiksi kun vertaan minua ja Tuukkaa, muistamme hyvin erilaisia asioita ja eri ajoilta.

Itse muistan hyvinkin tarkkoja yksityiskohtia jo noin 2-3-vuotiaasta lähtien. Tuukalla taas puolestaan äkkiseltään mietittynä löytyi muistikuvia alkaen ala-asteelta, mutta vähemmän. Ja ne asiat, joita muistamme, ovat erilaisia. Tästä jo huomaa, miten ihmisen mieli käyttäytyy eri tavoin ja kiinnitämme huomiota eri asioihin. Ja sama pätee näin aikuisiän juttuihin; toinen muistaa esim. joltain parin vuoden takaiselta matkalta tiettyjä yksityiskohtia ja toinen taas aivan toisia.  Keräsin alle muutamia, varhaisimpia muistojani.

Oulu, Rajakylä, olin arviolta noin 3 -vuotias: asuimme rivitalossa, jossa oli kaksi kerrosta. Yläkerrassa oli iso parveke, jonne äiti roudasi patjoja aurinkoisena päivänä ja makoilimme siellä. Muistan turkoosin pingviini-pehmolelun, jota vasten oli kiva nojailla. Joku meidän talonyhtiön asukas oli vienyt roskikseen säkeittäin hyvää tavaraa, kelloja, koruja ja meikkejä. Ja joku meidän pihan lapsista löysi ne ja jaettiin tavaroita innoissamme meidän pihalla olleessa puuhökkelissä. Muistan naapurin Raunin karviaispensaat.

Oulu, Oulunsalo, en osaa sijoittaa oliko tämä ennen vai jälkeen Rajakylässä asumisen, mutta kuitenkin olin 4- tai alle 4 -vuotias: asuimme keskellä keskustaa, valkoisessa puutalossa, joka oli mielestäni sellainen omakotitalomainen, jossa oli pari erillisä asuntoa. Muistaakseni meillä oli pieni kaksio, jotenkin muistan myös takan. Ja muistan tästä talosta myös sen, että sain hetkelliset traumat mansikkakakkuja kohtaan. Taisin syödä kakkua, joka oli vielä jäinen.

Ruukki, meidän mökki, muistot sijoittuvat noin tarha- ja ala-asteikään: muistan, että mökkimme keittiössä oli aputuoli, jonka istuinosa oli vaalean turkoosi, ja siinä oli ilmeisesti palaneita / sulaneita kuoppia. Muistan, kun kiipesin sitä pitkin astiakaapille ja ihailin aina kauniita pikkulusikoita, joiden varret oli kauniin väriset, muoviset ja niissä oli jotain (kukka?) kuviointia. Muistan, kun jääkaapissa oli aina Fazerin sinistä ja kävin kähveltämässä aina palan sieltä, palan täältä. Muistan mökin olohuoneen narisevan ruskean nojatuolin ja sohvan, sellaiset plyyssiset ja niissä oli myös jotain painokuviointia. Muistan, kun mummon kanssa katsottiin jotain musiikkiohjelmaa (Tammerkosken sillalla?). Muistan, kun mökkimme pihalla käärin sätkiä isälleni hirmuiset kasat valmiiksi, olin siinä mielestäni hyvä. Mökille sijoittuu oikeastaan todella paljon muistoja, suurelta osin hyviä. Parasta oli, kun sai nostaa perunaa perunamaasta ja se jännitys, tuleeko isoja vai pieniä perunoita, oli mahtava.

Tässä muutamia muistoja, ja nyt kun niitä aloin kirjoittamaan ylös, tajusin että niitä on vaikka millä mitalla. Jotkut ovat niin tarkkoja, että mieleeni tuli tietyt tuoksut ja äänetkin. Huomaan, että mitä syvemmin kaivan, sitä enemmän muistuu mieleen ja yksi asia johtaa toiseen muistikuvaan. Kannattaa hypätä hetkeksi muistojen maailmaan ja katsoa, mitä kaikkea sitä mielestä kuoriutuukaan!

Tietyllä tapaa pelkään, että nykyaika tuhoaa mahdolliset muistikuvat tietyistä asioista - nykyään kun sitä hyvin helposti elää suorittaen pysähtymättä hetkeen. Aina odotetaan tulevaa tai mietitään mennyttä. On vaikeaa tajuta, että tämä hetki on nyt.

