tiistai 29. elokuuta 2017

Syksy on nurkan takana



Nyt se sieltä tulee, kaivakaa kaulahuivit ja hansikkaat kaapeista. Olen jo monena aamuna kironnut kylmyyttä - ihan eri tuntu kuin pari viikkoa sitten. Huomenna päästään hetkeksi lämpimämpään, mutta ei sitäkään kauaa kestä, sillä Salzburgiin on luvattu keskiviikolle ja torstaille +30 astetta ja perjantaille sekä lauantaille +13-16 astetta.. Eli täytynee pakkailla fiksusti vaatetta mukaan.

Alkuviikko hujahti todella nopeasti, oikeastaan niin teki viikonloppukin. Ja tuntuu, että olen sanonut tätä samaa jo pari kuukautta. Noh, ehkä syksyllä aika menee hitaammin - silloin ehtisin ehkä istuskella koneellakin enemmän.

Käytiin tänään töiden jälkeen illallisella työporukalla Cantina Westissa ja nyt pakkailen laukkua reissuun. Aamulla on aikainen herätys ja suunnataan lentokentälle kukonlaulun aikaan. Pakko sanoa, että matkustaminen jotenkin jännittää.. Mutta ei saa antaa pelolle valtaa, ja onhan se loppujen lopuksi aika pieni todennäköisyys että sattuisi jotain ikävää.



Rehellisyyden merkeissä on myönnettävä, että tästä kirjoittamisesta ei meinaa nyt tulla mitään. 7 tunnin päästä pärähtää jo kello soimaan ja vielä pitää tehdä vaikka mitä + nukkuakin vähän. Siispä jätän tämän postauksen tähän ja toivotan teille ihanaa loppuviikkoa.

En ota konetta mukaan reissuun, meillä on iso porukka matkalla mukana ja nyt keskitytään vain ajanviettoon yhdessä ja Salzburgin sekä lähialueiden tutkimiseen.

Seuraile reissun kulkua Instassa & Snapissa: @kristiinamu

torstai 24. elokuuta 2017

Itävalta kutsuu

Kuva: salzburg.info


Ai kamala, miten aika onkaan mennyt näin nopeasti.. Muistan kuin ihan äskettäin olisin kirjoitellut tätä postausta ja kysellyt teiltä vinkkejä Salzburgiin. Nyt melkein 9 (!!!) kuukautta myöhemmin matka on jo aivan nurkan takana, sillä ensi viikolla teen pätkäviikon töissä ja lennetään puolilta välin viikkoa Saksaan, josta vuokrataan autot alle ja hurautellaan Itävaltaan, Salzburgiin.

Kyseessä on tosiaan Tuukan isän 60 -vuotismatka, pitäähän sitä juhlapäivää nyt kunnolla viettää. :) Itselleni tämä on ensimmäinen kerta kun matkaan Itävaltaan, Saksassakin olen käynyt vain vuorokauden verran pyörähtämässä valokuvauskurssilla. Mukava päästä itselle uuteen kohteeseen, kamera ja vara-akut ladattuina, tietenkin.

Ennen reissua on vielä kaikkea mukavaa tiedossa. Huomenna illalla mennään Nooran kanssa testaamaan entisen työkaverini juuri remontoitua ja uusittua ravintolaa - viikonloppu alkaa siis oikein herkullisissa merkeissä. Pitkään ei voida iltaa viettää, sillä lauantai aamuna herätyskello pärähtää soimaan aikaisin, ja raahaudun kirppikselle myymään vaatteita. Olen käynyt jo useana vuonna aina keväisin ja syksyisin myymässä turhia pois. Tällä kertaa otettiin pöytä puoliksi Nooran ja hänen poikaystävänsä kanssa, joten en meinaa roudata kuin matkalaukullisen tavaraa myyntiin. Mutta kyllä siinäkin on jo vaikka ja mitä, toivon että saan tulla tyhjän laukun kanssa takaisin kotiin.

Muutenkin tänne kuuluu vain hyvää, töitä on paljon ja varsinkin nyt alkusyksyyn kasaantuu erinäisiä tapaamisia - huomaa että sellaisina päivinä on työpäivän jälkeen normaalia väsyneempi. Tottahan toki palaverit ja uusien ihmisten tapaamiset vievät voimia ihan eri tavalla, kuin ns. normaali työpäivä toimistolla. Mutta ei sillä, mukavia tyyppejä ovat ja kivoja juttuja tiedossa.

Mutta nyt, nyt nappaan lehden kainaloon ja menen viettämään omaa aikaa sohvan nurkkaan ja lueskelemaan. Kivaa iltaa teillekin!


Miten teidän alkusyksy on lähtenyt käyntiin? Onko töitä tai opiskeluja, kenties jotain uutta elämässä? 😊

maanantai 21. elokuuta 2017

Työpäivä kanssani



Työaiheiset jutut ovat selvästi kiinnostaneet niin täällä blogin, kuin Snapchatinkin puolella. Snappiin en ole ehtinyt / jaksanut höpötellä työjuttuja pitkään aikaan, mutta alkukesästä kun työpaikan vaihdos oli ajankohtainen, juttelin siellä puolella aiheesta paljon, ihan kuin täällä blogissakin. Oli mahtava päästä kertomaan omia ajatuksia ja tunnelmia työpaikan vaihdoksesta ja oli mukava lueskella teidän kuulumisia. Osalla oli sama tilanne päällä samaan aikaan, ja vertaistuki on aina hyväksi.