Keskustelin aiemmin tällä viikolla pomoni kanssa hypnoosista ajaessamme toimistolle tapaamisesta. Hypnoosi on todella jännä, ja samalla pelottava asia. Uskon kyllä siihen, että jollain tavalla ihmisen muistia voi kaivella ja ihmistä voi auttaa muistamaan. Käytämmehän vain pienen osan meidän aivojemme kapasiteetista. Uskaltaisinko itse kokeilla hypnoosia? Ehkä en. Olen aika kova pelkuri ja kaikki mielellä leikkiminen saa minulla karvat pystyyn. Tokihan se olisi mielenkiintoista kokea, mutta pelkään, että siitä jää joitain oireita pysyväksi. Olisi myös mahtavaa päästä seuraamaan, kun joku tuttu hypnotisoidaan, sillä tuntemaansa ihmistä ja reagointia olisi hauska katsoa ja verrata hänen normaaliin käytökseen.

Onko muuten teillä jollain kokemusta hypnoosista? Kertokaa ihmeessä kokemuksia jos on! :) Miten aikaisesta vaiheesta teillä on muistoja lapsuudestanne?

perjantai 17. kesäkuuta 2016

Sokerointitarjous kesäksi! Sileät kesäsääret, täältä tullaan!



Kävin ennen Turkin matkaani ensimmäistä kertaa sokeroinnissa. En tiedä miksi en ollut aiemmin käynyt, ehkä ajattelin että ei se sokerointi ole sen parempi vaihtoehto kuin sheivaaminenkaan. Mutta pakko myöntää, että olihan se matkalla ihanaa, ettei tarvinnut huolehtia kertaakaan säärien sheivailusta ja sääret pysyivät sileänä koko matkan ajan.

Sokerointi ei ollut niin kivuliasta kuin olin etukäteen ajatellut. Sääret puhdistettiin ja talkittiin, jonka jälkeen sokerimassaa alettiin levittää iholle. Sokerointi tehdään aina myötäkarvaan, eli sokeri levitetään iholle ja vedetään / nykäistään pois kasvusuuntaan.

Hius ja Kauneus Lähteen tytöt halusivat tarjota myös teille mahdollisuuden saada sileät kesäsääret tai vaikkapa kainalot edullisemmin.



HIUS JA KAUNEUS LÄHDE TARJOAA CAVAN LUKIJOILLE:
SOKEROINNIT KESÄ- JA HEINÄKUUN AJAN -15% ALENNUKSELLA.

Hintaesimerkkejä:
  • Sääret tai reidet norm. 54€ - nyt 45,90€
  • Kainalot norm. 26€ - nyt 22,10€
  • Brasilialainen norm. 65€ - nyt 55,25€
  • Käsivarret norm. 29€ - nyt 24,65€
  • Huulten yläpuoli norm. 13€ - nyt 11,05€

Hius ja Kauneus Lähteessä on todella mukavat ja suloiset kosmetologit, ja palveluiden määrä on kattava. Nettisivuilta näet myös muut palvelut. Omia suosikkejani heidän palveluistaan ovat kasvohieronta, intialainen päähieronta ja varsinkin nyt kesällä jalkahoito.

Varaa aikasi netistä: www.hiusjakauneuslahde.fi
Varaa aikasi soittamalla: 0400 585 272
Käy paikan päällä: Lähderannantie 22, 02720 Espoo / Lähdekeskus

Mainitse blogiedusta paikan päällä ja saat alennuksen maksaessasi.

Yhteistyössä Hius ja Kauneus Lähde

torstai 16. kesäkuuta 2016

Milloin mikäkin kriisi

Nyt kun blogi on hypännyt hetkeksi hieman syvällisempiin aiheisiin, on ollut hankala kirjoittaa kevyemmistä asioista. Tai sanotaanko näin, että ei ole tullut edes mieleen, että kirjoittelisimpa vaikka tukkajutuista. Paitsi juuri nyt, kun otan itseäni niskasta kiinni. Kyse ei ole siitä, ettenkö haluaisi kirjoittaa myös kevyemmistä asioista, koskan haluan. Kyse on siitä, että kun kirjoittaa hetken eri maailmasta, ei automaattisesti ajattele toisenlaisia asioita. Mutta ehkä tämän pitääkin mennä juuri näin, aalloissa, vähän kuin "sesongeittain".

Aihe tuli mieleeni siitä, että tänään olen menossa vihdoin värjäyttämään tätä hamppukasaani ja saan siitä ehkä vihdoin takaisin pikimustan. Myös jotain hoitoa kaipaa niin latvat, kuin päänahkakin. Itselle kokomusta tukka on helpoin ja vaivattomin hoitaa.