Nyt kun olen ollut kolme kuukautta uudessa työssä, alkaa yritys, uudet ihmiset ja järjestelmät olla tuttuja. Työrutiini on löytynyt, ja olen varmempi työssäni. Uutta on tullut opittua, sellaisia taitoja käytettyä joita en aiemmin voinut ja on ollut ihana päästä kehittymään. Mikä parasta, on ollut hienoa huomata, että teen juuri nyt sellaista työtä, jota olen kaivannut pitkään.

Tässä postauksessa ajattelin jakaa teidän kanssa yhden työpäiväni. Joskus myöhemmin saatan tehdä toisenkin vastaavan postauksen, sillä yhteen työpäivään ei saa mahdutettua kaikkea sitä, mitä työnkuva sisältää. Se on oikeastaan hyvä, sillä pidän vaihtelevista päivistä. Mutta nyt mennään..


AAMU

Klo 08:00 olen autossa matkalla töihin, ja lähettelen pari meiliä kännykällä (istun pelkääjän paikalla, ei huolta, en sentään meilaile ratin takaa)

Klo 8:35 saavun toimistolle ja salaa hypähdän ilosta - kukaan muu ei ole vielä tullut töihin. Vaikka rakastan työkavereitani, rakastan myös niitä rauhallisia aamuja, kun saan lueskella sähköpostit ja syödä aamupalan rauhassa.

Klo 09:00 meidän markkinoinnin harjoittelijat tulevat töihin, vaihdan heidän kanssa kuulumiset pikaisesti ja uppoan järjestelmämme uumeniin hetkeksi. Muutama lisäys- ja muutostyö ja teknisyydet on hoidettu. Tekniset asiat eivät ole niitä lempparihommia, mutta pakollisia tehdä jotta hommat pyörii kuin pitääkin.

Klo 09:30 saan digipuoleltamme luettavaksi tehtävän, jonka he ovat suunnitelleet harjoittelijoillemme tehtäväksi. Hyväksyn tehtävän, mietin aikataulua ja teen hetken loppuvuodelle budjettisuunnittelua.

Klo 10:00 vastailen parille yhteistyökumppanille sähköposteihin ja ideoin tulevaa kampanjaa. Viestittelen Skypessä toisen maan toimistomme designerin kanssa ja teen design orderin materiaaleista tulevaa kampanjaa varten.

Klo 10:30 pidetään pieni palaveri harjoittelijoiden kanssa heidän tämänhetkisistä keskeneräisistä työtehtävistä, annan digipuolelta tulleen uuden tehtävän ja tehdään aikataulu sekä työnjako tälle viikolle.

Klo 11:00 vaihdan sähköposteja mahdollisesta uudesta mainoskanavasta ja pyydän tarjousta. Varailen jouluksi tilan promootiolle ja kyselen vapaista mainospaikoista. Hoidan käytännönasioita sähköpostitse yhteistyökumppanin tiloissa järjestettävästä tapahtumasta. Sovin yksityiskohdista liittyen erääseen syksyllä alkavaan TV -ohjelmaan, jossa olemme mukana.

LOUNASAIKA

Klo 11:30 käyn lämmittämässä eilistä muussia ja jauhelihakastiketta toimistomme keittiössä, ja palaan koneen äärelle ruoan kanssa. Selaan Iltasanomat ja henkilökohtaiset some-kanavat, ja jatkan töitä.

ILTAPÄIVÄ

Klo 12:00 vastailen yhteistyöpyyntöihin, suunnittelen yhteistyökampanjaa ja välillä vastailen puhelimeen eri tahoille. Hoidan erinäisiä sähköposteja, juttelen ja opastan harjoittelijoita, pidän yhteyttä meidän muihin pisteisiin ja teen pieniä taskeja. Teen to do listan loppuviikolle. Jep, olen listaihminen! 😄

Klo 14:00 Katson videotuotantoyrityksen meille lähettämän videon, annan korjausehdotukset ja palautteen videosta. Täyttelen loppuvuoden markkinointikalenteria, suunnittelen harjoittelijalle uuden tehtävän, joka tällä kertaa liittyy radiomainontaan ja suunnittelen Facebookiin minikampanjan.

Tässä välissä tappelin joidenkin ennenaikaisten vaihdevuosien ja pöytätuulettimeni kanssa, ei ole hyvä olla ilman tuuletinta eikä sen kanssa, hikeä puskee ja välillä on kylmä.. Valitan asiasta harkkareille ja jutellaan hetki milloin kenenkin fyysisistä vaivoista..

Klo 15:30 luen pari sähköpostia ja sen myötä jatkan juttuja, jotka jäivät aamulla kesken, kirjoitan yhden äänimainoksen ja vastaan parille mahdolliselle yhteistyökumppanille. Vastaan yhteen tarjoukseen myöntävästi ja yhteen kieltävästi.

Klo 16:20 saan Tuukalta WhatsApp viestin, että hän odottaa ovella. Pakkaan tavarat ja lähden kotiin. Avaan kännykällä meilit ja merkkaan tähdillä ne viestit, mihin täytyy vielä reagoida ja hurautetaan ruokakaupan kautta kotiin. Kotona vastaan vielä pariin sähköpostiin ja sitten onkin työpäivä ohi.


Teen monia juttuja samaan aikaan, joten kellonaikoja on välillä haastava laittaa minuutilleen, mutta tässä ne ajat nyt ovat suurinpiirtein niin, kuin tämä päivä realistisesti meni. Ja kuten moni tietääkin, toimistossa saa harvoin tehtyä alusta loppuun keskeytyksettä yhtäkään hommaa, kun joku nykii hihasta, puhelin soi tai jotain muuta hälinää on ympärillä. Niin myös meillä.