Otsikossa mainitsin sanan kriisi. Tiedättekö kun valmistaudutaan kimpassa tyttöjen kanssa vaikka iltaa varten ja toinen huutaa "mulla on asukriisi" ja toinen taas valittaa "tukkakriisiä"? Mulla on ainainen tukkakriisi. Moni tätä reuhkaani on kehunut vuosien mittaan, mutta helppo se ei ole. Vaan ärsyttävän vaikea. Hiukset on pitkät, mutta siihen se sitten jääkin. Joudun esimerkiksi tupeeraamaan reuhkaa päivittäin, etteivät hiukset valuisi päätä myöten. Ja silti valuvat. Käytän vahvimpia muotoilutuotteita ja nekään eivät aina pidä hiuksiani kurissa.

Toinen asia, millä on mielestäni merkitystä hiusmaailmassa, on pään muoto. Oma pääni on oudon muotoinen (mielestäni) ja takaraivoni on hyvin suora, siksi joudun tekemään takaraivolle aina suurimmat tupeeraukset. Eikä minulle sovi lainkaan päätämyöten kammatut ponnarit tai muut vastaavat kampaukset.

Eli kyllä, täällä kärsitään elinikäisestä hius(pää)kriisistä. Joskus jopa häpeän sitä, miltä hiukseni näyttävät vaikkapa töissä ja kadehdin heitä, joille riittää aamulla hiusten harjaus ja sillä siisti.

Noh, se kriiseilyistä ja siirrytään mukavampiin aiheisiin.

Huomenna on taas jo perjantai. Viikot kuluu ihan älytöntä vauhtia. Lauantaina ollaan menossa Tuukan kanssa meidän kaverin synttärijuhliin, johon on tulossa paljon tuttuja. Ennen oltiin aina kaikki tytöt ja pojat samassa, isossa lössissä, nykyään ollaan enemmän erikseen. Koska erot ja suhdekriisit. Moni kaveripariskunnista on eronnut viime vuosina. Pari kertaa vuodessa sitten järkätään koko poppoolla happeningiä, kuten viime syksynä halloweenit ja rapujuhlat. Tälläkin kertaa paikalla on varmasti enemmän miehiä, mutta onneksi mulla on vielä yksi "rikoskumppani" kaveripariskunnista, eli saan myös naisseuraa.

Jos sää sallii, tiedossa on grillailua, musiikin popittamista ja rentoa hengailua ulkosalla - noh, sitä mitä nyt yleensä kavereiden kesäjuhlilla voi tehdä. Innolla odottelen viikonloppua, on kiva nähdä kaikkia ja osaa myös pitkästä aikaa.

Ja siitä toissapäivänä raottamastani projektista.. uskallan varovaisesti sanoa, että se on saanut pienen pienet purjeet ja tuulahduksen alleen. Nyt edetään askel kerrallaan ja intoilematta liikaa. Mutta pienillä hiirulaisen käsillä tuuletan, hieman.

PS. tsekkaa blogikirppis, siellä on kaikkea ihanaa kesään sopivaa vailla uutta kotia. :)

keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Blogikirppis on auki!


Lisäilin blogikirppikselle ihania, kesään sopivia yläosia ja mekkoja, käyhän kurkkaamassa :)

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Kiroan teidät, pienet verenimijät! + Ripaus pohdintaa (taas)

Kylläpä toukokuu menikin ihanasti, hyvä kesäsää ja pystyi elämään vaikka koko päivän parvekkeen ja pihan ovet sepposen selällään. Mutta auta armias, kun kesäkuu on yltänyt puolilleen, ja nuo inhottavat hyttiäiset ovat taas "heränneet henkiin". Iho on raapimisjälkiä täynnä ja koirien karvapeitteen välistä näkyy pieniä kuppia. Iltaisin saa herätä pieneen ininään ja sitten alkaa taas läiske ja lötinä kun hillun sängyllä seisten ja yritän nitistää itikoita. En tykkää.

Viikonloppuna harmittelemani paha olo on osittain jatkunut, mutta olen tainnut saada siitä syvemmin kiinni ja tajunnut erään asian. Kokemani ahdistus on osittain ollut myös turhautuneisuutta ja uskon, että tiedän jollain tapaa mistä se saattaa johtua. Katsokaas, kun minä olen sellainen ihminen, että kokoajan pitää olla jotain projektia meneillään. Milloin juhlia, milloin matkajärjestelyitä, milloin mitäkin häppeningiä tai suunnittelua. Minä nimittäin rakastan suunnittelua ja koordinoimista.