Viime viikolla juoksin yhden päivän tapaamisissa, joiden välissä istuin hetken lounasravintolassa kone nenän edessä sähköposteja läpikäyden, enkä ehtinyt toimistolle lainkaan. Toisena päivänä tein ajatusta vaativaa kirjoitustyötä kotitoimistolla ja palaveerasin parin ihmisen kanssa Skypen kautta. Tällä viikolla on vielä edessä muutama palaveri mm. artistiyhteistyöhön sekä suurempaan kampanjaan liittyen. Lisäksi tapaan yhteyshenkilön liittyen loppuvuoden messuihin. Eli kuten sanottu, erilaisia päiviä riittää ja hyvä niin. Minua ei ole veistetty toistamaan päivittäin samaa kaavaa. Siksi olen todella iloinen nykyisestä työnkuvastani, sen tuomista vapauksista ja vastuista, ja monipuolisista tehtävistä.

Tällaista mm. on minun työ - jollekin varmasti pahin painajainen, mutta itselleni juuri nyt sitä mitä haluan.

Hei, mitä tai minkälaista työtä te teette? Olisi tosi kiva tietää! 😊

sunnuntai 20. elokuuta 2017

6 ihaninta huonekalua syyskotiin

Aivan järrrrkyttävä sisustuskuume! Syksy tekee sen, joka vuosi. Meidän kotona on paljon beigen, valkoisen ja mustan sävyjä, myös harmaata löytyy. Joskus olen lähtenyt siniselle linjalle, mutta juuri nyt jostain syystä eniten himottaa vaaleanpunaisen ja mustan yhdistelmä. Vaaleanpunainen ei ole mahdollista ainakaan sohvan / nojatuoli väreissä meidän taloudessa mm. koirien takia, mutta kai sitä saa aina haaveilla. 😊

Näistä alle kokoamistani huonekaluista huomaa, että myös kullan sävyt kiehtovat edelleen kovasti, varsinkin metallisissa yksityiskohdissa. Musta ja kultakin passaavat kivasti yhteen.

Tässä 6 ihaninta huonekalua syyskotiin.






Nojatuoli täältä

Vaaleanpunainen, moderni nojatuoli on aivan ihana.
Ai että kun olisi sille paikka, ja koirat pysyisivät kaukana siitä!





Sivu- / sohvapöytä täältä


Pyöreä, kaksitasoinen sivu- / sohvapöytä kiehtoo lasin ja kullan yhdistelmällä.
Lisäksi pidän siitä, että pöydässä on reunat.





Kaappi täältä

Saatoinpa ihastua tähän mustaan kaappiin aikalailla..
Saatoinpa keksiä jo sille paikankin 😉



Sohvapöytä täältä

Jotenkin tämän sohvapöydän rosoinen pinta aiheuttaa sydämentykytyksiä..
Harmi, että se on ehkä hieman liian suuri meidän sohvan eteen.





Vaateteline / rekki täältä

Metallinsävy iskee, pitäisikö korvata meidän työhuoneen musta ja valkoinen vaateteline kahdella tällaisella?
Edullinen hinta yllätti.







Seinähylly täältä

Kullan ja lasin liitto ei päästä vapaaksi, edelleen, toimii. Tätä hyllyä olen kuolannut jo piiitkään.
Paikka vaan puuttuu.

Tässä siis 6 huonekalua, jotka aiheutti itsessäni himoja.. Löytyykö samoja ihastuksia sieltä puolelta? 

Millainen sisustustyyli muuten teidän kodissa on? Olisi hauska kuulla! 😊



Sisältää mainoslinkkejä

lauantai 19. elokuuta 2017

Kun nössö meni ihmislinkoon

Huh huh, viikko hurahtanut taas siihen malliin, etten ole tajunnutkaan. Maanantain jälkeen en ole päässyt edes blogin äärelle, tänäänkin laitoin herätyskellon soimaan, että ehtisin ja muistaisin tulla lataamaan kamerasta kuvia koneelle ja kirjoittelemaan postausta.

Eilen vietettiin meidän yrityksen kesäpäivää Vauhtifarmilla. Aamulla suunnattiin työkavereiden kanssa kauppaan, ostettiin koko porukalle grillattavaa, pakattiin auto ja hurautin meidät Nurmijärvelle. Siellä meidät otti vastaan jättikokoinen tontti, joka oli täynnä toinen toistaan hauskempia tai hurjempia vekottimia. Lisäksi itse Vauhtifarmin talo oli ihan mahtava, saunat, paljut, baari, kaikki tykötarpeet isompiinkin juhliin. Tänne on pakko viedä oma kaveriporukka joskus.

Suurimman huomion sai tietenkin jo etukäteen hieman pelätty ihmislinko. Ihmislingossa kiinnitetään lingottava valjailla benjiköyteen, vedetään tappiin asti mönkkärillä tai muulla ajoneuvolla ja päästetään irti. Vähän kuin ihmisritsa, mutta lingottava pysyy kokoajan kiinni köydessä ja sinkoaa edes taas ilmassa, ja kyllä, se ottaa vatsanpohjasta!



Itse olen todella nössö, mutta päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja ilmoitin haluavani lingottavaksi. Katsoin parin kollegan menevän ensin, ja se näytti hauskalta, eikä niin pahalta. Siinä sitten kun mua vedettiin taaksepäin ja kuski huusi "lähtee", pääsi kiljahdus tai pari. Kyllä se olikin ihan suht extreme, otti vatsasta ja oli ihan tarpeeksi paha tällaiselle jänishousulle. Suosittelen ehdottomasti joskus kokeilemaan, oli hauska kokemus!

Tässä video siitä, kun työkaveri ammutaan ihmislingolla. Video mun omasta "suorituksesta" kommenteillani löytyy Instagramin puolelta: @kristiinamu


Ihmislingon lisäksi päästiin kokeilemaan kaikkea muutakin kivaa, en osaa päättää kumpi oli hauskempaa, jousiammunta vai lännenammunta. Lännenammunnassa olin parempi, mutta kyllä jousessakin on se oma viehätyksensä.

Jousiammunta ei ole mitään kevyttä puuhaa, ja ottaa kyllä olka- ja käsilihaksiin, varsinkin jos ampuu useampia nuolia ja ottaa homman tosissaan.



Jousiammunnan jälkeen päästiin tosiaan vielä ampumaan länkkäripyssyillä tölkkejä, ja otettiin pieni kilpailukin. Ammuin ensimmäistä kertaa käsiaseella, ja pärjäsin siinä ihan kohtalaisesti. Meidän ryhmä voitti ryhmäkisan, ja olin kolmas yksilötasolla. Heh, vaikka en ole kovin kilpailuhenkinen, heräsi jonkin sortin kilpailija tässä kohtaa. Tätä voisin tosi mielelläni tehdä enemmänkin. Ammunnan lisäksi oli mielenkiintoista oppia käyttämään tällaista asetta, lataamaan panokset ja purkamaan hylsyt.




Aktiviteettien jälkeen meitä odotti sauna ja lämmin palju. Oli ihana rentoutua saunassa ja paljussa puuhastelujen jälkeen. Istuin yksin saunassa pitkän tovin, nautin kun pääsin pitkästä aikaa kunnon saunaan. Meillä kun ei ole tässä kodissa saunaa ollenkaan.

Saunan jälkeen alkoi totta tosiaan ramasemaan, ja kun vielä vedettiin grillimakkara- ja salaattiöverit, oli tämä lady taputeltu ja valmis unille. Hetken aikaa vielä istuskeltiin terassilla ja osa tyhjensi skumppapulloja, kunnes kerättiin kimpsut ja ajoin meidät takaisin kotiin. Kahdeksan maissa illalla olin niin poikki, että kaaduin sänkyyn katsomaan leffaa ja menin aikaisin nukkumaan.

Huippupäivä, on superia kun pääsee viettämään tällaisia työkavereiden kesken. Kävin Vauhtifarmilla ensimmäistä kertaa ikinä, ja ihastuin paikkaan toden teolla. Tänne pitää päästä uudelleenkin.

Käykää tosiaan kurkkaamassa se ihmislinko video Instasta, ja varsinkin mun sekavat kommentit kun vielä roikun ilmassa! 😂

maanantai 14. elokuuta 2017

Myrskyn jälkeen





Ai jumantsuikka, olipahan lauantaina myrsky! Oltiin ystäväni luona viettämässä tyttöjen iltaa, kun valot alkoivat välkkyä ja sankka myrskyrintama pyyhkäisi meidän ylitse. En ole koskaan nähnyt niin rankkaa myrskyä, kuin mitä tämä viikonloppuinen oli. Myönnän, että pelotti, ja halusin vähentää sähkölaitteiden käyttöä. Istuttiinkin pian kynttilänvalossa juustojen ja keksien äärellä pöydän ympärillä. Salamoita välähteli tuon tuosta ja katulamput välkkyi.. Pari kertaa osui ihan lähelle, sellainen pamahdus nimittäin kävi pariin otteeseen. Onneksi se meni ohi yhtä nopeasti kuin tulikin, ja ilta jatkui normaaliin tapaan.

Tänään aamulla tunsin ensimmäistä kertaa loppukesän viileyden iholla, kun käytin koirat ulkona lyhythihainen paita päällä. Vilpoinen oli, ja tietynlainen kesäntuntu alkaa olla ohi. Joka on todellinen harmi, sillä mielelläni olisin meille kaikille suonut lämpimän loppukesän, tämän kehnon kesän jälkeen. Mutta ei heitetä vielä kirvestä kaivoon, vaan toivotaan kaunista ja lämmintä syksyä.

Tämä syksy on hieman erilainen kuin aiemmat, nimittäin tänä syksynä en järjestä isoja Halloween-juhlia eikä kukaan kaveripiirissä järkkää rapujuhlia. Nämä ovat olleet ne kaksi juhlaa, joita ollaan useana vuonna vietetty porukalla. Tänä vuonna keskitytään lähes kaikkien kavereiden 30 -vuotis juhlintaan. Osaa juhlittiin jo keväällä, ja loput juhlitaan melkeinpä tässä syys-lokakuun aikana. Itsellä vielä puolisen vuotta aikaa, mutta kovasti ne ovat jo mielessä, kun kaikki niistä kyselee. Mieluiten lähtisin ulkomaille, mutta se ei taida onnistua, joten pitää sitä varmaan jotkut kekkerit väsätä, mutta juhlitaan nyt ensin nämä vanhukset alta pois, ennen kuin tulee oma vuoro. 😉

Muuten tältä tulevalta syksyltä odottelen lähinnä kivoja työjuttuja, edelleen uuden opettelua ja ystävien kanssa oloa. Juuri nyt on sellainen hetki, ettei odota mitään sen suurempia asioita, enkä ehkä jaksaisikaan mitään suuria muutoksia juuri nyt. Kevät oli sen verran muutoksia täynnä, että se saa luvan riittää tälle vuodelle - toivottavasti. Eli ihan perus eloa ja oleilua olisi suunnitelmissa, katsotaan miten menee.