Tällä hetkellä kalenteri näyttää tyhjää, seuraava intoa aiheuttava tapahtuma on Mallorcan reissu ja sekin on vasta kesän toisella puolen, eli loppukesässä. Ei juhlia, ei projekteja joita viedä eteenpäin tai suunnitella.



Kunnes tänään heräsi pieni kipinä ja näen suuren mahdollisuuden edessäni. En oikeastaan itsekään juuri arvosta tällaista "apua mitä jännää onkaan edessä" hypetystä, jos ei kerro loppuun asti mistä on kyse. Mutta ei hätää, tämä asia on vain minun maailmassani suuri mahdollisuus eikä oikeastaan ole varmaan "mitään" teidän mielestä, joten tässä kohtaa annan itselleni luvan purkaa asiasta käyttämättä sen oikeaa nimeä. Koska sillä ei ole nimeä. Koska en edes tiedä tuleeko se tapahtumaan. Pointti tässä oli se, että heti kun näen mahdollisuuden uudelle projektille, oloni helpottuu ja sitä kautta löysin yhden tikun, joka on hiertänyt lihassani jo jonkin aikaa. Ja koska olen tästä harmituksesta puhunut täällä jo aiemmin, halusin viedä asian loppuun ja jatkaa sen parissa. Tai enhän minä tiedä, oliko tämä loppuunviemistä, vai tuleeko ahdistus kahta kauheampana pian takaisin.

Kerta toisensa jälkeen on jännää oivaltaa itsestään jotain. Tämä asia ei tullut mieleenikään kun listasin viikonloppuna plussia ja miinuksia olotilassani paperille. Mutta loppupeleissä se on aivan itsestäänselvyys. Minä haluan toteuttaa itseäni jollain tapaa ja tehdä niitä asioita mistä pidän. Ja kun sellaisia asioita ei ole, varsinkaan sellaisia mistä nautin eniten, alkaa masentunut manaatti hiipiä nurkan takaa ja valtaa alaa mielessäni. Ja se manaatti on muuten suuri. Ja sen nimi on Manu.

Ah miten tunnen taas kiven siirtyvän harteilta pois ja pystyn taas hengittää. Tämä asioiden (pientenkin) purkaminen tuntuu erityisen hyvältä ja kuten ehkä olettekin huomanneet, näitä purkauksia on tullut tässä lähiaikoina normaalia enemmän. Olen tavallaan löytänyt taas uuden tavan nauttia blogin kirjoittamisesta, aina ei tarvitse olla pelkkää hömppää ja niitä juttuja, jotka "kuuluvat blogeihin". Minulle sopii aivan loistavasti päiväkirjan ja blogin sekoitus. Koska se helpottaa. Ja sitä tältä harrastukseltani haen.

Ja se projekti. Jos se saa yhtään tuulta alleen, kuulette siitä aivan varmasti lisää. Kiinnosti tai ei.

Mutta se minusta, mitä teille kuuluu? Kesä on jo alkanut ja kuluu kovaa vauhtia, onko lomat lusittu vai vielä edessä? Laittakaa kuulumisia kommenttiboksiin, Instaan tai Snäppiin, sieltä löytää nimellä Kristiinamu.

Hyvät käytöstavat ja niiden puute

En muista minulle koskaan kenenkään opettaneen hyviä käytöstapoja, vaikkakin äitini tuntien varmasti hän on niitä jollain tapaa minuun viljellyt. Joistain asioista sitä muistaa saaneen paasausta, esim. lämpimästä pukeutumisesta jne., mistä nyt lapsena voi joutua paasauksen kohteeksi. Mutta käytöstavat ja käyttäytyminen ovat sellaisia, että niistä en muista saaneeni sanomista koskaan.

Jollain tapaa tämä ei yllätä minua, sillä ainakin nyt aikuisiällä sitä ajattelee, että ei ole toista tapaa, kuin olla ystävällinen ja kohtelias. Kaupassa, töissä, yleisillä paikoilla - kuuluu mielestäni olla korrekti.