Nyt kutsuu pyykkivuori - kivaa uutta viikkoa teille!

Mitä te odotatte tulevalta syksyltä? Olisi kiva kuulla! 💋

torstai 10. elokuuta 2017

Suojatie-enkeleitä

Kylläpäs ilahdutti, kun lähes koko työmatkani pituudelta melkein jokaisen isomman suojatien molemmin puoli pyöri keltaliivisiä suojatie-enkeleitä turvaamassa koululaisten tien ylitystä. He olivat muistuttamassa meitä autoilijoita siitä, että pikkuisia kulkee tänään enemmän liikenteessä, kuin koko kesänä. Tänään nimittäin alkoi koulut. Tempaus oli mielestäni todella kiva ja tarpeellinen. Näin NRJ:n porukan kuvaamassa erästä risteystä ja tekemässä juttua siitä, hyvä että tämä saa huomiota. Autoilijoita ei voi muistuttaa liikaa suojateiden turvallisuuden tärkeydestä.

Ette muuten arvaa mitä sörsselöin eilen.. Ostin kaupasta jonkun sävyttävän hoitoaineen ja valkkasin väriksi sinisen. Väri oli niin tarttuvaa, että oli pakko laittaa aine hanskoilla ja varoa ettei vaan minnekään tipu väriä. Noh, hanskoja ei ollut, mutta halusin värin päähän, joten fiksuna tyttönä käytin toisessa kädessä puutarhahanskaa ja toisessa muovipussia. 😂 Sain kuin sainkin levitettyä aineen latvoihin (en tasaisesti) ja annoin vaikuttaa viitisen minuuttia. Hyppäsin iloisena suihkuun ja meinasin saada paskahalvauksen, kun näin että hiuksista tuli aivan merenneitohiukset. Tulos on nyt sitten tässä..



Viikko on hurahtanut vauhdilla ja viikonloppu häämöttää yhden työpäivän päässä. Viikonloppuna minun piti mennä ratsastamaan maastoon ystäväni kanssa, mutta joudummekin katsomaan uuden päivän tälle. Mutta sitten kun pääsemme, on kiva mennä maastoon, nimittäin viimeksi kun ratsastin, tehtiin se hikisessä maneesissa. Toin Kroatiasta paikallisen tuottamaa luomu-viikunahilloa ja ajattelin nautiskella sitä juustojen kanssa viikonloppuna. Muuten tämä viikko on mennyt hieman kevyemmin, pakko vähän keventää lomien ja herkuttelujen jälkeen.

Lomaltapaluu on sujunut kivasti, on mukavaa olla töissä ja nähdä työkavereita. Juuri eilen juttelin kollegalleni, kuinka olen iloinen tästä porukasta - kävi hyvä tuuri työkavereiden suhteen. Saan paljon kyselyitä töistäni varsinkin Snapchatin puolella ja mietinkin, että voisin ehkä tehdä postauksen siitä, mitä mm. työpäivääni kuuluu. Työaiheiset jutut ovat olleet aika suosittuja, joten sellainen postaus voisi olla kiva lisä tänne blogin puolelle.

Tällaista tänne, suojatie-enkeleiden ihailua ja merenneitohiuksia. Onneksi se haalenee nopeasti!

Mitäs sinne? 💋

tiistai 8. elokuuta 2017

TOIVEPOSTAUS: Ikä vs. elämäntilanne

Huono bloggaaja täällä hei! Sainpas erään hyvän postaustoiveen, ja ajattelin sen nyt toteuttaa. Miksikö olen sitten huono bloggaaja? Katsokaas kun, sain tämän toiveen MAALISKUUSSA. Maaliskuussa, jolloin alkoi pienoinen kriisi elämässäni, irtisanouduin työpaikastani, jäin työttömäksi, sain uuden työpaikan, tutustuin siihen, reissasin, tein töitä, reissasin taas lisää..

Ja noh, tässä sitä ollaan. Elokuu. Neljä kuukautta on hurahtanut nopeasti ja blogi on myös saanut tuntea digitaalisissa nahoissaan osan siitä. Mutta nyt, nyt alkaa elämä tasapainottua, lomat ja reissut on lusittu, uusi duuni alkaa olla hanskassa ja normi rutiini alkaa pikku hiljaa palata elämään. Nyt on siis aikaa taas jopa miettiä. Ja ajattelinpas aloittaa sen toteuttamalla tämän toivepostauksen, on nimittäin ajankohtainen.

Ikä vs. elämäntilanne on aiheena hyvin kiehtova ja hykerryttävä. Aloitetaanpas nyt kuitenkin sillä, että kerron ikäni ja elämäntilanteeni, jos joku ei sitä vielä tiedä.

29 -vuotta
Naimisissa
Omistusasunto
Ensi kuussa velaton auto
Kaksi koiraa
Ei lapsia
Vakkari työ
Sinut itsensä kanssa, ainakin 95% ajasta

Enpä nyt tälle listalle muuta keksi, huikatkaa jos joku oleellinen asia puuttui, jota en tajunnut tuohon läntätä. Eli näin "paperilla" voisi sanoa, että ihan hyvin pyyhkii. Ja sitä mieltä olenkin, en vaihtaisi juuri nyt mitään. Tai no, joskus ne omat reisimuhkurat tai jokin ärhäkkä luonteenpiirre kyllä kieltämättä ketuttaa, mutta noin päällisin puolin ja positiivisesti ajateltuna kaikki on hyvin, enkä vaihtaisi mitään. Nyt ei saa kiinnittää huomiota pikkujuttuihin, vaan miettiä kokonaiskuvaa.

Mutta kuka sen määrittelee, milloin pitäisi elämässä mitäkin "saavuttaa"? Itse olen sitä mieltä, että nykymaailmassa se olemme me itse. Mutta suosittelen kaikille, että ei lähtisi niin kovin määrittelemään - mikä ennustajaeukko sinä luulet olevasi? Eipä ne asiat useinkaan mene niin, kuin joskus on "määritellyt"

"Haluan naimisiin 28 -vuotiaana" - Mies jättää vuotta ennen ja tulee muuten hemmetinmoinen kiire löytää uusi se oikea ja vielä päästä naimisiin.
"Perhe täytyy kyllä perustaa nuorena, että jaksaa niiden mukuloiden kanssa" - Paskanmarjat, eipä sitä perhettä niin vaan perusteta. Ja tämän tulisi olla selvä viimeistään nyt jo kaikille.
"Oma koti pitää saada viimeistään kolmekymppisenä" - Mies ilmoittaa jonain kauniina päivänä, että asuntolaina on suurin virhe, minkä ihminen voi tehdä. Koitappa saada yksin 200 k laina.. Niinpä.

Elämä rakentuu pienistä palasista, onnesta, yhteensattumista ja omista päätöksistä. Itse kannustan elämään hetken kerrallaan ja kysymään aina välillä itseltään; "olenko onnellinen?". Jos vastaus on kyllä, voit jatkaa hetkessä liitelyä. Jos vastaus taas on ei, on aika tehdä muutoksia.

Itse en ikinä uskonut meneväni naimisiin 26 -vuotiaana. Joskus heitin vitsillä, että 27 -vuotta olisi hyvä ikä, mutta kappas, otinkin etumatkaa. Oman kodin olen halunnut aina. Tämä johtuu osaltaan siksi, että olen muuttanut lapsuudessa ja nuoruudessa about 87302 kertaa. Halusin jotain pysyvää, jotain omaa, jotain minne rakentaa oma ja vakaa elämä. Ja tästä omasta kodista olenkin aivan äärettömän kiitollinen ja onnellinen.

En myöskään uskonut, että voisin edetä uralla ilman loppuunkäytyä korkeakoulua. Mutta omasta mielestäni olen edennyt hyvin - juuri niin, kuin olen toivonutkin. Minulla on vastuuta, vapautta ja päätäntävaltaa. Saan toteuttaa itseäni ja ohjata muita. Vasta muutama vuosi sitten ymmärsin, että menestys ei ole kiinni papereista, vaan omasta tahdosta ja halusta tehdä ja onnistua.

Lapset, oi joi, ne lapset.. Tämä on aihe, josta on kyselty paljon läpi koko blogihistoriani. Juuri nyt minun ikäiset bloggaajat tuntuvat perustavan perheitä ja useaa on siunattu omalla pienellä kääröllä. Se on aivan ihanaa ja hymy korvissa katselen sekä heidän, että tuttujeni vauvamasuja ja vetistelen vauvauutisille. Mutta rehellisyyden nimissä on todettava, että olen onnellinen siitä, että he saavat kokea sen onnen ja ilon. Itse en kaipaa tuota iloa, ainakaan vielä. Joskus heitän vitsillä, että minulta puuttuu äiti-geeni. Olen tuhottoman hyvä ja huolehtiva mamma meidän koirille, mutta oikeaa ihmisvauvaa en näe meidän elämässä, ainakaan vielä.

Sanon tuon ainakaan vielä siksi, että tiedostan mielipiteen voivan muuttua. Tähän asti en ole koskaan tuntenut tahtoa olla äiti. En tiedä mistä se johtuu, mutta eikai sille edes tarvitse olla syytä. Nykypäivänä on ihan ok, jos ei halua yrittää perustaa perhettä. Ja mikä tärkeintä, äärettömän hyvä tuuri on sattunut siinä, että meillä molemmilla tämän talouden ihmisillä on ollut poikkeuksetta aina sama linja asian suhteen. Tällä hetkellä elämäni tärkein ihminen on aviomieheni, and I'd like to keep it that way - for now at least. Olen ollut tämän asian suhteen aina hyvin avoin ja koen hyvin vahvasti, että jokainen on täysin oikeutettu olemaan asiasta mitä mieltä tahansa. Me elämme täällä omaa elämäämme, kuten parhaaksi näemme. Se mitä tulevan pitää, se selviää vasta silloin.

En ole koskaan suunnitellut tarkasti sitä, miten toivoisin elämäni menevän. Olen aina vain toivonut olevani onnellinen ja menestyväni omien kriteereideni puitteissa. All in all, juuri nyt on hyvä olla.

Ettei menisi liian siirappiseksi, pakko myöntää, että kun kuuden kuukauden kuluttua mittariin napsahtaa uudella numerolla alkava luku, kyllä se hieman kuumottaa. En osaa eritellä syytä sille, mutta pientä ikäkriisiä on havaittavissa. Ehkä One Directionin kappaleen lyriikat hieman avaavat tätä teille..

Let’s go crazy, crazy, crazy ’til we see the sun. I know we only met but let’s pretend it’s love.
And never, never, never stop for anyone. Tonight let’s get some and live while we’re young

En niinkään meinaa tuota rakkausasiaa - se on onneksi kunnossa, mutta lähinnä tuota muuta osuutta. Tottahan se on, että vanhana ei voi enää riehua ja rellestää samalla tavalla kuin nuorena. Siksi tästä nuoruudesta täytyy ottaa kaikki irti vielä, kun se on mahdollista. Takaisin ei ole paluuta.