Satuin pari päivää sitten lihatiskille samaan aikaan erään jokseenkin tunnetun suomalaisen henkilön kanssa. Hän oli tiskillä minua ennen ja itse odottelin vuoroani. Aistin tästä henkilöstä jonkinlaisen negatiivisen "auran" ja kiinnitin huomiota siihen, että hänen kanssakäymisensä lihatiskin työntekijän kanssa oli myös mielestäni hieman tympeää. Kaikilla ei selvästikään kuulu vakiosanoihin kiitos tai edes silmiin katsominen ja hymyily. Jäin miettimään onko tämä henkilö tällainen aina, vai asettaako tietyt julkiset paineet hänet tilanteeseen, jossa kääntyy sisään ja käyttäytyy tympeästi häntä palvelleita ihmisiä kohtaan. Vaikka minulle jäi hänestä lievästi töykeä kuva, voi silti käytöksen takana olla painava syy. Tai sitten ei. Sitä emme tiedä.

Tämän tilanteen myötä aloin taas pohtia käyttäytymistä ja huomaan, että kaikille ei ole itsestäänselvää toimia kuten minä toimin. Eikä se tee kenestäkään parempaa tai huonompaa. Vain erilaisen.

Mutta en minä sitäkään kiellä, etteikö muunlainen käytös joskus harmittaisi. Kyllähän se harmittaa, jos ohikulkiessaan sanoo iloisesti huomenta tai tervehtii, eikä vastausta kuulu lainkaan. Sitä jää miettimään miksi tuo henkilö teki päätöksen olla vastaamatta, mutta usein se johtuu vain siitä, että tällainen toiminta ei kuulu ko. henkilön normaaliin tyyliin. Outoa minun mielestäni, mutta näin se vain voi olla.

Kai sitä vain tietyllä tapaa odottaa muilta samaa ja jälleen tullaan siihen lähtöpisteeseen, että minun normi voi olla jonkun toisen eksotiikka.

Myös erilaiset tavat ja tapakulttuurit ovat kiehtovia - muistan olleeni innosta piukeana kouluaikana, kun yhtenä valinnaisena oli tapakulttuuri. Siellä opeteltiin kattamaan pöytä oikein, puhuttelemaan toisia ja käytiin läpi hieman eri kulttuurien tapoja. Myös opiskellessani mandariinikiinaa muistan tapakulttuuriosion olleen suosikkini. Rustasin kirjoitustehtäviä kirjasta alta pois, että pääsin syventymään kirjan käytösosioon. Aasialaisilla on todella erikoisia tapoja ja monet niistä juontavat historiasta. Kiehtovaa ja hyvin mielenkiintoista.

Muistan opettajamme kertoneen esimerkin; oli tilanne, jossa samassa ryhmässä oli aasialaisia ja länsimaalaisia. Eräältä aasialaiselta, hieman korkea-arvoisemmalta henkilöltä putosi paperinippu kädestä ja normaalisti, kun meikäläiset kyykkäisivät omia papereitaan kerämään - niin myös tässäkin tilanteessa jonkun toisen oli ne kerättävä ja esitettävä, että syy oli hänen, eikä papereiden pudottajan. Joskus nämä tilanteet voivat mennä ihan teatraalisiksikin, kun joissain kulttuureissa kasvojen menettäminen on pahin asia, joka voi tapahtua. Mokailu ei siis kuulu kaikkiin kulttuureihin ja jos niin käy, esitetään mahdollisimman pitkälle, että niin ei koskaan tapahtunut ja ylempiarvoisen syy voidaan ottaa omille niskoille konfliktin välttämiseksi.

Tässäpä esimerkki äärimmäisestä kohteliaisuudesta, joka kuuluu mm. kiinalaiseen kulttuuriin hyvin vahvasti.

Kun maailmassa käyttäytyminen ja tavat eroavat niin merkittävästi toisistaan, miksi ei myös yhden maan, ryhmän tai organisaation sisällä. Joskus toisten tapaa on hankala hyväksyä saatika ymmärtää, joskus tietyt käyttäytymismallit kumpuavat perimästä tai lapsuudesta asti. Usein aikuisena voi itse muokata omaa käyttäytymistään omien arvojen mukaiseksi, mutta kaikki eivät aina sitä ymmärrä tehdä, vaikka pystyisivät siihen. Jotkut pysyvät takaraivoon "hakatuissa" tyyleissä ja tavoissa niin sinnikkäästi, että unohtavat heillä olevan myös omat arvot ja tahtotilat.