Tällaisia mietteitä iästä, "saavutuksista" ja elämäntilanteesta.

Mitä ajatuksia aihe teissä herättää? Olisi tosi kiva kuulla! 😘

maanantai 7. elokuuta 2017

Täydellinen (tyttömäinen) syystakki - alevinkki!



MITEN SAAT ELLOKSEN OMISTA ALETUOTTEISTA VIELÄ EXTRA 50% ALEA?
Mene tälle sivulle ja klikkaa "AKTIVOI TÄÄLLÄ"

Jos ihastuit takkiin, tee edellä oleva ja sitten siirry tästä takin sivulle, lisää takki ostoskoriin ja näet ostoskorissa lisäalen. Takille jää näin hintaa vain 27 euroa!



Magda takki täältä

Tein aivan älyttömän hyvän takkilöydön syksyksi ja vieläpä alesta! Minun on vaikea löytää kivoja takkeja, sillä leveän lantion ja pepun takia suorat mallit eivät istu tai mene kiinni lantion kohdalta. Siispä tämä ihana ja tyttömäinen takki oli kuin lottovoitto syksyksi. Koitan pian saada siitä kuvia tänne blogiin päälläni, mutta tätä ei ole enää montaa jäljellä, joten halusin vinkata siitä heti - nyt kun niitä vielä saa!

Olen saanut takin jo postista, ja se istui todella kauniisti. Helma levenee ja vyötäröllä on kiva kiristys tuomassa muotoa takkiin. Takki menee hyvin koko loppukesän ja syksyn, niin kauan kun on plussakelejä - eli Suomen sään tuntien ainakin joulukuulle saakka.



Syksyksi minulta löytyy myös tämä ihana Andrea mekko ja Esprit jakku - molemmat myös hyvässä alessa nyt! Nyt löytyy siis muutama kiva vaate syksyyn, vaikka syksyn tuloa on ahdistavaa ajatella, on sen tulo välttämätön ja edessä varmasti.

Tällaisia alelöytöjä ja vaatejuttuja pitkästä aikaa! Onkos siellä jo aloitettu syksyyn valmistuminen vaateostosten puitteissa?


Sisältää mainoslinkkejä

sunnuntai 6. elokuuta 2017

Ihanaa, kun sataa!


Kotona ollaan. Saavuttiin tänään yhden maissa päivällä takaisin sateiseen Suomeen. Pakko olla hieman outo, mutta rehellisyyden nimissä sade ja kropan omaa lämpötilaa viileämpi ilma tekee juuri nyt hyvää. Euroopassa on meneillään helleaalto, ja siitä olemme saaneet nauttia - ja "kärsiä" kuluneen viikon ajan.

Aamusta iltaan hikeä, jopa illallista nauttiessa sai pyyhkiä otsaa servietillä minuutin välein, enpä muista milloin viimeksi on ollut niin kuuma, kun olen ollut reissussa. Joten kyllä, juuri nyt tämä Suomen perinteinen keli tuntuu virkistävältä. Mutta viikon päästä olenkin varmasti taas jo toista mieltä.

Loma oli päivisin lähes täysin allas- ja merielämää, välillä otettiin aurinkoa omalla altaalla ja välillä karattiin kymmeniä riehuvia lapsia karkuun rauhalliselle spotille meren äärelle. Meidän hotellimme oli nimeltään Punta ja se oli todella lapsiystävällinen - tässä pieni suositus siis lapsiperheille! 😊 Oli mini-discoa useasti viikossa, oli lasten klubia baarin seinän toisella puolen samaan aikaan, kun aikuiset kiskoi Happy Hour drinkkejä, oli lapsillekin sopivaa vesijumppaa jne. Rauhaa kaipaaville aikuisille en suosittele hotellia.

Muutoin Punta oli keskitasoinen, siisti ja hyvällä sijainnilla. Ihan 5 minuutin kävelymatkan päässä oli useita ravintoloita, kahviloita, leipomoita ja oikeastaan kaikki elämä. Sijainnin puolesta hotelli oli nappivalinta. Allasalue oli ihan kiva, mutta olisin kaivannut laajempaa aluetta siihen nähden, kuinka paljon porukkaa sen ympärille päivittäin kertyi. Iltapäivää kohden altaasta tuli oikea lasten sirkus, kun joka puolelta hypittiin pommeja ja vesiplätsejä veteen, ja tuntui siltä, kuin olisi ollut itse tunkeilija lasten altaassa. Tässä hotellissa otettiin muuten lapset huomioon, mutta heidän turvallisuuteen ei kiinnitetty huomiota.

Kirjoittelen Vodicesta kohteena lisää vielä myöhemmin, mutta lyhyesti sanottuna olin todella positiivisesti yllättynyt, kuinka eläväinen ja hyvien palveluiden täyttämä paikka oli. Lämpimästi suosittelen! Vodicesta on helppo tehdä päiväretkiä lähistöön, jos samat nurkat alkaa jossain vaiheessa lomaa ottaa pannuun.

Viime yö meni vähillä, lähes olemattomilla yöunilla, tänään nukuinkin sitten melkein kolmen tunnin päikkärit, ja kohta sänky kutsuu taas. Nukuin myös koko lentomatkan molempiin suuntiin. Vaikka takana on ihana loma, on myös mukava palata kotiin ja huomenna töihin. Varmasti kiva loppukesä ja syksy edessä, motivaatio on korkealla ja mieli positiivinen.

Kotona on hyvä olla.