Perhe ja lapsuus määrittelevät osaltaan mitä me olemme tänä päivänä, mutta siihen ei tarvitse jäädä jumiin. Ihminen on yksilö ja täysin vapaa päättämään siitä, mitä arvoja kannattaa ja vaalii. Itse pyrin vaalimaan muiden asioiden muassa hyviä käytöstapoja, sillä mielestäni niillä pääsee pitkälle ja jos ei muuta, ainakin itselle jää hyvä mieli siitä, että on tehnyt toiselle kauniisti.

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Uusi sohvapöytä



Kirjoittelin tässä postauksessa tilanneeni meille uuden sohvapöydän vanhan rikkoutuessa. Mittailin, ja totesin tilausvaiheessa, että uusi pöytä tulee olemaan pienempi, kuin vanha. Pöydän kotiutuessa ja sitä mallaillessani taisin repiä päästäni yhden tai pari hiuskarvaa, sillä pöytä oli niin pienen näköinen verrattuna vanhaan pöytäämme. Epätoivon vallassa jo aloin etsimään suurempaa, mutta yhteistuumin päätimme Tuukan kanssa jättää pöydän paikoilleen, laittaa rahin sen viereen ja antaa silmän tottua.

Parin päivän kuluttua pöytä alkoi jo näyttämään paremmalta ja oikeastaan aika hyvältä, juurikin tuon rahikaverinsa kanssa yhdessä. Suurempi pöytä oli meille käyttöön turhan suuri ja tämä pieni on juuri täydellisen kokoinen siihen, mihin sitä kaipaamme. Eli satunnaisten iltapalojen ja herkkujen tasoksi.

Päädyimme siis pitämään tämän kaunottaren ja nyt olen jo niin tottunut siihen, että siitä luopuminen tuntuisi kamalalta. Pöydässä on kaunis marmoripinta ja tukevat, kauniin puunsävyiset jalat.

Pöydän löydät täältä.





Stone sohvapöytä täältä // vastaava marokkolaistyylinen rahi alennuksessa täältä // Stone sohvapöytä korkeammassa mallissa täältä
Elloksella on nyt meneillään suuri kesäale, ja jos olet harkinnut tilaavasi jotain alesta, kannattaa hyödyntää myös alla oleva koodi.

Jos rakastat marmorisia pintoja ja sisustusta, katso nämä suosikkini


Marmorin hoito:
Kiven perussuojaksi suositellaan marmorikiillotetta, jota voi ostaa hyvin varustetuista rautakaupoista. Sivele ohut kerros kiillotetta pöydän pintaan. (saa esim. rautakaupoista) Anna kuivua muutaman minuutin. Kiillota kuivalla liinalla. Käsittely tulee toistaa kerran vuodessa. Marmori on huokoinen kivilaji, jonka vuoksi värjäävien aineiden pääsyä kivipinnalle tulee välttää (esim. hapot, paistorasva, kahvi, marjamehu ym.).

Nyt on siis vanha sohvapöytä saanut korvaajan ja mitä enemmän sitä katselen, sitä nätimmältä se siroutensa ansiosta näyttää. Oli hyvä päätös antaa sille hetki aikaa ja antaa silmän tottua muutokseen. Rahin ansiosta tila ei jää liian tyhjäksi ja silti siinä mahtuu vielä kulkemaankin hyvin, ja koirilla on tilaa temmeltää. En ole muuten koskaan juurikin koirien takia voinut ajatellakaan pöytää, jossa on kulmat, sillä nämä tohelot iskisivät päänsä kulmaan varmaan päivittäin iltavillien aikaan. Siksi pyöreällä linjalla mennään edelleen. All in all, hyvä hankinta!


Ellokselta 25% alennusta ALE-tilauksesta - myös merkkituotteista!
ALENNUSKOODI: 335473

Tarjousehdot: 
Alennukset koskevat uutta tilausta Elloksen ALE-valikoimasta. Alennus koskee alehintaisia vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, sisävalaisimia, tapetteja ja mattoja (punaiset hinnat), myös merkkituotteita. Alennus on voimassa 12.6.2016 asti, ja sen voi käyttää vain kerran. Toimituskulut lisätään tilauksen loppusummaan. Alennusta ei voi yhdistää muihin alennuksiin tai tilaajaetuihin, kampanjahintaisiin tuotteisiin, huonekaluihin, elektroniikkatuotteisiin ja -tarvikkeisiin eikä Design by -tuotteisiin. 

Sisältää kaupallisia linkkejä.