PS. vielä ehdit käyttää 20% alekoodin ihaniin iDeal of Sweden kännykän kuoriin, kurkkaa postaus ja koodi täältä tai skrollaa hieman alaspäin.

torstai 3. elokuuta 2017

Retki Kroatian Sibenikiin






Eilen otettiin laiva läheiseen Sibenikin kaupunkiin. Keli oli kuuma, ja olo oli kuin hikisellä possulla koko päivän ajan. Noin neljänkymmenen asteen helle ja kilometrien kävely oli aikamoinen koettelemus, mutta selvittiin. Tulipahan ainakin hikoiltua parin treenin verran. Laivamatka Vodicesta Sibenikiin kesti noin 1h 15min kolmella välipysähdyksellä muilla lähisaarilla. Edestakainen lippu maksoi aikuiselta 36 kunaa, eli noin 5 euroa. Laiva oli paljon mukavampi vaihtoehto, kuin bussi, koska laivalla näki kauniita maisemia ja ilmastointi toimi 😉

Pyörittiin ristiin rastiin Sibenikin niin kaunista vanhaa kaupunkia, pysähdyttiin välillä jätskille tai juomalle, ja jatkettiin taas. Tuolla on kuvattu myös Game of Thrones kohtauksia, enkä ihmettele, sillä paikka on äärimmäisen upea. Yksi vaikuttavimpia vanhoja kaupunkeja, joissa olen käynyt.

Laskettiin leikkiä, että tuolla varmasti asuu oikeasti Voltureita, ja molemmilla taisi naama venähtää, kun yhtäkkiä korkealla paikalla, pienellä kujalla kaunis, vaalea nainen pukeutuneena siniseen mekkoon tarjosi meille museokierrosta... Kiitettiin ja kieltäydyttiin kohteliaasti. 😂 (Twilightit katsoneet ymmärtää)

Jos olisin tiennyt, kuinka kaunis paikka tuo Sibenikin vanha kaupunki on, olisin ehdottomasti ottanut kunnon kameran mukaan kännykän sijaan. Mutta kyllä ne näkymät jäivät hyvin muistoihin ihan katselemallakin ja puhelimen kamera tallensi myös onneksi muutaman hyvän otoksen.

Meillä oli vain muutama tunti aikaa olla maissa, eli muutoin Sibenikin tutkiminen jäi toiseen kertaan, tänne suunnalle haluamme nimittäin ehdottomasti tulla uudelleenkin.

Nyt alkaa koneesta loppua akku, ja maha kurnia, eli läppäri kiinni ja ravintolan metsästykseen. Kyselkää jos tulee jotain mieleen liittyen näihin kohteisiin, joissa ollaan aikaa vietetty. Palaillaan taas! 💋

tiistai 1. elokuuta 2017

Island Paradise Marble





Katso Island Paradise Marble kuoret täältä
Käytä koodia Kristiina ja saat 20% alennuksen
Muista valita oikea malli valikosta

Sain taas teille hyvän alekoodin, jos haluatte tilailla näitä ihania ja laadukkaita kuoria kännykkään. iDeal of Sweden kuoret on suunniteltu Ruotsissa, ja jokainen kuori on tehty käsityönä. Omaksi suosikiksi ne ovat nousseet siksi, että kivojen kuosien lisäksi ne ovat ohuet, ja ovat kestäneet käytössä hyvin. Puhelin on lennellyt milloin missäkin, ja ovat pysyneet ehjänä. Kuorten sisäpuolella on pehmuste joka vaimentaa iskuja.






Katso kaikki uutuuskuoret täältä

Näiden perinteisten takakuorien lisäksi verkkokaupasta saa myös "lompakko kuoria", eli sellaisia, joissa on muutama korttipaikka samassa. Verkkokaupassa voi maksaa monella eri maksutavalla, kuten kortilla tai laskulla. Toimitusaika on muutaman arkipäivän verran.

ALENNUSKOODI:
Koodilla Kristiina saat koko tilauksestasi 20% alennuksen 9.8. asti! 💖



Yhteistyössä iDeal Of Sweden

Herkuttelupäivä Vodicessa






Meillä oli eilen kunnon herkuttelupäivä.. Löydettiin itsemme milloin leipomosta (joita täällä riittää!) ja milloin kahvilasta jäätelöltä.. Illallinen oli myös napakymppi, pihvi, jonka tilasin, hipoi täydellisyyttä. Suosittelen kuvassa näkyvää ravintolaa.

Mulla on tullut nyt vaan molempina iltoina pahan olon kohtaus, tämä kuumuus ja tuhti ruoka eivät sovi yhteen. Päätinkin, että tästä lähin syön täällä vain kevyitä annoksia, iltaisinkin. On kyllä tullut isona yllärinä, kuinka paljon täällä on ihania ravintoloita ja kahviloita - täällä on valinnanvaraa koko viikolle aivan loistavasti, ja ylikin!

Tähän asti tapaamamme henkilöt eivät ole olleet kovin kielitaitoisia, eli välillä saa vääntää, että saa mitä haluaa. Mutta se kuuluu matkailuun. Hintataso vaihtelee, osa jutuista on todella halpaa, kuten jäätelö ja paikallinen olut, osa taas lähes Suomen hinnoissa, kuten drinkit. Toki vaihtelevuutta ja tarjouksia löytyy. Tuo pihviannos maksoi esimerkiksi 20 euroa, mutta oli se kyllä sen arvoinenkin. Mustekala- ja rapuannokset maksavat täällä noin 11 euroa, riippuen tietenkin syökö keskustassa vai sivukaduilla. Kirjoittelen lisää näistä kun olen taas kotikoneen äärellä.

Täällä jatkuu lomailu, palailen taas kun on aikaa napata läppäri syliin. 😘